joulukuu 2014

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on veden tuotto ja vedenhuolto.

/

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on vesihuolto ja siitä maksettava ”vesihuollon hinta”.
Tilastojen ja tutkimusten mukaan ihminen kuluttaa vettä 0,1-0,15m3 vuorokaudessa joten elinImatralaiset kuluttavat vettä 3000-4000m3 vuorokaudessa. Uuden suunnitteilla olevan Meltolan vedenpuhdistamo kulutusmitoitus on Imatran osuus 16000m3, ”Ruokolahti 1000m3, Lranta 3000m3. Eli tulevaisuudessa Meltolan puhdistamolla tullaan puhdistamaan ”vettä” lähes 20000m3 vuorokaudessa.

Kuka maksaa ja mitä vedestä ja sen käytöstä.
Veden käyttäjän tulee maksaa oikea hinta käyttämästään vedestä, mutta ei kunnan ”veroäyrillä”. Kunnallisverolla ei tule säädellä ”veden hintaa” ei etenkään tulevaisuudessa.
Kunnan ja kuntayhtymien peruspalvelupolitiikka, kuten vesi-, sähkö-, lämpö-, tietoverkko palvelupolitiikka tulee muuttumaan seuraavan viiden – kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Palveluiden laatu ja määrä paranevat, käyttäjän omavastuu kuin oma valvonta kasvaa, ”yhteiset” ilmaiset palvelut poistuvat.
Palveluseteli ja vastaavat avustus ja maksupalvelumuodot kasvavat. Palveluseteli on myös avustumallina mahdollinen, eli kuntalainen voi kohdentaa hänelle osoitetut palvelusetelit haluamansa ”kuntapalvelun”, vaikka vesimaksun jne…
Tässä kaikessa peruspalvelun sähkö, lämpö jne..kehittämisessä yhtenä kehityskohteita on mm. vesihuolto ja tähän liityvät toimintapalvelut.

Perinteelliset toimintamallit
A) tuloverolla eli veroäyrillä hoidetaan myös kuntalaisten tarvitsema vesihuolto kustannukset
B) tai veden kulutuksen ”ylikorkealla” vesimaksulla eli piiloverolla kerätään tuloa muun toiminnan tai palvelun kustannuksiin…..
Nämä yksinkertaiset ja epäoikeudenmukaiset toimintamallit on käytetty loppuun.

Kuntauudistuksen ”lässähdys” 2015 sotki mm. maakunnallisen vesihuollon kehittymisen. Veden käyttö ei ole ”lässähtänyt” vaan mm. veden laatuvaateet ja käyttöturvallisuus ovat kasvaneet. Kuntien rajat ei tule säätelemään vesilaitosten vesihuoltoa eikä veden käyttöä vaan kestävä kehitys yhteisen vesivarannot käytössä.
Kyllä järkevä veden tuotto, käyttö, puhdistus ja luontoon päästö on oltava käyttökohdeperusteista toimintaa eli ”isot vedenkuluttajat tulevat maksamaan isot laskut ja pienet käyttäjät pienet laskut” jne.. jossa ongelmaksi tulee muodostumaan:
– Yhteiset hulevedet viemäriverkosto..
– Isot investoinnit vesien puhdistamiseen ja vesilogistiikkaan ylläpito sekä rahoitus.
– Saneerausinvestointien eli vanhojen putkistojen ylläpito sekä korjaustoiminnan toteutus ja rahoitus.
Onko vanhojen putkien ylläpitokustannusta hoidettava ”veroäyrirahoista”, vai mistä rahoitetaan uuden puhdistamon ja putkiston investointi …. kannattaa miettiä etukäteen.

ESIMERKKI LÄHITULEVAISUUDESTA, kun veden kulutus on kasvanut ja Imatran puhdistamo on ”ahdas” hoitamaan tehtäväänsä mm. kylpylöiden kasvaessa.
– Imatran uuden vedenpuhdistamon investointi, täysin oma arvaukseni n. 10 milj.
– Vanhaa putkistoja noin 320km, putkirikkoja n. 30kpl vuodessa. – Uutta putkistoja n. 10km, uudella alueella.
– Imatran asukasluku, eli vedenkäyttäjät vähenee 100henk. per vuosi.
– Suurimmat käyttäjät tulee olemaan kylpylät ja vastaavat laitokset.
– Imatra käyttää n. 75%, Lrannan 19%, Ruokolahti ja Rautjärvi 6% Imatran kaupungin puhdistamassa vedestä.
– Löytyykö vesipuhdistamon laajennusinvestoinille oikeat maksajat ?
Isot veden kulutuskohteet mm. kylpylät tulee olla siinä maksajan roolissa, jossa sen täytyy olla kun puhutaan ”suuresta” veden käytöstä sekä veden puhdistamiseen kohdentuvasta investoinnista.
Veronmaksaja eli kuntalainen maksa oman maksunsa veden käytöstä ”vaatimattomana” veden kuluttajana.
Hulevedet on yhteistä ”omaisuutta” ja niidenkin käyttö on vain hallittava. Käytetyn veden ja hulevedet (sadeveden) tekninen hallinta ja puhdistus ei ole aivan simppeli juttu. Ihmisten käyttämän veden ja hulevesien johtaminen ”vesien puhdistamolla” on hallittava myös ääriolosuhteissa eli ”viikon kaatosade” tai ” kuukaus rutikuiva” olosuhteissa. No onneksi meillä on toi Vuoksi.
Johtopäätös.
Nykyisestä Vesilaitoksesta on muodostettava liikelaitos tai kaupunkikonsernin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö, jonka omistaa Imatran kaupunki 100% tai on enemmistöosakas. Itsenäisenä toimijana se pystyy hallitsemaan puhdistuksen/tuotannon sekä tähän liityvän tekniikan kuin tekniikankehituksen. Samoin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö” hallitsee investoinnit sekä rahoituksen/kassavirrat tarkoituksenmukaisemm ja dynaamisemmin.
VESI ja LUONTO on yhdessä ja erikseen arvokas pääoma, joka on hallittava kestävällä kehityksellä tuleville sukupolville.

Huolenpito ja terveys, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

16.12.2014 Vanhuusneuvoston ”puurokokous” jossa ”ASUMINEN” pää aiheena.

/

16.12.2014 Vanhuusneuvoston ”puurokokous” jossa ”ASUMINEN” pää aiheena.
Klo 12-15 ja Esterinkatu 17.
Aloitus tapahtui puurolla ja kukkasilla. Lähes kaikki paikalla, ainoastaan varapuhj. puuttui… Normaalilla kokouskäytännöllä edettiin eli agendan mukaan.

1. Vanhusten mielipidetutkimus. Tutkimus oli mielenkiintoinen useammastakin näkökohdista katsottuna.
Hyvä tutkimus ja tulokset laittavat mietiskelemään ikäihmisten liikuntaesteellisyyttä yhä kriittisemmin mm. teknisen toimen tekemisien kannalta. Ikäihmisten tarvitseman palveluprosessin riittävän laajapohjainen näkeminen ennen yksittäisten teknisen toimen päätöksien tekemistä ja toteutukseen saattamista on hyvän ja tavoitteellisen lopputuloksen saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä. ”Eli kuuntele ja kuuntele palvelun, toiminnan, laitteen KÄYTTÄJIÄ ennen päätöksen tekoa”

2. Joukkoliikenne puhuttelee myös ikäihmisiä. Viime kokouksen, Päivin ”joukkoliikenne Imatralla 2016 esitys” oli hyvä ja tulee olemaan esillä ikäihmisten kokouksissa jatkossakin. Ikäihmisten palautteita tulee joukkoliikenneasioihin kevään 2015 kuluessa lisääkin, mm Vuoksen takaiselta alueelta…

3. Jälkiasennushissi on esillä nyt ja tulee olemaan jatkossakin..
Purovaara kertoi kaupungin tilanteen JÄLKIASENNUSHISSEIHIN ja Esteetön suomi 2017 kamppanian sekä L:ranta Imatra hissityöryhmän tulokset. Tutkimuksen tulos ”JÄLKIASENNUSHISSILLÄ omassa huoneistossa asumiseen 7,8 vuotta lisäaikaa”.

VeikkoH jatkoi. Olin yhteydessä, muutaman henkilön ”käskystä”, Joensuun jälkiasennushissiorganisaatioon … Hups, hups … he ovat rakentaneet jälkiasennushissejä 10 vuotta, vuodesta 2004 lähtien 2-3 taloa/vuosi.
– asukkaita Joensuussa 780000
– kerrostaloja 350
– 44 taloon on rakennettu hissit
– 2014 hissejä rakennetaan 15 kpl. (12 toteutuu).
– 10% kustannusavustus hissirakentamiseen Joensuun kaupungilta. – 50% valtiolta.
– tietämättömyys on suurin syy, miksi hissejä ei rakenneta.
– ”kateus” on voima joka vie jälkiasennushissin naapuritaloon.
– viiden hengen HISSIPALVELUN TYÖRYHMÄN, talojen palvelijana.
– hissityöryhmän valmis tulemaan vierailulle Imatralle.
– hissiseminaari Imatralla 2015.
– tarvitaan ”moottori” viemään JÄLKIASENNUSHISSIASIAA eteenpäin Imatralla.
Keskustelu ja tulevaisuus jälkiasennus HISSIASIAsta tulee Imatran osalta ”lämpenemään” vuoden 2015 aikana. Imatran edistys jälkiasennushissiasiassa on verkkaista 150 kerrostaloa, 1 kerrostalo on rakennettu v 2013 hissilliseksi jne..

Imatran kaupungin asumisstrategia, politiikka.
Nyt omakotitalot jää ”käsiin”. Hissittömiin kerrostaloihin ei voi muuttaa. Uudet ”järkevät” kerrostalohuoneistot ovat ”kortilla”. Tarvitaa 10milj€ plvelutalo ivestointi, jossa 100 kpl 25m2 flättejä. Imatran väestö ikääntyy. ”nyt on 30%” Imatran väestöstä eläkeläisiä. Eli Imatran kaupunkiin tarvitaa asunnon kierrätyspolitiikka.
”OIKEA ASUNTO, OIKEALLE IHMISELLE, OIKEAAN AIKAA”

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

9.12.2014 TELA kokous ”jouluruokailu” ja 3 faktaa

/

9.12.2014 TELA kokous ”jouluruokailu”
16-17 Ryhmäkokous SD ja mukana koko porukka. Ei kovia asioita, päätettävänä olivat lähinnä loppuvuoden tekeminen ja tehtyjen toteaminen niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti.
TELA kokous Klo 17.00 – 18.10. Kaupungintalo ja 308
Itse kokous 10 pykälää ja näistä 3 joilla oli tulevaisuuteen merkitystä.
1. Selvitys vesilaitokset taksat ja investoinnit. Puhdistamolla tulevat vedet alustava arvio. Pohjoisen (Ru+Ra) vedet 1000m3/d eli 6% ja Lranta 3000m3/d 18%. Imatra kulutus noin 18000m3/d. Eli Imatran vedenpuhdistamon investointiin tulee ympäristökuntien taholta rahoitusta 20-25%. Yhteisenä asiana on lähialueiden jätevesien käsittelyn tulevaisuus, samoin kuin koko yhdyskuntajätteiden käsittely.

2. Teknisen toimen talouden ja tekemisen toteaminen vuodelta 2014, kokonaisuus oli HYVÄ, erinomainen jos mietiskelee vuotta 2013.

3. Hyviä asioita vuodesta 2014. IMATRAN KAUPUNGIN TULEVAISUUSTRATEGIAA VARTEN on tehty mm.
– joukkueliikennöinti selvitys ja alustava esitys KUINKA JOUKKOLIIKENNE TULISI JÄRJESTÄÄ IMATRAN KAUPUNGISSA VUONNA 2016.
– Samoin on tehty katujen kuntokartoitus vuonna 2014, johon tulee vuonna 2015 kytkeytymään lopullinen päätös kuinka katujen korjausohjelma lähdetään systemaattisesti toteuttamaan tulevina vuosina.
– kaupungin kiinteistöjen ylläpito ja näiden inventointi, kuntokartoitus ja korjausvelka selvitys, tehtiin vuonna 2014. Ko. selvitys tulee olemaan pohjana kiinteistöjen korjausvelkaohjelmalle vuosina 2015-2018 jne…

Yhteinen joulupäivällinen klo 18.30 – 20.00 Buterilla. Mukana virkamiehiä ja teknisen toimen henkilöitä.

Päivällisen yhteydessä selvisi kolme asiaa:
FAKTA Yksi….
Teatterirakennuksen purkuhinta on noin 70k€ ja ko. tonttihinta, markkinahinta olisi ollut 270€-300€/m2. Eli tontin markkinahinta noin 350.000€. Imatran kaupunki teki hyvän kaupan, mutta tulevaisuuden kulttuuribusinesta katsottaessa, ”näkökyvytön” teatterikulttuurin päätös. Pehmoisia oli teatteripuheet ja tosiyritystä, kulttuuri kulttuurin viereen, ei ollut demareista kuin ei muistakaan puolueista tulevaisuudenteatterin tekijöiksi. Ennustan että Imatran teatteri ”päätös” tullaan sorvaamaan uudelleen vuonna 2025

FAKTA Kaksi…. Kunnallisveronkorotus 0,5% oli Imatran kaupungille ja talouspäällikölle voitto. 0 korotuksella säästöjä eli menojen karsintaa olisi tullut 4,6milj€ edestä.
FAKTA Kolme… Jätevesiratkaisuihin liityvät hinnoittelut on kohdistuttava kulutuspisteisiin, ei kunnallisvero%tiin. ”Veden hinta” on alhainen Imatralla ja suomitasolla keskitason alapuolella joten 8% korotus on OK. Suurimmat yksittäiset veden käyttäjät sijoittuvat Ukoskan ja Ruhaan, Uimahallin lisäksi.

Imatra ja Maakunta, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

8.12.2014 K-valtuuston kokous ”budjettikokous”

/

8.12.2014 KV-kokous ”budjettikokous”
Klo 10-17 ja jouluruokailu 17.30-19.00 talvipuutarhassa.
Käsiteltäviä asioita oli 11 kpl. Näitä 7 oli läpihuutoja ja 3 keskustelutti 2/3 koko ajasta. Keskusteluajasta 60% oli toistoa, toistoa, toisten puheista jne. Kokouksen pääpiirteet voi lukea paikallislehdestä jne… Kokous meni normien mukaan ja keskeisenä asiana oli tietysti budjetti 2015. Ei mitään yllättävää ja paikallislehdessäkin oli samojen henkilöiden kommentteja kuin tavallisesti …jne..
Onko kunnallispolitiika ”vanhan ladun hiihtämistä” ja alkaa tulla itseään toistavaksi ”asemasodaksi”, josta IDEA ”TULEVAISUUDEN Imatrasta” JA TÄMÄN TOIMINTAMALLISTA puuttuu. Eli ”tuntemattomaan hyppääminen pelottaa” etenkin konservatiivi poliitikkoja.

Kaupunginjohtaja heitti ilmoille tulevaisuutta koskevia ajatuksia, jotka ovat ”TÄNÄ PÄIVÄNÄ KÄSIN KOSKETELTAVIA”.
Minä pidin niistä. Pormestarimalliin siirtyminen on todennäköistä, näyttä siltä. Soterahoitukselle UUSI MALLI, eli ” valtio hoitaa homman” on todennäköistä. Kuntaliitokset ovat avoinna ”odottamassa eduskuntavaaleja”. Kunnat odottavat ja odottavat käskyä julkisen sektorin ”karsinnalle”. Johtaminen ja hallinto kehityy vapaaehtoisesta ”pakosta” ja viimeistään kun kuntaliitokset tulee voimaan.

”Köyhä tukee toista köyhää”, ei vaan toimi. Mutta kun rikas hakee ”köyhä” tuekseen, keskiluokka saadaan jaksamaan ja painamaan pitempää päivää koska tämän yhteiskunta pyöriäkseen vaatii. Tämä on toistunut ihmiskunnan historiassa jo tuhat vuotta.

Kaupungin talousjohtajan faktat oli ”paatosta” kuulijoille, mutta jos kunnallisveron korotus olisi ollut 0 % PAATOKSESTA olisi tullut ”pientä” PUUTOSTA. Jos 0% olisi toteutunut niin menojen karsinnat olisivat olleet fyysisesti 4,6milj€ + ja kaupungin henkilöstön henkinen pelko tulevasta päälle. Toki ensivuonna äänestetään taas verotuloistaan, mutta viisaampana.

Minua mietityttää tämä SD ryhmän ajatuksen juoksu ja ”tilanneäly” ei toiminut ”HÄLYISTÄ” huolimatta.
HÄLY YKSI
kunnallisveron korotusäänestys, koska PS ilmoittivat selvästi että ”ryhmänä” he eivät hyväksy 1% kunnallisveron korotusta, eli 0% tulee… VARMASTI.
HÄLY KAKSI
viime metreillä tuodaan muutaman TOVERIN esityksestä kehiin” 2% vesimaksun esityskorotuskorotus, ELI ”potkitaan” omia joukkuetovereitaan nilkkaan, miksi?, siksi että HALUTAAN NÄYTTÄ KUKA ON SDryhmän”PORMESTARI”. Unohtamalla, että joukkuepelissä tällainen taktiikka EI TUO VOITTOA joukkueelle. Näyttää aika Hoopolta kun ”kolme Hoopoa” kertoo, että kunnallisjärjestön kokouksessa oli päätetty 2% VESIMAKSON KOROTUKSESTA. Kanssakilpailijoista toiminta ei ainoastaan näytä ”Hoopolta” vaan on ”Hoopoa”ja heille sopivaa toimintaa.
Meidän tulisi saada lisää jäseniä, nuoria ajattelevia jäseniä, mutta ”filtter fiksu” fitternuoriso ymmärtää toiminnan ja haluaa kuulua vain ”voitavaan joukkueeseen”.
Teknisen lautakunnan esitys vesimaksun korottamista, kaupungin hallituksen hyväksymä 8%:n korotus voitti äänin 23-19, eikä minun tarvinnut ottaa toista ”keltaista korttia”.

MINUSTA KAUPUNGIN BUDJETTI VUODELLE 2015 ON HYVÄ. ”PARAS” ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON SEUDUT KATSOTTUANI….

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

Kolme faktaa Imatran kaupungin tulovero ja säästöpäätöksistä vuodelle 2015

/

PÄÄTÖS ETTÄ KUNNALLISVERO on 20% ON HYVÄ PÄÄTÖS IMATRAN KAUPUNGIN KANNALTA.

KOLME fakta Imatran tuloverosta / säästämisestä vuodelle 2015.

ENSIMMÄINEN:
Imatralaiset maksavat kunnallisveroa noin (28062asukasta*166€*0,5%=) 2,33milj€ enemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2014.

TOINEN:
2,33milj€ säästöt otetaan muualta, no mistä ? SIELTÄ SE ON OTETTAVA MISSÄ ON SUURIMMAT MENOT ”sosiaali ja terveyspuolelta” n. 80milj€, JA KAUPUNGIN HALLINNOSTA 8milj€

KOLMAS:
0,5 % korotus oli hyvä päätös NIMEN OMAAN KUN:
A) 0% korotus OLISI OLLUT HUONOIN RATKAISU kuntalaisille ja kunnassa työskenteleville. Olisi lähtenyt väärä signaali, ”nyt alkaa yt neuvottelut Imatran kaupungissa”. Tätä ei haluttu ja yksityissektorin ”luottamusmiehenä” tiedän hyvin tällaisen päätöksen seuraukset.
B) SAMOIN 1% OLISI OLLUT TOISEKSI HUONO RATKAISU kuntalaisille ja kunnassa työskenteleville, olisi tullut ”signaali, …..ei tarvita henkilöstösäästöjä kun homma hoidetaan nyt ja jatkossa tuloveronkorotuksilla.
– ETENKIN KUN 0% olisi tullu PÄÄTÖKSEKSI KOSKA vastakkain olisivat olleet SDP esitys 1% ja kaupungin hallituksen (KOK) esitys 0%. JOLLOIN ÄÄNESTYSTULOS OLISI OLLUT 0% korotus, äänin 23 – 20.
– eli 23ääntä 0% kannalla
– ja loput 20ääntä 1% kannalla.
23 ääntä (KOK 11+ keskusta 3 + vasemmisto 1 + Perussuomalaiset 8), etenkin kun PS ilmoittivat ryhmäkantansa ”äänestämme 0% korotuksen puolesta” … selvästi ennen kokousta.

SEURAAVA … EPÄVIISAUS…
Vesi maksun korotus 8%, teknisen toimen ja TELA esitys, KOROTUS ON perusteltu monesta näkökulmasta (useampi totuus, kerron nämä myöhemmin) JA KH on SEN HYVÄKSYNYT. Kaupunginhallituksen esitys, 8% vesimaksun korotus, vuodelle 2015 oli ok.
SDP:n toimesta vastaehdotus (2%?, 4%?. ?%), miksi ?. Oletan, että esitys tulee henkilökohtaisena ”3 SDP henkilön” esityksenä ja (teknistä lautakuntaa), eli oman pesän TELA:n SD puhj. vastaan miksi? ”nöyryytäminen” …. no ryhmähölmöily jatkuu…. En usko että teknisen lautakunnan jäsenet kääntävät takkinsa.

Scroll to Top