Imatra ja Maakunta

Ohjelman mukaan.
Lintusen alustus oli hyvä ja … viimeisenä oli Tami Tamminen. Kaikkiaan kaksi päivää hyvää linjausta tulevaan.
Lyhyesti:
Työryhmissä haettiin tulevaisuuden poliittisia linjauksia mm. seuraaviin asioihin.
Terveydenhoitopalvelujen linjauksia ja päivitys nykytilanteesta…. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tämän päivän näkemykset sekä suuntaviivoja tulevaan….. Tapahtumat ja muut kulttuuripalvelut….. Tekniset palvelut ja tähän liittyvät palvelu uudistukset….. Elinkeinopolitiikan kehittäminen / Työllisyyden edistäminen maakunnassa ja Imatran kaupungissa.
Tilaisuus oli rakentava …… nyt strategiat on saatava toimimaan arjessa ja huomioiden puoluepoliittiset linjaukset tänään ja huomenna.
Kymmeniä kysymyksiä joihin kymmeniä ja kymmeniä vastauksia.
1. Yhteenveto tulee myöhemmin….
2. Meillä on paljon 3sektorin toimijoita niin pienissä / suurissa palveluissa sekä tapahtumissa. Oma esityksenä asiaan on …kun palvelun tarjonta on hyvin kirjavaa ja osittain puutteellista jne.. 3sektorin palvelussopimuksesta selkeä korkeintaan 3sivua A4 koon formaattilla, 10-15 pääkohdan ESITE. Mitä kaupunki edellyttää palvelun toimittajalta ennen palvelutoiminnan käynnistämistä … aijesopimusta ja palvelusopimuksen tekemistä.
Yleistä tilaisuudesta:
Virkamiesten valmistelut, huomioiden asioiden käsittely ja etukäteismateriaali sekä tilaisuuden tavoitteet.
Virkamiesten esivalmistelu tilaisuuteen arvosana 7-.
Etukäteen valmistellut kysymykset, suuret strategiakysymykset täytyisi tulla ”pöydälle” vähintään kahta päivää ennen, eikä missään tapauksessa juuri ennen seminaarin alkua. Ytimessä olevat päättäjät ok, mutta rivi päättäjä-, poliitikko-, mielipiteen julkituoja ei vain ”tunne” asioita aikaisemmin ja joutuu tutustumaan esitettyyn ja tekstiin. Tutustumiselle täytyy olla aikaa.
Virkamiesten aktiivisuus seminaarissa 9+.
Etenkin käsittelyssä olleiden asioiden on-line kirjaukset realiajassa osanottajien nähtäviksi oli erittäin positiivinen kyky ja teko koko seminaarin ajan..
Ajatuksia tulevaisuuteen…
Huonoa joukkuepelaamista ei kannata harrastaa kunnallispolitiikassa. Kansalaisen ostovoima on mittari kuinka ”raha” pyörii. Sukanvarteen säästäminen on epäluottamusta toteutettua talouspolitiikkaan kohtaan. Jos yhteiskunnassa vain rikas rikastuu on kansantalouden negatiivinen kehitys menossa. Mikä on vauhti sen näyttä kansantalouden kassavirta. Imatran ja E-karjalan asema, sijainti kansantalouden ja rahavirtojen kartalla on poikkeuksellinen. Tämä poikkeuksellinen ”geopoliittinen” sijainti on ymmärrettävä ja osattava käyttää koko kansantalouden hyväksi.

1. Mitä mieltä olet tilaaja-tuottaja-mallista ja sen toimivuudesta?
– Pidän ajatusta eritäin hyvänä edesmenneisiin jopa hyviin hallintomalleihin.
– Maailma muuttuu ja niin on muututtava kuntienkin toimintatavat.
– Toiminta on alku metreillä ja elämme uutuudesta ja ymmärtämättömyydestä johtuen ”seisahtuneisuuden” aikaa.
– Kunnan oma palvelu, ostopalvelu, yksityinen palvelu, 3-sektorin palvelu… KILPAILUTUS TÄYTYY OLLA MAHDOLLINEN. KYSYMYS ON KUNTALAISTEN RAHOISTA.
– 9-10kk/2013 on oikeasti ensimmäisen oikean väliaikaraportin aika. Haluaisin nähdä että tämän toimintamallin kehityksen kulmakerroin on ”positiivinen”.
– Valitettavasti en ole kuullut yhtään kuntaa jossa tilaaja-/ tuottajamalli olisi onnistunut 100%sti
– Niissä kunnissa johon olen ollut yhteydessä on palattu ”vanhaan” malliin, erinäisissä syistä:
a) ”Tehottomuus” organisaatiot eivät toimi ”käytännössä”.
b) kulujen lisääntyminen ”kaksi organisaatiota” palvelun tilaaja ja palvelun tuottaja

2. Oletko kuullut malliin liittyvistä ongelmista?
– Palvelu sopimukset ovat A / O. (lakisäädökset, paikallisesti sovittava)
– Johtaminen, johdetaanko omia vai vieraita palvelun tuottajia
– Kulujen hallinta on hankaloitunut. On syntyy kahden kerroksen väkeä, syntyykö kahden kerroksen kulut ? Saadaanko säästöjä / palveluiden parantuessa.
– On jopa toiminta ”halvaantunut” mutta kulut kaksinkertaistuneet
– Näen, en tunne factoja, että ongelmiin liittyvät päätökset ovat enemmän ”tunne” alueen päätöksiä kun pitkälle sorvattuihin järkiratkaisuja.

3. Kuinka hyvin luottamushenkilöt pystyvät seuraamaan/valvomaan tuottajan toimintaa/tuotteen laatua?
– Yhdellä sanalla ”hatarasti” ja kahdella sanalla ”hyvin hatarasti”.
– Luotettavat mittarit seurannalle puuttuvat … ovat tekeillä.
– Mikä on tuote ja mikä on tuotteen hinta ei ole sisäistetty tuottaja puolella.
– Kaupunkilaisten ja kyläyhdistysten palautteet suoraan www. imatra.fi … ANNA PALAUTE

4. Lisääkö malli virkamiesvaltaa / vähentääkö valtuutettujen päätösvaltaa?
– Lisää heidän valtaa jotka ymmärtävät tilanteen ja osaavat katsoa oikeaan tulevaisuuteen.
– Toki yksityisellä sektorilla toimintaan on harrastettu kirjavalla menestyksellä ja virheistä oppiminen on nähty positiivisena.
– Kunnan harrastamana ko. malli ei kuitankaan saa karata käsistä.
– Säästäminen ja tekemättä jättäminen ovat eri asioita talouden hallinnassa, pitkällä tähtäimellä.
– Terveydenhuollon sektori on kustannusten hallinnan kannalta vaikein alue ja ”lääketieteellisen perustein hoitoon ohjaukset” ja virkamiespäätösten hoitopalvelut …. asia merkittävin taloudenhallinnan ”ankkuri” myös Imatran talousarviossa.