Niinkuin 14.4 KV SDP ryhmäkokouksissaan lupasin Tennishalli Oy:n hallituksen kokouksen jälkeen ajelin läpi ristiin rastiin Ukoskan liikunta alueen…
Sekaista ja epäsiistiä oli, rakentamisen jäljiltä. Mutta kieltämättä hienolta näyttää ja uskon että tulevaisuus näyttää vielä ”viisaammalta” kunhan ”seisahtaneisuuden aika” ja sen kelon viisareiden kiertäminen tähän päivään saadaan SDP joukoissakin hyväksyttyä.
Kivituhka on rantaraitilla, Ukonlinnan urheilumaja kohdalla, paikallaan, no maku asia, luonnon kauneus ei siitä kirkastu jos ei samenekkaan. Katebillaritöitä tuskin tarvitaan muualla kuin Rauhan puolella. Liikunta ja urheilupaikat ovat tulevan ”Physical Education and Sport University” tasoisia.
Toki Imatralaisena joka ei ole kokenut nähnyt ”kylän elämän sammumista”, kuten kävi esim. Voikkaalla Pohjois-Kouvolassa, on vaikea hyväksyä elinkeinoelämän tuoman matkailu”rahan” mahdollisuutta, tuoda maailmanluokan investoinneilla ”elävää elämää kylään”. Voikkaalla ei tällaista Ukoskan kaltaista aluetta ollut mutta Imatralla oli ja nyt pelataan nuorten 17 vuotiaiden MM TURNAUS IMATRALLA.
Muuten Voikkaan VESA oli aikoinaan hyvin menestyvä painiseura Kuusankoskella, ei ole enään yhtään junioripainijaa …
8.4.14 Imatran Ukoskan ”ampuma stadioni”
Mitä tulee ”ampumahiihtostadioniin” se on hiukan mutkikkaampi kokonaisuus. Elinkeinopoliittinen investointi ja stadionille tulee muutakin käyttöä kuin ”ampuma stadioni”, pesäpallo-, hiihto-, tekojäärata ? jne..
Miksi on lähdetty tekemään ampumahiihtoa varten stadionia ?
Vastaus, on mietittävä elinkeinomahdollisuuksien tulevaisuutta myös kansainvälisen urheilun suhteen. Jää-, Palloilu-, Tennis-, Monitoimihalli jne… Suurten urheilumahdollisuuksien, retkeilyn ja matkailun keskus. UKONLINNANA ULKOILU- ja SISÄLIIKUNNAN keskus. Äidit ja isät ”ampuma”hiihtämässä kun lapset ovat ”hallikisoissa”
1970 luku
Juhani Suutarinen, Heikki Ikola ja kumppanit panivat menestyksekkäästi kampoihin Neuvostoliiton kovakuntoisille ja tarkkasilmäisille tekijöille. Aivan kuten silloin kerran siellä jossakin. Ampumahiihtoa tosin hallitsikin vain muutama maa. Suuren ja mahtavan lisäksi Suomi, Ruotsi ja Norja. Ehkä joku Itä-Saksan urheilija nähtiin ladulla. Tällöin naisia ei tietysti kiväärin varteen edes päästetty.
2010luku.
Ampumahiihdosta on tullut todellinen yleisön lemmikki. Etenkin Keski-Euroopassa laji elää suosionsa huipulla. Ampumahiihto päihittää Saksassa ja Itävallassa jopa alppihiihdon. Maastohiihdosta nyt puhumattakaan.
Suosion näkee parhaiten tammikuussa, kun maailmancup-sirkus kiertää Saksaa.
Oberhofissa, Oberstdorfissa, Ruhpoldingissa riittää väkeä kymmeniä tuhansin. Pääkatsomoon on turha edes yrittää ilman kuukausia aikaisemmin ostettua lippua.
Myös Suomessa ampumahiihto on nousemassa maastohiihdon rinnalle ja jopa ohi. Maailmancup-sirkus kiertää Suomea Lahti, Imatra Kontiolahti, vuonna 2020 ?.…. No aika muuttuu …. ja naiset on lajissa ykkösiä …
24.8 Imatrapäivä
24.8 klo 10.30 – xxxx Imatrapäivä
Hyvä tilaisuus ja uskoisin että tilaisuus loi eväitä ja uskoa, niin poliitikoille kuin virkamiehille, oikeiden päätösten merkityksestä Imatralaisten tulevaisuuteen… Muutamia kunnallispoliitikkoja puutui ”kadulta” mutta keskustelua syntyi kannanottoja menneeseen ja tulevaan ponnahteli keskusteluun joukossa jos toisessa. Henkilökohtaisena yllätyksenä oli että kymmenkunta ihmistä tuli kiitämään uutisvuoksen ja imatralaisen julkaisemista kirjoituksistani. Ajankohta huomioiden psykiatrinen palvelu ja tähän liityvät kirjoitukset oli pääsääntöisesti kiitoksen kohteena. Merkittävien tunnustusten saaneiden ja palkittavien joukossa oli mm. psykiatrisen palvelun yhteisojä ja henkilöitä…
Olin tilaisuudessa noin kolmisen tuntia. Sää suosi niin esiintyjiä kuin yleisöä …
10.4.2013 Imatran Insinöörit 60 vuotta
Imatran Insinöörit 60 vuotta.
Tässä pääaiheet pitämästäni n. 15 minuutin puheesta Imatra insinöörien ”historia”.
Imatran Insinöörit ovat tulleet ….. ei miehen … ikään eikä naisen ikään vaan eläkeikään 10.4.2013.
Perustamispäivä on ollut 10.4.1953 ja paikka on ollut Imatran Valtion hotelli ja kiltasali.. Eli sekä paikka jossa nyt olemme kokoontuneet jne.
Perustaja jäsenistä … 7 EG …1 Ivo … 2 ISS—1 Imatran kauppala –1 Ruokolahden Sähkö eli 12ins.
Mitä kaikkea toimintaa, sattumia ja tapahtunut 60 vuoteen mahtuu …. on varmasti lukuisia.
Lyhyt kaappaus historiasta..
50 luvulla. 20 ins..
Imatralaisen insinöörin elämä oli sodanjälkeisessä rakentamisessa hyvinkin merkittävä niin valatkunnallisesti kuin paikallisesti.
60 luvulla .40 ins..
Kasvu oli silmiin pistävänä ja kosketti tarvittiin rakennusinsinööriä kaupungin rakentamiseen…
Monen vuoden projekti rantatontin osaaminen ei toteutunut. Imatran ins. rouvat ja ompeluseurassa oli toiminnassa.
70 luvulla . 70 ins..
Öljykriisiin oli ensimmäinen kriisi joka vaikutti insinööritoimintaan valtakunallisella tasolla
Imatran Valko projekti jne. Poikkeuksellista, vuosina 73… 75 ei ollut toimintaa.
80 luvulla . 150 ins..
Elettiin hyvin voimakasta uudistumisen aikaa.
Haettiin E- karjalaista yhteistä kehitystä ja yhteisiä tilaisuuksilla L:rannan ja Imatran välillä. Insinöörien koulutus oli hyvin voimakasta… AMK
Imatran ins. Uutiset lehti ilmestyi vuonna 89 ja 90.
90 luku . 200ins..sen
Alkupuoli näytti merkkejä mitä lama ja sen seuraukset tarkoittavat myös Insinööreille.
Isot yhtiöt oli kasvamassa kansallisesta toiminnasta kansainväliseen toimintaan …joka vaati kasvua myös Insinööri toimintaan.
2000 . 220ins.. luku on muokannut insinööritoimintaa hyvinkin voimakkaasti kansainvälistymisen suuntaan….
2010 . 250ins..
Tasaisen toiminnan aikaa, hallitus on muuttunut hyvin vähän
ja insinöörien vapaa-aikaan ja jaksamiseen on kiinnitetty huomiota viihteellisyyttä vapaa-aikaan haettaessa.
• Imatran Insinöörien viirejä on luovutettu yhteensä 18 kpl
• Insinööriliiton ansiomitalleja on luovutettu I-jäsenille 13kpl ja Akavan ansiomitalleja 2kpl.
Perinteellinen vitsi ”Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri paitsi toinen insinööri”.
TELA seminaarit 19-, 21-, 28.2.2013
TELA Seminaarit 19-, 21-, 28.2
Seminaari luottamushenkilöille on pohja asioiden ymmärtämiselle, hallinnalle ja kehittämiselle vuosille 2013 – 2015. Toteutus oli hyvä.
Seminaaripäivinä käyty läpi:
– kumppanuussopimus ja tekninen toimiala 2013
– palvelutilaaja – palvelutuottja, strategia ja organisaatiot
– toimintamalli sekä sopimusmallit
– tilaaja / palvelutuottaja sektorit
– sopimustilenne ja palveluiden tuottamistilanne
– päivitys mikä on tilanne 1.3.2013
Tilaisuuksissa käytettiin yli 100 puheenvuoroa ja osaanottajamäärä kiitettävä.