Rakentaminen ja Imatra

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, SDP valtuustoryhmä, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

11.12.2017 IMATRAN KAUPUNGIN VIIMEINEN V. 2017 ”Valtuustopäivä”

/

11.12.2017 IMATRAN KAUPUNGIN VIIMEINEN V. 2017 ”Valtuustopäivä” klo 12-19.

Varsinainen valtuuston kokous oli klo 15-19
N. 50 puheenvuoroa tässä valtuustokokouksessa.. 30 budjetista, 10 kommenttia ja loput 10 hyvinvointikertomuksesta…

Kokoukset alkoi klo 13… alkoi päivällä v-ryhmien kokouksella.
Tunnelma kuin ennenkin, eli jos jotain kysyy niin ”KOP vastaa” eli hiukan jännittyneen hymyilevä tilanne kokouksesta toiseen jatkuu. G22 ”seisoo varpailla koko ajan”, nilkat väsyy ja onhan se pakko jossakin vaiheessa rentoutua ja kuunnella muutakin kuin omaa ääntä..
SOVITTIIN JÄRJESTYS ”PERINNE” PUHEEN VUOROILLE… KVpj…. KHpj. …Kaupunginjohtaja . Talousjoht…

Klo 14 – 15 v-ryhmän kokous… esityslista läpi jossa sovittiin kuka puhuu, mistä puhuu ja milloin puhuu..

11.12.2017 Viimeinen valtuuston ”talousarvio 2018” kokous klo 15-19…
Oli listan mukainen kokous..Kaikkiaan 12 pykälää joista 7 meni nuijan kopautuksella päätökseen, eli ei pyydetty asiaa puheenvuoroja jne..

$5 KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2018
KH:n PUHEENJOHTAJA aloitti omalla puheellaan. Puhe oli tasapaksu ja hiukan varovainen toisti 80%:sti samoja asioita joilla on ratsastettu viimeiset vuodet talousarvioista. Mitään yllätyksellistä ei puheisiin sisältynyt ei positiivista ei negatiivista jne..

K-JOHTAJA aloitti puheensa vanhoilla asioilla, oliko hänellä uutta sanottavaa jäi kuulijan tulkittavaksi.

TALOUSJOHTAJA kävi läpi ne faktat jotka on pakkokin käydä jotta totuus säilyy Imatran tilanteessa kun ollaan maakunta- ja sote uudistuksen ”rappusilla”, toki ovelle on vielä matkaa…

”RYHMÄPUHEENVUOROT” SDP ryhmä ja KOK G22 ryhmä, muut olivat vähäsanaisia.

SD ryhmäpuhe, Itse pidin puheen joka oli viitoitettu ”10:lla otsakkeella” ja runkona toimi budjettiesitys. Budjettipuhe, jossa oli pakko katsoa eteenpäin ja vielä ”mäen taakse” eli nähdä vuosiluku 2050…Puhuin 80% siitä mitä olin päättänyt puhua. 20% poisto oli lähinnä sitä, että en halunnut ”ennakoajatuksista” huolimatta HAUKKUA G22:n tekoja..

VEIKON ”SDP” PUHEEN OTSAKKEET…
1. Nyt on pakko katsoa eteenpäin ”mäen taakse” on nähtävä eli vuosikymmeneeseen 2020..
Nyt bud. On 170 milj. ja sote lohkaisee siitä sen 55%, sivistys 35 ja muuhun jää se 10%
2. EKSOTE esitys budjetissa ihmetyttää ”yksi A4 sivu” ja kun kuitenkin 90milj€ on käsittelyssä
3. Vuonna 2020 valtio rahoittaa SOTEN ja kaupungin budj. on 60 milj. ja 40milj. tästä ottaa KOULUTUS JA SIVISTYS loput 20milj jää kaupunki-infran ylläpitoon..
4. Onko Imatran kaupunkia olemassa v. 2050 ?… RIIPUU MEISTÄ, KAAVOITUKSESTA, ASUNTOSTRATEGIASTA, SIVISTYKSESTÄ. Toimiiko Imatran kylä 23000 asukkaalla, kun 1950 asemakaava oli piirretty 70000 asukkaalle.
5. SUURI HUOLI kun väkiluku E-Karjalassa on laskenut jatkuvasti
Vuosien 1996-2026 aikana asukasmäärä MAAKUNNASSA 138000>128000, Lranassa70000 > 75000, Imatralla 32000> 26000 asukasta jne..
6. Imatran asukasluvun väheneminen. -300/vuosi. Nuoriso mutta pois … vanhukset jää …
7 Asuttamispolitiikka. Elämme markkinataloudessa. Kauppa ei käy vanhoilla omakotitaloilla. Hinnat halpenee tarjonnan lisääntyy.
8. Verouudistus ja tuleeko maakuntavero ? Tämän jätin puhumatta ajan ja asian laajuus huomioiden.

KOK jatkoi … G22 valtuustoryhmäpuhe… Oletetun lainan ja mitään sanomaa jossa olisi kieli luiskahtanut väärälle tekstille ei tapahtunut…

SDP VALTUUSTORYHMÄ JATKOI…
SD- ryhmä kantoi huolta vuoden 2018 talousarviossa sovituilla puheenvuoroilla.
—- työllisyyden hoitoon liittyviin kysymyksiin, toki työllisyys on ”kesto aihe”
—- vanhusten palveluihin ja terveyspalveluihin yleensä, vaikka ne ovatkin pääosin Eksoten vastuulla.
—- Kaavoitus mm. luonto- ja virkistysalueiden osalta. Palaute on tullut kuntalaisilta.
—- Vuoksen kehittäminen, tie- ja infra hankkeisiin ja kasvuun – työpaikkojen synnyttämiseen alueelle

SD V- ryhmä näytti ”TALOUSARVIOVALTUUSTOSSA” sen, että demareilla on vahva tahto ja halu kehittää tätä kaupunkia kaupunkilaisille, täällä on hyvä tehdä työtä, käydä koulua ja on turvallista elää.

NYT ON TEHTY 9 LIHAVAA VUOTTA DEMAREIDEN YHTEISÖLLISYYDELLÄ jossa ”PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA” OLI TÄRKEIN ASIA …. JATKOSSA DEMARIT EI HALUA OLLA SELLAISESSA ”ERIARVOISTAMISEN” POLITIIKASSA JOKA TUO JATKOKSI 9 LAIHAA VUOTTA JA JOIDEN YHTEISKUNNALLISET SEURAUKSET ON SELVÄSTI NÄHTÄVISSÄ..

TOTUUS: TOVERI EI VOI KOSKAAN HYLÄTÄ KAVERIA JA KAVERIN ON HYVÄ MUISTAA ETTÄ SE TARVITSEE AINA TOVERIN …

”Kaksi” Hyvinvointikertomus ”9 hyvää 10 huonoa” hehkutuspuhein, no hyvä näin…

 

 

 

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, k-hallituksen "tunti", Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

30.11.2017 Imatran Jälkiasennushissit…etenee

/

30.11.2017 Imatran Jälkiasennushissit…
Näin tervehdittiin menneellä viikolla.
Voi herran jestas ”mites tässä näin kävi” että G22 hevasi Sinut ulos Imatran ”liikuntaesteettömyys ja hissityöryhmästä”, oli useampi kommentti.

VASTAUS: Tämähän on sitä tämän päivän ”Imatrapuolueen politiikkaa”. Onko se Imatran kannalta viisasta? Minun mielestä ei ole, kun VALLASSA pysyminen on tärkeintä, ei se mitä päätetään, tai miten päätetään.
Eli nyt Imatran jälkiasennushissien eteenpäinvienti on ”KOK”:n lämpenevässä ”ohjaamossa”.
Veikkoh kuuntelee mitä tulee tapahtumaa, mutta pieni kertaus mistä oli ja on kysymys:

JÄLKIASENNUSHISSIT
Itse hissiasiaa / liikuntaesteellisyyttä olen tarkastelut useita vuosia, niin talo-, kunta kuin valtakunnan tasolla. Samoin olen ihmetellyt Imatran ja Lrannan toimintaa ”jälkiasennus” hissien, ARAn PERUSTAMISSA PROJEKTEISSA.

PROJEKTEISSA JOSSA VALTIO JAKAA HARKITTUA RAHAA N. 20milj€/ vuosi mm. viimeisen 10 vuoden aikana 200milj€ jälkiasennusHISSIEN rakentamiseen.

TALOTASON ajattelua..
Taloyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana olen, oli aikeissa rakentaa hissit jo vuosia sitten. Rakentaminen ei onnistunut alakerroksessa asuvien voimakkaasta vastustuksesta. Talosta on joutunut muutamaan pois useita henkilöitä liikuntaesteellisyyden johdosta, eli kun hissiä ei päästy rakentamaan. Toki nyt ajat ja ajatukset ovat muuttuneet niin asunto Oy lain kuin ihmisten ymmärryksen suhteen.. jne…

KAUPUNKITASON ajattelua..
Aktiiviset kaupungit ovat ymmärtäneet mitä tarkoittaa väestön ikääntyminen, ikäihmisten liikuntaesteellisyys, hissittömyys, asuntopolitiikka, mahdollisimman pitkään kotona asuminen, pienet eläkkeet, yksin asuminen asunnossa joka ei mene kaupaksi jne..
Aktiiviset kaupungit ovat perustaneet asioiden hoitamiseen asiantuntija työryhmän ja avustuspaketin joka palvelee kerrostaloasumisen / liikuntaesteettömyyden ”päivitystä” kaupungin asumisstrategiaan.

VALTAKUNNANTASON
Fakta… ja fiktio ei konsulttien vaan tutkimuksien tuloksena.
Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 miljoona esteetöntä ja
turvallista asuntoa. Tällä hetkellä Suomen asuntokannasta
esteettömiä asuntoja on noin 300 000. Tavoitteena on
mahdollistaa asuminen omassa kodissa mm. hissien
jälkiasennuksilla ja esteettömyyskorjausten lisäämisellä.

TILANNE 2017..
Valtakunnassa on 17 aktiivista liikuntaestööttömyyttä kehittävää kuntaa.
ARA myöntää vuosittain n. 45%:n avustuksen hissille ja hissirakentamiselle koko maassa.
1. Aktiiviset kaupungit ovat ymmärtäneet mitä tarkoittaa oman kaupungin a) asiantuntija työryhmä ja b) 10-20% lisäavustus jälkiasennushissien rakentamiseen jne.
2. ”Sympatiakaupungit” muodostaneet a) asiantuntija työryhmä b) myöntäneet Imatra 7000€ ja Lranta 3000€ per hissi avustuksen ja mukana kehityksessä.
3. Passiiviset kaupungit eivät ole mukana projekteissa.

Rakentaminen nyt…
Jälkiasennushissejä vuosittain… Helsinki n. 200, Joensuu 15, Lranta 3, Imatra 1 hissi per vuosi

Jälkiasennus HISSIN rahoitusrakenne
”Jälkiasennus” Hissi maksaa lähes yhtä paljon koko maassa ja kaikille ihmisille eli n. 200000€ / hissi. Esimerkki rahoituksesta:
1. Oulu … ARA maksaa 100000, Oulun kaupunki 40000, Talon yksi porraskäytävä 60000€.
Huom. jos on kolme rappukäytävän talo tuki Oulun kaupungilta on 120000€
2. Imatra..ARA maksaa 100000, Imatran kaupunki 7000, Talon yksi porraskäytävä 93000€
Huom. jos on kolme rappukäytävän talo tuki Imatran kaupungilta on 7000€.

G22 (kok,kesk,ps,sininen,vih) politiikkaa päätös 13.11.2017
Poliittisesti minä ymmärrän varsin hyvin miksi KOK halusi ”piikki” paikan ”jälkiasennushissit” toiminnalle, mutta oliko päätös mietitty loppuun saakka on toinen juttu..
Saman ymmärsi myös KOK:n edellisen k-hallituksesta KAKSI jäsentä.. muut hallitusjäsenet eivät ymmärtäneet mistä oli oikeastaan edes kysymys. Silloinen kaupunginjohtaja on ollut tietoinen Suomen kaupunkien tilanteista ja ARA RAHOITUKSESTA HISSIRAKENTAMISEN suhteen jo useamman vuoden ajan… mutta LAMPPU VASTAAVANLAISILLE valtion esittämille ”PORKKANOILLE” tulee syttyä k-hallituksessa…

Silloisen k-hallituksen ymmärtämättömyys ”kuinka isosta asiasta oli kysymys” näkyi vuosina 2015-16 VANHUSNEUVOSTON ALOITTEELE annetuista vastauksista.
Vastauksissa puhuttiin putkiremonteista, ikkunoiden uusimistatpeista, taloyhtiöillä ei riitä raha, hisseit ei mahdu.
JA PALVELUTALOJA RAKENNETAAN, JOKA RATKAISEE VANHUSTEN TUOMAN ONGELMAN..
K-hallitusjäsenten ”hapuilevat tiedot” vastustivat ”ajatusta” kun huomasivat:
– että Imatran kaupunki on ”töpeksinyt” ARA:n ”ilmaista hissirahaa” viimeisen 7 vuoden aikana n.7 milj€. ja mikä koomisinta L:ranta reilut ”tuplasti” eli 14 milj. MIKSI ON TÖPEKSITTY SITÄ TÄSSÄ ETELÄ KARJALAISENA JA IMATRALAISENA IHMETTELEN

Viisas Joensuu
Kaupunki on rakentanut n. 10mij€:lla (Villa Vanamo hinta n. 10milj€) ”ilmaisella ARArahalla” ja kaupungin 10% / hissi tuella 100 hissi, eli noin 900 liikuntaesteellistä asuntoa on pystytty muutamaan liikantaesteetöntä asuntoa on fakta.

Viisaat kaupungit
On kymmeniä kaupunkeja jotka ”avustavat” jokaista hissiä ARArahan lisäksi 10-15%. Oulu HE SELVITTIVÄT OMAT asuntostrategiafaktansa ja ovat todenneet ”HERRAN JESTAS” nyt ei pidä olla TYPERÄ ja kaupunki ”sponsoroi”, ARArahan lisäksi 20% jokaista hissiä.
Imatra max. 7000€ avustus on naurettava ja Lrannan 3000€ vielä naurettavampi. TÄSSÄ SE TYHMYYS ON …

Mitä tapahtuu Imatran vanhuksille…
Mihin laitetaan ne 2000 vanhusta JOTKA ASUVAT IMATRALLA HISSITTÖMISSÄ KERROSTALOISSA 2020 luvulla, kun jalat ei enää ”kanna” ja rappusissa nousu on mahdotonta..

Mitä tapahtuu E-Karjalan vanhuksille…
Mihin laitetaan ne 10000 EKSOTEN alueen vanhuksista JOTKA ASUVAT HISSITTÖMISSÄ KERROSTALOISSA, kun jalat ei enää ”kanna” ja rappusissa nousu on mahdotonta.

Tulevaisuus 2020 luvulla
KAIKISTA SURKEINTA ”TÄSSÄ TULEVAISUUDESSA” ON SE, ETTÄ HEISTÄ, ELÄKELÄISISTÄ, TULEE KÖYHIÄ ELÄKELÄISIÄ KUN HEILLE JÄÄ ”ASUNNOT KÄSII” KUN EI KÄY KAUPPA TAI JOS KÄY NIIN SILLÄ RAHALLA EI UUSISTA HISSILLISISTÄ KERROSTALOISTA SAA EDES YKSIÖTÄ.
TOISEKSI SURKEINTA ON SE ETTÄ ”MAA”KUNTA JOUTUU RAKENTAMAAN NÄILLE 10000 VANHUKSELLE 200 kpl ”Vanhusten taloa” a/10milj.€ ELI 2000milj€… HERRAN JESTA.

ARAN NETTISIVUT KERTOO….
Aika hyvin voi ARAN sivuilta lukea missä maakunnissa on ymmärretty väestön vanheneminen, liikuntaesteellisyyden merkitys ja maan hallituksen tavoiteen.
TAVOITE: yksilön ja yhteisön tavoite on että ihminen halutaan asuvan inhimillisissä kotioloissa mahdollisimman pitkään.
FAKTA 1. IHMINEN ELÄÄ 7, 8 vuotta kauemmin hissillisessä kerrostalossa kun hissittömässä kerrostalossa.
FAKTA 2. On pakko rakentaa jälkiasennushissejä ja liikuntaesteettömyyttä vanhoihin kerrostaloihin halusimme tai emme kolmesta syystä. 1. Ikärakenne, 2. Asuntostrategia, 3. Talous.

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut, Yritykset ja teollisuus

13.11.2017 ma. Klo 12.00 alkoi…VALTUUSTOA…koko päivä aina klo 19.30

/

13.11.2017 ma. Klo 12.00 Valtuustoryhmien pj. kokous.
Listan mukaan. Ei kommentteja varsinaisesta listasta.

Itse mietiskely SVOP 1700k€ esityksestä ja tästä tehty päätös, näin on konsernista eli kaupungin hallituksesta ohjeistettu. Tiedän mitä tämä SVOP pitää sisällään, mutta osakeyhtiölaki ja osakeyhtiön hallitusjäsenyys ei anna mahdollisuuksia laajempaan keskusteluun.
ELI JOS SVOP:n 20 KOHDETTA VARUSTETAAN ”HINTALAPULLA” JA PYYDETÄÄN MYÖHENNIN TARJOKUSET tiedetään ettei kilpailulainsäädännön mukaan pelataa. ANNETAAN ETUKÄTEEN JULKISUUTEEN PALJONKO OLLAAN VALMIITA MAKSAMAAN, jolloin tarjoukset tulee tämän mukaan.

13.11. 2017 ma Klo 16.00-17.15 SD- Valtuustoryhmän kokous.
Kokous oli jatkoa torstain kokoukselle. Lyhyt kertaus torstain päätöksille ja sitten valtuustokokouksen lista läpi. Listan jälkeen keskustelu EKSOTE-IMATRA palvelusopimuksen sisällöstä

13.11.2017 ma Klo 17.30 – 18.16 Varsinainen valtuuston kokous
Pykäliä kaikkiaan 1-9, josta VEROT ja SVOP rahaston käyttö olivat poliitisen teatterin aiheita.

VEROT:
Talousarvio vuodelle 2018, talousarvion toinen käsittely. Veroasiat oli sellainen joka ei nyt mielipiteitä kirvoittanut kaikki oli verotuloihin tyytyväisiä ja hyvä näin..

– Kiinteistöveroon Imatralla ei muutoksia. Kiinteistövero on sellainen ”vero” joka herättää keskustelua no. sen kohdistuessa vanhuksiin ja pienellä eläkkeellä elävin henkilöihin jotka elävät suuressa omakotitalossa joka ei mene kaupaksi..

– Tulovero on varmin tulonlähde kaupungille. Vero% on ollut jo 2015, 2016, 2017, 2018 sama 20%. Sain nuhteita, jopa ”keltasen kortin” ryhmältä kun äänestin 2013 0,5% korotuksen puolesta. Ryhmä päätöksen ollessa 1%. Kyllä veron maksamisesta olisi tehtävä ”iloinen asia”. ILOINEN HYVINVOINTI TEHDÄÄN MAKSAMALLA KOHTUULLISTA KUNNALLISVEROA JA HYMYSSÄ SUIN. Varakkaiden henkilöiden saaminen Imatran kaupungin asukkaiksi ei ”konservatiivisella nykypolitiikalle” onnistu ei edes lähitulevaisuudessa..

– Yhteisövero on verotusmuoto JOTA IMATRAN KAUPUNGIN TULISI PYSTYÄ KASVATTAMAAN UUSILLA IDEOILLA JA AJATUKSILLA kuinka saadaan työnantajia Imatralle. Itsensä yksityisyrittäjänä ”pakkoyrittäjiä”, niitä tulee luonnostaan, kun ei ole yrityksiä jotka luovat työpaikkoja. Globaaleja supershell yrityksiä IMATRA TARVITSEE.

SVOP:
”Sijoittaa Vapaata Omaa Pääomaa” yhtiöön, joka tekee sitä mitä konserniohjaus edellyttää on välttämättömyys silloin kun sitä ”rahaa yhtiöllä ei ole” ja halutaan yhtiön toimivan. Omistaja ohjauksen on tuotava ”rahaa yhtiöön” JOTTA TAVOITTEET SAAVUTETAAN.
LÄTKÄJOUKKUE JOKERIT ON HYVÄ ESIMERKKI 10milj€ TAPPIOTA JOKA VUOSI ”TAVOITTEEN VUOKSI”. Tässä SVOP (Sijoittaa Vapaata Omaa Pääomaa) raha tulee globaaleilta suuryrityksillä.

SE ETTÄ SVOPpaaminen ja tästä informointi tehdään Suomen julkisuuslaki ja osakeyhtiön laki huomioiden ”luottamuksellisesti” ja oikein on HYVÄÄ KONSERNIOHJAUSTA. Eri maissa on erilainen julkisuuslaki joka tuo haasteita asiasta tiedottamiselle ja päätöksen tekemiselle.

Konserniohjauksen päätöksissä, jossa on luvattu ”jotaki” jota ei ”ole” esityslistalla ja viime tipassa kerrotaan … ”näytä se päättäjille” lähettämällä viesti, jossa kerrotaan asian olevan SALAISTA mutta tämän voi kertoa jne… ei ole hyvän konserniohjauksen mukaista mm. esittelijän oikeusturva, päätöksentekijöiden oikeus luotettavaan tietoon, julkisuuslaki, Oy laki ja kuntalaki huomioiden.

Tietysti teatteri kuuluu tähän. Hyvät lähtökohdat hyvälle esitykselle tulee aiheesta ja aiheen ”aineista”. Tässä esityksessä ”aineena” oli huono ”liite info”. Kässäri ja koreografia luodaan valtuustoryhmän kokouksessa ja koko ryhmän tulee tietysti osallistua esityksen toteutukseen… TÄMÄ ON POLIITISTA TEATTERIA.

Äänestystulos G22 ryhmä voitti äänestyksen ”pöydälle panosta” luvuin 22 ja 21… tämä oli toinen esitys ja nyt aiheena oli SVOP… Edellisessä oli aiheena ”maapohjat vuokran hinta”. Tuetaanko yrittäjiä eriarvoisesti…

Kuinka nämä äänestykset jatkossa jatkuu … varmasti niin kauan kun niiden täytyy jatkua…

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

26-27.11.2017 valtakunnan tarkastuslautakuntien ”seminaari”

/

26-27.11.2017 Hallinnon, tarkastuksen, kuntakonsernin seminaari.
Kaksi päivää ja asiaa oli kuulemassa n. 70 henkilöä eri puolelta suomea.
Minä oli E-Karjalan liiton tarkastuslautakunnan edustajana tässä tilaisuudessa.

SEMINAARIOHJELMAA alkoi 26.10 klo 13 ja päättyi 27.10 klo 13.
ILTAPALA OLI 26.10 klo 20-22.. turhan tiukka ohjelm..

Asiana oli ”kaikkien” tarkastuslautakuntien ”tulevaisuuden” tehtävät UUDESSA -SOTESSA, -MAAKUNNASSA, -KAUPUNKIKONSERNISSA.
1. Kuinka kunnat tulevat hoitamaan positiivisen TALOUDEN on suuurin kysymys.
2. Kuinka kunnat tulevat hoitamaan ”sivistyksen ja koulun”
3. Kuinka kunta pystyy lisäämään nuoria asukkaitaan
4. Hyvinvoinnin kehittäminen … väestö ikääntyy?
5. ELINVOINNIN turvaaminen … työllisyyden parantaminen?
6. Hallinnon ”kasvattaminen” on vaara kehitykselle..

– Kiinteistömassa on yksi SUURI kysymysmerkki, ”homeiset talot ja tilat” on kansallinen ongelma..

Pystyvätkö kaupunkikonsernien ”tytäryhtiöt” oikeesti menestymään markkinataloudessa on suuri kysymysmerkki..

+ Alle 10000 asukkaan kunnat, jotka elävät ”ison kunnan kainalossa” pystyvät kehittämään toimintaansa eri tavalla kuin se joka on kaukana ”isosta”

+/- E-Karjalassa vain Taipalsaari on pystynyt tuomaan positiivista väestönkasvua.

Iso huomio Helsinki ja Lappi on pystynyt luomaan riittävän voimakasta matkailupalvelut kasvua. MIHIN ON KADONNUT ”SAIMAAN MATKAILU” tätä ihmettelen…

Vahvat kunnat menestyvät, heikot integroituvat ”yhteen vahvaan kuntaan”. Eli VAPAAVUOREN C21 SUURTEN KAUPUNKIEN talousalueet tulee maakuntapeliin mukaan, halusi vai ei…

Hyvä päivitys tulevaan, mutta ”mutkasta tietä näkymättömiin” on vielä jäljellä ennenkuin kaikki on hallitusti parsittu kasaan, silti hyvä tilaisuus.

Huimia ennusteita kuinka tulee käymään tässä SOTEN ja maakunnan myllerryksessä pienille kunnille. Kuntaliitoksia tulee väkisin. Tuleeko maakuntaliitoksia, ennustan että tulee.

SUURIN HUOLENAIHE KUNTALSISEN NÄKÄKANNASTA KATSOTTUNA ON SE ETTÄ NYKYISEN SOTE UUDISTUKSEN MYÖTÄ KUNNAT EIVÄT VOI TUOTTAA OMALLE KUNTALAISELLE TERVEYSPALVELUJA..

Jokapaikan esimerkkinä oli yksi kunta.
Kunta Päijänteen lähellä, joka on Keski-Suomen MAAKUNNASSA, Pirkanmaan SOTESSA. Terveyspalvelut kunnalla hoitaa YKSITYINEN ja tyhjiä kaupunkikiinteistöjä on RIITTÄVÄSTI… HUH, HUH, MUTTA SILTI OPTIMISTISUUTTA RIITTÄÄ JA HIMOKSELLE SUURTA VAPAA-AJAN KESKUSTA LUODAAN.

”Kyllä meillä IMATRALLA on asiat on toistaiseksi hyvin”, mutta kaikki tämä vaatii voimakasta osallistumista koko E-Karjalan kehittämiseen..

k-hallituksen "tunti", Rakentaminen ja Imatra, Valtuustot ja lautakunnat, Yleistä ja muut

23.10.2017 koko päivä politiikan ”jännityksessä” osa 2.

/

Klo 16.15-17.20 SD valtuustoryhmän kokous..
Listan mukaan edettiin, G22 ”yhtenäisyys” esillä, muutama valtuustoaloite jne..

– jatkoa 19.10 torstain keskustelulle … ”EKSOTE-IMATRAN, SOTE sopimus” ehdotus että tuodaan valtuustokäsittelyyn, yleiseen keskusteluun, johon voivat osallistua kaikki 43 VALTUUTETUA JA KUNTALAISET KUUNNELLA on KH päätettävissä ei meidän…jne. Kuinka asia käsitellään ja tuleeko asia valtuuston tämä tiedetään myöhemmin..

– Imatran Toimitilat Oy:lle siirtyneiden rakennusten maanvuokrasopimusten tekeminen.
Tästä tuli asia joka oli sisäistä vääntöä ja ”elämää suurempi kysymys”. Pohja tälle keskustelulle rakentui konkarisiivestä.
FACTA:
Kysymys on omistuksen siirrosta LIIKELAITOKSELTA …. OSAKEYHTIÖLLE jne…
Lähes suora lainaus….
– ”Imatran Tilat liikelaitos” on lakkautettu osa rakennuksista tullaan siirtämään Imatran Toimitilat Oy:lle erillisen sopimuksen mukaisesti. Imatran kaupunki on luovuttanut ”Imatran Toimitilat Oy:lle” 2.12.2016 allekirjoitetulla sopimuksella seuraavat rakennukset (18 kohdetta):
FACTA 1.
Julkisia rakennuksia josta osa säilyy, osa poistuu ja maa-alue kaavoittuu uudelleen jne. tämä KOULUT (Imatrankosken koulu, K-koulu, L-koulu, M-koulu, S-koulu, T-koulu, Vuoksenniskan koulun) SIIROT OK…
FACTA 2.
Liike-elämän rakennuksia 10kpl (Matkustajapaviljonki, Kesäteatteri, Haapasaari, Karjalainen kotitalo, Entinen Mansikan tila, Varpasaaren Lokkimaja, Neitsytniemen kartano, Kuplahalli, Linnalan kentän rakennukset ja Koskenkuohu) jne.. eli näiden ”vapaalle markkinalla” siirtyminen ja näihin liittyvät muutokset jatkossa on Imatran Toimitilat Oy:n päätettävissä
FACTA 3.
Koska rakennusten omistus on siirtynyt Imatran Toimitilat Oy:lle, kaupungin tulee vuokrata sille myös rakennusten sijaintikiinteistöt, kiinteistöjen osat jne. jatkuu… Vuokrattavista kiinteistöistä ja määräaloista tehdään uudet maanvuokrasopimukset Imatran kaupungin ja Imatran Toimitilat Oy:n välillä 30 vuodeksi jne…
FACTA 4.
Kuinka Imatran Toimitilat Oy:n 10kpl yhteisöjen ja yritysten välillä tehdään vuokrasopimus huomioiden maanpinta-ala + rakennukset jne.

TÄSSÄ KESKEINEN KYSYMYS ON ANTAAKO KAUPUNGIN PIILOTUKEA VAPAILLA MARKKINOILLA TOIMIVILLE YRITYKSILLE.

Scroll to Top