Meinaaminen on ”käsijarru päällä” etenemistä.
On asioita jotka ei savolaisella ”homma on tekemistä vaille valmis” sutkautuksella etene. On tehtävä päätöksiä jotka johtavat 2030 hyvinvointiin. ”Kokoaan suuremmassa kaupunkissa” on vapaalla pudotuksella tultu 37000 as. kohti 25000 as.
On aika tehdä muutos tälle pudotuksella ! Haluammeko elävää hyvinvointia ja menestystä Imatralla, sen päättä imatralaiset itse edustuksellisella demokratialla. ”Imatralaiva” kääntyy hitaasti.. ketterästi kääntyy, jos sitä lähdetään kääntämään.
Päätöksiä niin yritysystävällisyydessä, työllisyyden hoidossa kuin koulutuksen ja sivistyksen toiminnassa on pystyttävä tekemään ketterästi. Nämä kolme sekä asutuspolitiikka kuin kaavoitus ovat nyt niin kuntien kuin maakunnan ”työpöydällä”, jossa näihin on löydettävä ketterän kasvuun ratkaisuja.
Etelä-Karjalan maakuntahallinto on nyt iskussa odottaen covid-19 jälkeistä uutta normaalia. On uusi maakuntajohtaja, juuri tehtävään tarttunut elinkeinojohtaja, uusi ketterä oraniaatio odottaa uutta tulevaa.
Mikä tulee olemaan Imatran ketteryys niin kaupungin kun maakunnan kehitykseen tämän nähdään kun on valittu uusi kaupunginjohtaja huhtikuussa ja uusi valtuusto kesäkuussa. Kuten askasmäärän vapaapudotuksen kiihtyvyydestä 200 kohti 500 vuosi voi päätellä. Jotain ei ole tehty viimeisinä vuosina oikein, jotakin on jäänyt kokonaan tekemättä, jotain on ollut näkökykymme ulottomattomissa. Onko visioita katsottu vääränlaisilla laseilla kun talous on ok. mutta kehitys ontuen kompuroi.
Etelä-Karjalan sisällä erot talouden kehityksessä Lappeenrannan ja muun maakunnan välillä ovat suuria. Etenkin Imatran ja Imatran seudun kokema taloudellinen rakennemuutos on ollut huomattavasti voimakkaampi kuin Lappeenrannan seudulla.
Veikö markkinatalouteen meno ja vientiteollisuuden globaalisuuteen siirtyminen näkökyvyn tulevaisuuden rakentamisesta, tuoden sokeuden uuden näkemiselle.
Veikö sokeus koulutuksen, ammattiosaamisen, sen osaamisen ja uskon tulevaan, jolla niitä vientituloja rajan sulkemisen äkkipysäytys huomioiden sai maakunnassa ja Imatralla aikaan.
Onko sanonta ”vahva rakentaa maailman itselleen” unohdettu ja tyydytään sanontaan ”vanha on parempi kuin pussillinen uusia”, no toivottavasti ei. Imatran palvelurakenne, kouluratkaisut, Ukoskan kehittäminen, kaksoisraide, Vuoksen mahdollisuuksien rakentaminen jne. Maakunnan uusi itäratalinjaus, Saimaan kanavien sulkujen pidennys jne.. nämä ei riitä muuttotappion taklaamiseen, mutta se on ponnahdus ”uuteen asentoon” kun Imatran tulevaisuden päätöksiä jotka johtavat tekoihin tehdään.
