Yleistä ja muut

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

15.1.2015 Imatran nettisivut ”ikäihmisten info”

/

Imatran kaupungin ”nettisivut” uusiutuvat !!!.
Keskustelun aihena oli: Kuinka, miten ja mistä asioista / palveluista tulisi ikäihmisille tiedottaa kaupungin nettisivuilla.
Mukana neljä henkilöä VeikkoH edusti ”vanhuusneuvostoa”. Vanhuusneuvoston edustus ko. kokouksessa oli päätetty elokuun/2014 kokouksessa.
Paikka oli kaupungintalo ja huone 309
Kesksutelun kulku:
1. Yleisinfo kuinka kaupungin nettisivut tulee kehittymään seuraavan ½ vuoden aikana.
2. Milaisia muita sivuja ja nettisivuratkaisuja on tehty vastaavissa kaupungeissa kuin Imatra.
3. Hyvinvointipalvelun sivut tulevat toimimaan pääsivuina, ”SOTE” palveluissa tienviitana on ”Eksoten” sivut, joiden linjaukset on tehty kaupungin isommissa foorumeissa.
4. Yleinen viestintä ja nettipalvelu tulee lisääntymään mm. erinlaisten kaavakkaiden ja lomakkeiden osalta.
5. Sivujen perushierargiassa Ikäihmisten nettisivut tulee Palvelu / Hyvinvointi … / Xxxxxx … / Ikäihmiset… Eli neljän likkauksen taakse.
Ongelmana ei tule olemaan itse sivut ja niiden tekeminen vaan kuinka ikääntyvät ihmiset pystyvät sivuja seuraamaan. Sivujen selkeys ja asioiden otsakkeet ovat hyvin tärkeitä jotta halutut tapahtumat ja palvelut löytyvät riittävän nopeasti ja helposti.
Tarvitaanko ikäihmisille koulutusta kuinka nettiä käytetään ja Imatran kaupungin sivuja luetaan ? Missä ja kuinka koulutuksia pidetään ?

Huolenpito ja terveys, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

13.1.2015 Terveyden huollon malliin ”uusi rahoitus”

/

Tarvitaan kansallinen yhteinen näkemys miten sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan.

Terveyden huolto ja uusi malli rahoitukseen..
Nykyinen terveydenhuollon julkinen rahoitus jaetaan VALTION, KUNNAN, KELAN kautta.
On suoritettava tämän monikanavaisen rahoitusmallin purkaminen. Samoin on suoritettava rahoituksen yksinkertaistaminen. Yksinkertaistamisella poistetaan hoito ja kustannusvastuun siirtelyn ”luukulta toiselle”. Ongelmanahan ei ole ollut julkisen rahoituksen kerääminen vaan julkisen rahoituksen jakaminen, ohjautuvuus palvelutuotantoon joita tuottavat:
– terveyskeskukset
– sairaalat
– työterveysasemat
– yksityiset lääkäriasemat
Näillä kaikilla on samanlainen ”tekninen kalusto”, tekemisen työkalut ja ammatillinen osaaminen, kaiken tämän ylläpitoon he saavat rahoituksen eri periaatteiden mukaan.
Päällekkäisten terveyspalveluiden ylläpito on kallista sekä epäviisaasti. Asiaa ei yhtään helpota se että kaikki ko. palvelun tuottajat palvelevat samoilla palveluilla joka on johtanut vääränlaiseen ”toimintaan”, muun muassa:
1. terveyskeskuksen palveluiden heikkenemiseen
2. työterveyshuollossa lisääntyviin terveystarkastuksiin
3. jne..

TYÖSSÄ OLEVAN JA MUUT väestön terveyspalvelu
Työssä oleva, (työssä käyvä henkilö) eli noin 60% väestöstä voi olla
– kunnallisessa terveydenhuollossa
– yksityisessä terveydenhuollossa
– työ … terveyshuollossa
Mutta ei työssä oleva, eli nuori, lapasi, eläkeläinen, työtön, eli 40% väestöstä ovat
– kunnallisessa terveydenhuollossa
Nyt ollaan tilanteessa jossa esim. nuori psykiatrinen, masentunut jne.. ihminen joutuu odottamaan kunnalliseen terveydenhuoltoon viikko kausia…… jonot ovat joskus jopa kohtalokkaan pitkiä.

Terveydenhuollon nykyinen julkinen rahoitus jaetaan VALTION, KUNNAN, KELAN kautta.
Tulevassa mallissa rahoitus ohjataan alueittain yhdelle terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavalle organisaatiolle, toiminnanohjaajalle.
– esim. 20 SOTE aluetta
– esim. 5 ERVA aluetta
Organisaatioiden täytyy UUSIUTUA, mutta ne voivat perustua ”VAHOIHIN” voimassa oleviin ja hyvin toimiviin palvelurakenteisiin. Kaikkea ei pidä eikä täydy lähteä muuttamaan vaan korjaavat toimenpiteet tulee kohdentaa niihin ”vanhoihin” toimintoihin ja organisaatioihin jotka kokonaisuuden kannalta eivät ole viime vuosina toimineet, puhumattakaan ettei toimi tänä päivänä.

Terveyspalveluja järjestävän UUDEN ORGANISAATION on huomioitava, väestöpohja ja talouden kantokyky sekä riittävän vahva talous riskien hallitsemiseksi. Myös äkillisten ja kalliiden hoitojen tarpeet täytyy huomioida niin ettei palvelu tai uuden organisaation toiminta ajaudu taloudelliseen ahdinkoon eli ”konkurssiin”.

Nykyinen KELA, KUNTA, VALTION OSUUS tulee ohjata UUDELLE ORGANISAATIOLLE palvelutarvetta kuvaavin jakousuuksin sekä sopimuksessa sovituin kriteerein. Kriteereissä tulee ottaa huomioon suomen alueelliset erot palvelun laatua ja määrää tuotettaessa.
UUDESSA ORGANISAATIOSSA organisaatio itse tuottaa tarvittavat palvelut tai hankkii sopimuksen edellyttävät palvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta.
ASIAKKAALLE ELI PALVELUA TARVITSEVALLE on luotava valinnan vapaus sekä asiakaslähtöinen pavelu.

Päällekkäisyyksien karsiminen säästää rahaa ja aikaa.
Asiakaslähtöisempi palvelu luo valinnanvapauden palvelutuottajien joukkoon, luo monipuolisuutta ja antaa mahdollisuuden asiakkaalle kantaa itse huolen palvelun laadusta ja määrästä.
Päällekkäisyyksien karsinta selkeyttäisi työterveyden tehtävät, eli työterveyden ylläpitoa työpaikalla. Voimavarat pystytään, yhden järjestelmän mallissa, suuntaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveyden huollon alueelle eli väestön todellisia ja tulevisuudessa muutuvia tarpeita varten.
Työterveyshuolto voi keskittyä perustehtävään eli ehkäisemään työperäisiä sairastumisia ja osallistumaan työyhteisöjen kehittämiseen ja tukemaan työssä jaksamista.

Yleistä ja muut

Vuosi 2015 on alkanut ja arviointi ”kunnallisesta” vuodesta 2014

/

1.1.2015 oma arviointini ja yhteenveto kunnallispolitiikasta vuodelta 2014

Toinen vuosi on 4:stä eletty, nyt on nähty kaksi vuotta tätä kunnallispolitiikkaa. Vuodet ovat olleet erilaisia, hallintorakenteet ovat hiukkasen muuttuneen ja suuret muutokset niin poliittisessa tasapainossa kun virkamieshallinnossa ovat edessäpäin. Nyt odotetaan valtiovallan julistusta, ”käskyntuojia”, kolmea viisasta miestä, yhdellä on VALTA, toisella SOSIAALISUUS, kolmannella SUORITUS ja heillä papyrukset eli SOTE ja KUNTAKARTTA kädessä… tästä se lähtee molemmat uudistukset sote vie ja kunnat vikisee
Toiminnan arviot niistä paikoista ja asioista missä olen ollut vaikuttamassa vuonna 2014.
(😎 VALTUUSTON KOKOUKSET, parannusta edelliseen vuoteen, mutta ”mysteeriö SOTE” ja KUNTALIITOKSET HEIJASTUI keskusteluihin Imatran tulevaisuudesta ja poikeuksetta kaikkiin puheisiin kuin päätöksii koko menneen vuoden aikana..
(8½) TELAn (tekninen lautakunta)kaksi aivan erilaista vuotta on eletty (2013, 2014) joista vuosi 2014 on se jonka varaan voi Imatran teknisen toimen tulevaisuuden rakentaa.
(8½) VANHUUSNEUVOSTO olivat aktiivisia ja mielenkiintoisia. Näissä kokouksissa näkyi innostus, ”välittäminen” ja halu ikäihmisten yhteisten asioiden hoitamiselle.
(7) Valtuutettujen ja virkakoneiston yhteistyö, rivi valtuutetun silmillä katsottuna yhteistyötilaisuuksia oli vähän.
(7½) Puolueiden yhteistyö, toistensa ”ohipuhuminen” oli vähäistä. Puolueilla on yhteinen vihollinen ”kunnan toimeentulo ja talous”. Kunnan asioita hoidetaan yhdessä ja tervettä politikointia puolueiden välillä on ollut ”hyvin” viisaasti.
(6) SD valtuustoryhmän kokoukset ovat hieman ”kehittyneet” mutta ”avoin” vuoropuhelu ja keskustelu ei vaan toimi. Yksinpuhelua löytyy, mutta ”demokraattisesti” kuuntelevaa tiimikeskustelua ja päätöksiä ei tunnu löytyvän. Tiimi keskustelut kuin päätökset loppuivat ”iloiseen” vuoden 2015 budjettikokoukseen joulukuussa 2014. Epätietoisuus mitä tulevaisuus tuotu ja poukkoilu päätöksissä on varmasti ”jäsenistön” ajatuksia hämmentävää. Hyvä johtajuus, avoimuutta, viestintä luo uskottavuutta, eikä synnytä ongelmia. Olisi mukava nähdä muiden puolueiden vastaavia tilaisuuksia ja millainen johtajuus ja epäjärjestys vaiko järjestys heillä on.
(6½) Imatran SDP:n kokoukset. Hämmentämistä, suunnitelmallisuus ja johtaminen on jossakin ”kapinetissa”, vallasta puhumattakaan. Harmi kun en ole ollut yhdessäkään muun puolueen tapahtumissa, mutta ”työmaailman” johtamiseen verrattuna paljon täytyy puoluejohtajuuden parantua, pelkkä retoriikka ja toisten arvostelu ei riitä, jotta hyviä suorituksia ja oikeaa tekemistä tapahtuu.
(9-) Kaupungin ja virkamiesten sähköinen viestintä ja informaatio. Kehittyy koko ajan ja hyvään suuntaan. Kuntalaisinfo on kehittynyt suuntaan, jossa demokraattisesti kerrotaan kunnan asioita kaikille kuntalaisille.
(7-) Imatran SDP:n sähköinen viestintä ja informaatio. Toimiiko, ei toimi. Twitteri ja facebook viestintä on erikseen.

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on veden tuotto ja vedenhuolto.

/

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on vesihuolto ja siitä maksettava ”vesihuollon hinta”.
Tilastojen ja tutkimusten mukaan ihminen kuluttaa vettä 0,1-0,15m3 vuorokaudessa joten elinImatralaiset kuluttavat vettä 3000-4000m3 vuorokaudessa. Uuden suunnitteilla olevan Meltolan vedenpuhdistamo kulutusmitoitus on Imatran osuus 16000m3, ”Ruokolahti 1000m3, Lranta 3000m3. Eli tulevaisuudessa Meltolan puhdistamolla tullaan puhdistamaan ”vettä” lähes 20000m3 vuorokaudessa.

Kuka maksaa ja mitä vedestä ja sen käytöstä.
Veden käyttäjän tulee maksaa oikea hinta käyttämästään vedestä, mutta ei kunnan ”veroäyrillä”. Kunnallisverolla ei tule säädellä ”veden hintaa” ei etenkään tulevaisuudessa.
Kunnan ja kuntayhtymien peruspalvelupolitiikka, kuten vesi-, sähkö-, lämpö-, tietoverkko palvelupolitiikka tulee muuttumaan seuraavan viiden – kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Palveluiden laatu ja määrä paranevat, käyttäjän omavastuu kuin oma valvonta kasvaa, ”yhteiset” ilmaiset palvelut poistuvat.
Palveluseteli ja vastaavat avustus ja maksupalvelumuodot kasvavat. Palveluseteli on myös avustumallina mahdollinen, eli kuntalainen voi kohdentaa hänelle osoitetut palvelusetelit haluamansa ”kuntapalvelun”, vaikka vesimaksun jne…
Tässä kaikessa peruspalvelun sähkö, lämpö jne..kehittämisessä yhtenä kehityskohteita on mm. vesihuolto ja tähän liityvät toimintapalvelut.

Perinteelliset toimintamallit
A) tuloverolla eli veroäyrillä hoidetaan myös kuntalaisten tarvitsema vesihuolto kustannukset
B) tai veden kulutuksen ”ylikorkealla” vesimaksulla eli piiloverolla kerätään tuloa muun toiminnan tai palvelun kustannuksiin…..
Nämä yksinkertaiset ja epäoikeudenmukaiset toimintamallit on käytetty loppuun.

Kuntauudistuksen ”lässähdys” 2015 sotki mm. maakunnallisen vesihuollon kehittymisen. Veden käyttö ei ole ”lässähtänyt” vaan mm. veden laatuvaateet ja käyttöturvallisuus ovat kasvaneet. Kuntien rajat ei tule säätelemään vesilaitosten vesihuoltoa eikä veden käyttöä vaan kestävä kehitys yhteisen vesivarannot käytössä.
Kyllä järkevä veden tuotto, käyttö, puhdistus ja luontoon päästö on oltava käyttökohdeperusteista toimintaa eli ”isot vedenkuluttajat tulevat maksamaan isot laskut ja pienet käyttäjät pienet laskut” jne.. jossa ongelmaksi tulee muodostumaan:
– Yhteiset hulevedet viemäriverkosto..
– Isot investoinnit vesien puhdistamiseen ja vesilogistiikkaan ylläpito sekä rahoitus.
– Saneerausinvestointien eli vanhojen putkistojen ylläpito sekä korjaustoiminnan toteutus ja rahoitus.
Onko vanhojen putkien ylläpitokustannusta hoidettava ”veroäyrirahoista”, vai mistä rahoitetaan uuden puhdistamon ja putkiston investointi …. kannattaa miettiä etukäteen.

ESIMERKKI LÄHITULEVAISUUDESTA, kun veden kulutus on kasvanut ja Imatran puhdistamo on ”ahdas” hoitamaan tehtäväänsä mm. kylpylöiden kasvaessa.
– Imatran uuden vedenpuhdistamon investointi, täysin oma arvaukseni n. 10 milj.
– Vanhaa putkistoja noin 320km, putkirikkoja n. 30kpl vuodessa. – Uutta putkistoja n. 10km, uudella alueella.
– Imatran asukasluku, eli vedenkäyttäjät vähenee 100henk. per vuosi.
– Suurimmat käyttäjät tulee olemaan kylpylät ja vastaavat laitokset.
– Imatra käyttää n. 75%, Lrannan 19%, Ruokolahti ja Rautjärvi 6% Imatran kaupungin puhdistamassa vedestä.
– Löytyykö vesipuhdistamon laajennusinvestoinille oikeat maksajat ?
Isot veden kulutuskohteet mm. kylpylät tulee olla siinä maksajan roolissa, jossa sen täytyy olla kun puhutaan ”suuresta” veden käytöstä sekä veden puhdistamiseen kohdentuvasta investoinnista.
Veronmaksaja eli kuntalainen maksa oman maksunsa veden käytöstä ”vaatimattomana” veden kuluttajana.
Hulevedet on yhteistä ”omaisuutta” ja niidenkin käyttö on vain hallittava. Käytetyn veden ja hulevedet (sadeveden) tekninen hallinta ja puhdistus ei ole aivan simppeli juttu. Ihmisten käyttämän veden ja hulevesien johtaminen ”vesien puhdistamolla” on hallittava myös ääriolosuhteissa eli ”viikon kaatosade” tai ” kuukaus rutikuiva” olosuhteissa. No onneksi meillä on toi Vuoksi.
Johtopäätös.
Nykyisestä Vesilaitoksesta on muodostettava liikelaitos tai kaupunkikonsernin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö, jonka omistaa Imatran kaupunki 100% tai on enemmistöosakas. Itsenäisenä toimijana se pystyy hallitsemaan puhdistuksen/tuotannon sekä tähän liityvän tekniikan kuin tekniikankehituksen. Samoin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö” hallitsee investoinnit sekä rahoituksen/kassavirrat tarkoituksenmukaisemm ja dynaamisemmin.
VESI ja LUONTO on yhdessä ja erikseen arvokas pääoma, joka on hallittava kestävällä kehityksellä tuleville sukupolville.

Huolenpito ja terveys, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

16.12.2014 Vanhuusneuvoston ”puurokokous” jossa ”ASUMINEN” pää aiheena.

/

16.12.2014 Vanhuusneuvoston ”puurokokous” jossa ”ASUMINEN” pää aiheena.
Klo 12-15 ja Esterinkatu 17.
Aloitus tapahtui puurolla ja kukkasilla. Lähes kaikki paikalla, ainoastaan varapuhj. puuttui… Normaalilla kokouskäytännöllä edettiin eli agendan mukaan.

1. Vanhusten mielipidetutkimus. Tutkimus oli mielenkiintoinen useammastakin näkökohdista katsottuna.
Hyvä tutkimus ja tulokset laittavat mietiskelemään ikäihmisten liikuntaesteellisyyttä yhä kriittisemmin mm. teknisen toimen tekemisien kannalta. Ikäihmisten tarvitseman palveluprosessin riittävän laajapohjainen näkeminen ennen yksittäisten teknisen toimen päätöksien tekemistä ja toteutukseen saattamista on hyvän ja tavoitteellisen lopputuloksen saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä. ”Eli kuuntele ja kuuntele palvelun, toiminnan, laitteen KÄYTTÄJIÄ ennen päätöksen tekoa”

2. Joukkoliikenne puhuttelee myös ikäihmisiä. Viime kokouksen, Päivin ”joukkoliikenne Imatralla 2016 esitys” oli hyvä ja tulee olemaan esillä ikäihmisten kokouksissa jatkossakin. Ikäihmisten palautteita tulee joukkoliikenneasioihin kevään 2015 kuluessa lisääkin, mm Vuoksen takaiselta alueelta…

3. Jälkiasennushissi on esillä nyt ja tulee olemaan jatkossakin..
Purovaara kertoi kaupungin tilanteen JÄLKIASENNUSHISSEIHIN ja Esteetön suomi 2017 kamppanian sekä L:ranta Imatra hissityöryhmän tulokset. Tutkimuksen tulos ”JÄLKIASENNUSHISSILLÄ omassa huoneistossa asumiseen 7,8 vuotta lisäaikaa”.

VeikkoH jatkoi. Olin yhteydessä, muutaman henkilön ”käskystä”, Joensuun jälkiasennushissiorganisaatioon … Hups, hups … he ovat rakentaneet jälkiasennushissejä 10 vuotta, vuodesta 2004 lähtien 2-3 taloa/vuosi.
– asukkaita Joensuussa 780000
– kerrostaloja 350
– 44 taloon on rakennettu hissit
– 2014 hissejä rakennetaan 15 kpl. (12 toteutuu).
– 10% kustannusavustus hissirakentamiseen Joensuun kaupungilta. – 50% valtiolta.
– tietämättömyys on suurin syy, miksi hissejä ei rakenneta.
– ”kateus” on voima joka vie jälkiasennushissin naapuritaloon.
– viiden hengen HISSIPALVELUN TYÖRYHMÄN, talojen palvelijana.
– hissityöryhmän valmis tulemaan vierailulle Imatralle.
– hissiseminaari Imatralla 2015.
– tarvitaan ”moottori” viemään JÄLKIASENNUSHISSIASIAA eteenpäin Imatralla.
Keskustelu ja tulevaisuus jälkiasennus HISSIASIAsta tulee Imatran osalta ”lämpenemään” vuoden 2015 aikana. Imatran edistys jälkiasennushissiasiassa on verkkaista 150 kerrostaloa, 1 kerrostalo on rakennettu v 2013 hissilliseksi jne..

Imatran kaupungin asumisstrategia, politiikka.
Nyt omakotitalot jää ”käsiin”. Hissittömiin kerrostaloihin ei voi muuttaa. Uudet ”järkevät” kerrostalohuoneistot ovat ”kortilla”. Tarvitaa 10milj€ plvelutalo ivestointi, jossa 100 kpl 25m2 flättejä. Imatran väestö ikääntyy. ”nyt on 30%” Imatran väestöstä eläkeläisiä. Eli Imatran kaupunkiin tarvitaa asunnon kierrätyspolitiikka.
”OIKEA ASUNTO, OIKEALLE IHMISELLE, OIKEAAN AIKAA”

Scroll to Top