Imatran kaupungin strategia päivä 24.9 klo 08-15.
Päivä tavoitteesta ja tarkoituksesta voi olla montaa mieltää, ”kuin on miestäkin”
Ko. päivässä oli info mielessä paikallaan minua ilahduttavia asioita oli 6 kpl ja minulle pettymyksiä oli 3kpl.
Olen ollut vain kahdessa tilaisuudessa ja näkemys tilaisuuden mielekkyydestä ”suppeahko”, mutta joka kerta jotai uutta.
– jos päivä ei kehity selvien vaihtoehtojen esittämiseen ja aitoon keskusteluun kaupungin yhteisestä tulevaisuuden strategiasta !
– jos päivä on vain jo sovittujen asioiden ”näyttämistä” jo sovitulle ”ympäristölle”!
– jos jo sovittu konsultti tulee keromaan jo sovitun ympäristön kuinka ja mitä tulisi tehdä !
– jos jo sovittu virkamies-, virkanaiskunta ei ota mitään kantaan jo sovituille asioille, miksi ei vuropuhelua ?
– jos jo sovittu että ennakkomateriaali puutui … (O Tolkin ja Toni Käiväräisen kohdalta, ainakaan minulla ei mitään materiaalia ollut), kertoo jostakin
– ja jos tilaisuus on informatiivispainotteinen ….
niin saman voi lukea ennakkomateriaalista.
Arvosana tilaisuudesta 7-.
P Lintunen starttasi…
Edellinen strategia tehtiin 2009-2020 Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille. Tulos on jokaisen arvioitaessa..
Kaupunginjohtajan näkemyksiä ja ennusteita tulevasta.
– Metsä ja metalli globaalia businesta täytyy seurat ”toisella silmällä” mitä tapahtuu.. samaa mieltä
– PK ja PKT sektorille lisää mahdollisuuksia toimia vahvasti.
– Vireys tulee säilyttää kaikilla palvelun ja teollisuuden sektoreilla.
– Mutta mitä Ukoskakan jälkeen. Kehitystä tarvitaan mutta mitä kehitystä ja strategiaa, tätä toivon kaikkien miettivän.
– Raja kauppaan ja rajaliikenteeseen, rajan kahden puolen kehitys, vaaditaan kansainvälisiä + venäjän ja suomen valtion satsauksia jne…
– Toki oikeat sote- ja kuntaliitosratkaisut on vain tehtävä. Talouden tasapaino ja kriisi kunta käsitteet on päivittäisessä keskustelussa.
– Ajaudutaan kriisiin jos ei tehdä jotakin, mitä sitten tehdäänkin, mielellään oikeita asioita, se täytyy yhteisesti sopia.
– Demokratia on hyvä asia jos sitä hallitaan oikein. Imatralla on pikkasen helpompaa kuin naapurikunnilla.
– Työ on kaiken pohjana…
Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013
Keskustelu kahden kaupungin mallilla edetään ! Yhteisesti on sovittu ! L:ranta ja Imatra keskenäänkö ! Kuntayhtymä ei ole oikea malli kun terveyden ja sosiaalitoimen asioita eteenpäin viedään ! Yleisesti talous ja kuntien taloudellinen kantokyky täytyy tasapainottaa niin Exsotessa kuin kunnassa. Kuntarakenteen kautta on mallia vain luotava Etelä-karjalassa.
Terveys- ja hyvinvointipalvelu keskeiset palvelustrategiat:
– terveyspalvelut
– kouluverkko
– tekninen palvelukeskus, kunnan yhteinen palvelukeskus, yhtiöitys mallilla…
Kai Roslakan katsaus Imatran talouteen
Tulevat tulot ja menot, tähän paras mittari on kotitalouksissa tapahtuvat muutokset ja BKT seuranta on paras ennustemalli tulevaisuudesta.
Muut yleistä esityksistä
– Kaikella arvostuksella ja kunnioituksella kaupungin virkakoneistoa kohtaan tuntuu kuitenkin siltä, että virkahenkilöt ovat vaivautuneita tekemään näitä strategioita poliittisia päättäjiä varten, miksi ? Uskoisin syitä olevan useampia, muuta en haluaisi päällimmäiseksi syyksi nostaa poliitikkojen sivistyksettömyyttä tai kompetenssittomuutta.
– Toki maailma on muuttunut lyhyessä ajassa paljon. Hallitsematon ymmärryksen dynamiikka sekä nopeat muutokset jopa vajailla eväillä tehdyt strategiset ratkaisut kuluttavat virkakoneistoa suuresti ensi ja seuraavina vuosina.
– Kunnallinen politiikka on kaupungin yhteisten asioiden hoitoa ja jos puoluepolitiikka on leimasimen roolissa katsottaessa menestyksen tarvetta niin kaupunki kuin maakuntatasolla. En ole kovin vakuuttunut imatralaisen virkamiehen viisaudesta kun puhutaan tulevaisuuteen katsomisesta ja tähän liittyvistä strategisista linjauksista.
SOTE, kuntaliitokset ja vientiteollisuus.
– Syviä selvityksiä ja kiveenhakattuja päätöksiä tehtäessä täytyy on varmoja ja ymmärrettäviä puheita sekä ”karilleajoon” kokemuksia jotta päätöksissä onnistutaan. Nyt me tarvitsemme iän tuomaan viisautta sekä kaukonäköisiä asiantuntijoita luomaan Imatran kaupungin tulevaisuuden strategiaa.
Vientiteollisuus rämpii nyt mutta korjaantuu kovalla opilla. On huomattu että tuotantokustannusten haukkuminen ei ole oikea diagnoosi viennin kasvattamiselle vaan suomessa täytyykin valmistaa sellaisia palveluja ja tuotteita joista maailmalla on kysyntää.
– Kunnat tulevat rämpimään näiden samojen kaavojen kautta tässä innovaatiopuutteellisessa kuntataloudessa jonka päällimmäisenä tavoitteena on tutun ja turvallisen säilyttäminen hinnalla millä hyvänsä. Ensin karsitaan palvelutuotannon kustannuksista, sitten palveluista ja lopulta kysytään kuntalaisilta mitä ja millaisia palveluja asiakas toivoo saavansa. Eli rakennetaan muutaman vuoden päästä kaikki uudelleen.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen.
Tietysti voi kysyä mistä päästä psykiatrista palvelua lähdetään rakentamaan. Ihmisten toimintatapojen ymmärtäminen hyväksytään ja tämän kautta tullaan muodostamaan toimintamallia kuinka saadaan mahdollisimman hyvä ja taloudellinen hoitotapa asiakkaalle.
Hyvä henkilökohtainen täsmähoito palauttaa ihmisen arkipäivän yhteiskuntaan, palauttaako ? Vai lähdetäänkö toimintaa ohjailemaan kirjoituspöydän takaa ja katsotaan kuinka kentällä käy. Virkatieteen viisaudella ohjataan mallia, jossa ihminen pelolla ja pakolla revitään hoitoon. Hoitoon joka tapahtuu aivan vieraaseen ympäristöön ja sanotaan tämän olevan se oikea malli ja tapa jolla sinä pelastut toimintakelpoiseksi yhteiskuntaan.
Kun kuuntelee näiden leipäpappien saarnaa mikä on hyvää ja juuri oikeaa yhteiskunnan kannalta tulee väistämättä mieleen.
Mitä lipevämpi kieli sitä sulautuvampi mieli. Jumalan vallasta seuraava on virkamiehen valta. Virkavallan ylivalta ihmiseen on suurimmillaan silloin, kun ihminen on heikoimmillaan …esimerkiksi terveyskeskuksissa, työvoimatoimistoissa, sosiaalivirastoissa jne..
Arviointia palvelun onnistumisesta eli palvelun toimivuudesta, sairastuneiden parantumista tai sairauden kehittymistä. Mitataanko palveluita oikein jotta näitä voidaan kehittää oikein. Uskon että tänä päivänä ja näillä kansakunnan terveillä ajatuksilla palvelutehokkuuden mittaamiseen antaa parhaan vastauksen
– asiakkaat
– omaiset
– holhoojat
ja heiltä kysymällä tulee vastaukset kuinka palveluita tulisi toteuttaa. Kun yhteiskuntaa rakennetaan haluaisin yhden mallin yritysmaailmasta.
– asiakkaan kokemus on menestyksen keskeinen lähtökohta.
Toimitaanko lainopillisesti oikein, kyllä toimitaan, mutta silti ihmisen inhimillisen elämän ajattelun filosofialla toimittiin silti väärin.
