Mitä ja miten Suomi oy oikein ohjaa omistustaan
Tuntuu hyvin merkilliselt tämä valtion omistusohjaus. Omistetaan jotakin 100%, omistetaan jotakin 10%, ollaan jossakin mukana, mutta missään ei oteta kantaa mistään, eikä mihinkään … niin että kannanotto olisi järkevästi ymmärrettävissä.
Globaalit kaivosyhtiöt pumppa maan tyhjäksi arvokkaista mineraaleista. Logistiikka, liikenne ja viestintä etenee ulkopuolisilla innovaatioilla. Perinteelinen teollisuus ja teknologia rapistuu kun ei kehitykselle ole selkeää suunnannäyttäjää. Metsäteollisuutta omistetaan mutta ei ohjata. Missään ei tehdä selvää strategiaa mitä oikein valtion omistusohjauksella tarkoitetaan ja mitä siltä halutaan.
Ne alueet jossa elinkeinopoliittisesti halutaan olla mukan ja omistetaan 100% yhtiö näissä täytyy olla selkeät pelisäännö mikä on tavoiteja kuinka se halutaan toteuttaa. Ei sitä kukaan muu tee kuin omistaja. Ne yhtiöt joissa olla 10 – 49% osuudella mukana omistajan ääni täytyy ”kuulua”. Kuinka ”kuultava” halutaan viestittä ja näyttä, mitä omistaja haluaa on kerrottava omistajan taholta avoimesti ja selvästi. Ruotsalaiset ovat aina olleet viisaita myös tässä asiassa. Poliitikkojen viestintätapa, ”sadassa sanassa ei yhtään kiinniotettavaa lausetta” on valtion omistusohjauksen viestinnässä unohdettava. Omistusta ohjaavan ministeri salkkua työnnetään sinne tänne, ota sinä en minä, mutta tuo kolmas ota sinä no minä otan mutta mitäs minun täytyy puhua busineksen ohjauksesta kun minä olen poliitikko.. jne..
Globaali maailman talous suorastaan kusettaa Suomi OY:tä ja putsaa maamme luonnon- ja energiavaroista tyhjäksi. Nyt on herättävä todellisuuteen ja lopetettava tämä omistamisen myyminen ja tyhmyyden tekeminen sekä tyhjien sanojen jauhaminen. Mitä me annamme lapsen lapsille perinnöksi mietikää sitä ! … tähän kirjoitukseen ei kirvoitanut ministerin ero, StoraEnson ohjaamattomus tai Talvivaaran tuhot, näiden typeryyksien laskut tulee jo meidän maksettaviksi, vaan tv:stä dokumentti .. minkä perinnön Sodankylän kunta jättää tulevalle sukupolvelle omilla elinkeinopoliitisilla päätöksillä. Kaivostoiminnassa jos missä tarvitaan voimakasta valtion ohjausta. Tätä on Sodankylän kuntakin pyytänyt valtiolta, mutta turhaan. Ministeritason selitteliöitä ja viittoilijoita löytyy, ei jämäkkä omistajaohjausta, Lapin kairaan kun on valkoisen puhtaat keväthanget, siinä kaikki. Arvokkat luonnon mineraalit ajautuvat maailman talouteen, sotkettu ja siivoton luonto jää muistoksi valtion omistusohjauksesta tulevalle sukupolvelle.
24.9 Imatran kaupungin strategia päivä
Imatran kaupungin strategia päivä 24.9 klo 08-15.
Päivä tavoitteesta ja tarkoituksesta voi olla montaa mieltää, ”kuin on miestäkin”
Ko. päivässä oli info mielessä paikallaan minua ilahduttavia asioita oli 6 kpl ja minulle pettymyksiä oli 3kpl.
Olen ollut vain kahdessa tilaisuudessa ja näkemys tilaisuuden mielekkyydestä ”suppeahko”, mutta joka kerta jotai uutta.
– jos päivä ei kehity selvien vaihtoehtojen esittämiseen ja aitoon keskusteluun kaupungin yhteisestä tulevaisuuden strategiasta !
– jos päivä on vain jo sovittujen asioiden ”näyttämistä” jo sovitulle ”ympäristölle”!
– jos jo sovittu konsultti tulee keromaan jo sovitun ympäristön kuinka ja mitä tulisi tehdä !
– jos jo sovittu virkamies-, virkanaiskunta ei ota mitään kantaan jo sovituille asioille, miksi ei vuropuhelua ?
– jos jo sovittu että ennakkomateriaali puutui … (O Tolkin ja Toni Käiväräisen kohdalta, ainakaan minulla ei mitään materiaalia ollut), kertoo jostakin
– ja jos tilaisuus on informatiivispainotteinen ….
niin saman voi lukea ennakkomateriaalista.
Arvosana tilaisuudesta 7-.
P Lintunen starttasi…
Edellinen strategia tehtiin 2009-2020 Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille. Tulos on jokaisen arvioitaessa..
Kaupunginjohtajan näkemyksiä ja ennusteita tulevasta.
– Metsä ja metalli globaalia businesta täytyy seurat ”toisella silmällä” mitä tapahtuu.. samaa mieltä
– PK ja PKT sektorille lisää mahdollisuuksia toimia vahvasti.
– Vireys tulee säilyttää kaikilla palvelun ja teollisuuden sektoreilla.
– Mutta mitä Ukoskakan jälkeen. Kehitystä tarvitaan mutta mitä kehitystä ja strategiaa, tätä toivon kaikkien miettivän.
– Raja kauppaan ja rajaliikenteeseen, rajan kahden puolen kehitys, vaaditaan kansainvälisiä + venäjän ja suomen valtion satsauksia jne…
– Toki oikeat sote- ja kuntaliitosratkaisut on vain tehtävä. Talouden tasapaino ja kriisi kunta käsitteet on päivittäisessä keskustelussa.
– Ajaudutaan kriisiin jos ei tehdä jotakin, mitä sitten tehdäänkin, mielellään oikeita asioita, se täytyy yhteisesti sopia.
– Demokratia on hyvä asia jos sitä hallitaan oikein. Imatralla on pikkasen helpompaa kuin naapurikunnilla.
– Työ on kaiken pohjana…
Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013
Keskustelu kahden kaupungin mallilla edetään ! Yhteisesti on sovittu ! L:ranta ja Imatra keskenäänkö ! Kuntayhtymä ei ole oikea malli kun terveyden ja sosiaalitoimen asioita eteenpäin viedään ! Yleisesti talous ja kuntien taloudellinen kantokyky täytyy tasapainottaa niin Exsotessa kuin kunnassa. Kuntarakenteen kautta on mallia vain luotava Etelä-karjalassa.
Terveys- ja hyvinvointipalvelu keskeiset palvelustrategiat:
– terveyspalvelut
– kouluverkko
– tekninen palvelukeskus, kunnan yhteinen palvelukeskus, yhtiöitys mallilla…
Kai Roslakan katsaus Imatran talouteen
Tulevat tulot ja menot, tähän paras mittari on kotitalouksissa tapahtuvat muutokset ja BKT seuranta on paras ennustemalli tulevaisuudesta.
Muut yleistä esityksistä
– Kaikella arvostuksella ja kunnioituksella kaupungin virkakoneistoa kohtaan tuntuu kuitenkin siltä, että virkahenkilöt ovat vaivautuneita tekemään näitä strategioita poliittisia päättäjiä varten, miksi ? Uskoisin syitä olevan useampia, muuta en haluaisi päällimmäiseksi syyksi nostaa poliitikkojen sivistyksettömyyttä tai kompetenssittomuutta.
– Toki maailma on muuttunut lyhyessä ajassa paljon. Hallitsematon ymmärryksen dynamiikka sekä nopeat muutokset jopa vajailla eväillä tehdyt strategiset ratkaisut kuluttavat virkakoneistoa suuresti ensi ja seuraavina vuosina.
– Kunnallinen politiikka on kaupungin yhteisten asioiden hoitoa ja jos puoluepolitiikka on leimasimen roolissa katsottaessa menestyksen tarvetta niin kaupunki kuin maakuntatasolla. En ole kovin vakuuttunut imatralaisen virkamiehen viisaudesta kun puhutaan tulevaisuuteen katsomisesta ja tähän liittyvistä strategisista linjauksista.
SOTE, kuntaliitokset ja vientiteollisuus.
– Syviä selvityksiä ja kiveenhakattuja päätöksiä tehtäessä täytyy on varmoja ja ymmärrettäviä puheita sekä ”karilleajoon” kokemuksia jotta päätöksissä onnistutaan. Nyt me tarvitsemme iän tuomaan viisautta sekä kaukonäköisiä asiantuntijoita luomaan Imatran kaupungin tulevaisuuden strategiaa.
Vientiteollisuus rämpii nyt mutta korjaantuu kovalla opilla. On huomattu että tuotantokustannusten haukkuminen ei ole oikea diagnoosi viennin kasvattamiselle vaan suomessa täytyykin valmistaa sellaisia palveluja ja tuotteita joista maailmalla on kysyntää.
– Kunnat tulevat rämpimään näiden samojen kaavojen kautta tässä innovaatiopuutteellisessa kuntataloudessa jonka päällimmäisenä tavoitteena on tutun ja turvallisen säilyttäminen hinnalla millä hyvänsä. Ensin karsitaan palvelutuotannon kustannuksista, sitten palveluista ja lopulta kysytään kuntalaisilta mitä ja millaisia palveluja asiakas toivoo saavansa. Eli rakennetaan muutaman vuoden päästä kaikki uudelleen.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen.
Tietysti voi kysyä mistä päästä psykiatrista palvelua lähdetään rakentamaan. Ihmisten toimintatapojen ymmärtäminen hyväksytään ja tämän kautta tullaan muodostamaan toimintamallia kuinka saadaan mahdollisimman hyvä ja taloudellinen hoitotapa asiakkaalle.
Hyvä henkilökohtainen täsmähoito palauttaa ihmisen arkipäivän yhteiskuntaan, palauttaako ? Vai lähdetäänkö toimintaa ohjailemaan kirjoituspöydän takaa ja katsotaan kuinka kentällä käy. Virkatieteen viisaudella ohjataan mallia, jossa ihminen pelolla ja pakolla revitään hoitoon. Hoitoon joka tapahtuu aivan vieraaseen ympäristöön ja sanotaan tämän olevan se oikea malli ja tapa jolla sinä pelastut toimintakelpoiseksi yhteiskuntaan.
Kun kuuntelee näiden leipäpappien saarnaa mikä on hyvää ja juuri oikeaa yhteiskunnan kannalta tulee väistämättä mieleen.
Mitä lipevämpi kieli sitä sulautuvampi mieli. Jumalan vallasta seuraava on virkamiehen valta. Virkavallan ylivalta ihmiseen on suurimmillaan silloin, kun ihminen on heikoimmillaan …esimerkiksi terveyskeskuksissa, työvoimatoimistoissa, sosiaalivirastoissa jne..
Arviointia palvelun onnistumisesta eli palvelun toimivuudesta, sairastuneiden parantumista tai sairauden kehittymistä. Mitataanko palveluita oikein jotta näitä voidaan kehittää oikein. Uskon että tänä päivänä ja näillä kansakunnan terveillä ajatuksilla palvelutehokkuuden mittaamiseen antaa parhaan vastauksen
– asiakkaat
– omaiset
– holhoojat
ja heiltä kysymällä tulee vastaukset kuinka palveluita tulisi toteuttaa. Kun yhteiskuntaa rakennetaan haluaisin yhden mallin yritysmaailmasta.
– asiakkaan kokemus on menestyksen keskeinen lähtökohta.
Toimitaanko lainopillisesti oikein, kyllä toimitaan, mutta silti ihmisen inhimillisen elämän ajattelun filosofialla toimittiin silti väärin.
12.9.2013 TELA:n kokous (toinen syyskaudella)
12.9 TELA KOKOUS
– alkoi SD 16.30 ryhmäkokouksella, muutama asia keskustelutti yhteenveto OK.
– 17.30 startti… puolueet ja virkahenkilöt kasassa, kompetenssi paras mahdollinen ….kokous oli hyvä loppui 20:30.
Vapaamuotoinen yhteenveto,
(Veikon oli vetäydyttävä perinteellisestä ”ins.soudusta” kun TELA 17.9 kokous siirtyi 12.9.)
TJ.. Esityslistan mukaan… 13 § + 2§ lisäystä, joista 4§ käytettin n. 20 puheenvuoroa
– yleinen taloustilanne + teknisen toimen talous, vuoden 2013 budjetin hallinta ja momentilta toiselle siirrot sekä vuoden 2014 bujettiesittely.. jne..
Oma näkemys:
Tilaaja / tuottajamalli, sopimusohjausmalli … olkoon mikä nimi hyvänsä on kehittynyt. Samoin minun näkemykseni ja ymmärrykseni miksi joku on niin tai näin tässä kaupungin organisaatiossa. Ongelmia on ollut, ongelmia on nyt ja ongelmia tulee olemaan olkoonkin organisaatiomalli toimintojen ohjauksessa mikä hyvänsä. Teknisen puolen asiantuntijoilla, virkahenkilöillä on viisautta ja kokemusta hoitaa asiat mahdollisimman hyvin ja ymmärrän myös heidän ”väsymisen” kuunnella poliittista p-jauhamista selvitä asioista.. Realiteetit määräävät että asiat ovat vain näin ja ”that’s it”.
Mutta kun puhutaan tekemisestä ja rahankäytöstä ja toiminnan organisoinnista niin:
mm. tekniseen toimintaa luotiin pelisäännöt vuoden alusta ja raportit joilla tekemistä ja budjetin kehitystä seurataan. Tämä ei toimi niin kuin minä oletin sen toimivan. Vuoden 2013 teknisen toimen rahan käytön priorisointi ja investointi hankkeiden kiirehtiminen on ollut keskustelussa TELAssa keväästä saakka. Käytettävissä olevien ”Raporttien” mukaan:
– toukokuuhun mennessä oli 0.6 mil€j. … 6kk/0.8 mil€j.
– syyskuun alkuun mennessä käytetty 2.6 milj€ … 10 mij€ budjetista.
– vuoden 2013 alku on käynnistynyt ”nihkeästi” monesta eri syystä jne..
TELA kokouksessa (12.9.2013) on kerrottu ja ”piirretty”, ammattilaisten toimesta, suunnitelma jossa budjetti toteutuu ”nyt” suunnitellulla tavalla ja vuoden 2012 ”vahinkoa” eli 4 milj€ jäi käyttämättä ei tule vuonna 2013 tapahtumaan.
Nyt ja just’… TELA on toiminut kaupungin tekniseen toimintaan kohdistuvassa kokonaisuuden valvonnassa arvonsa ja valtansa mukaisesti. Onko TELA kuullut kaikki ja ymmärtänyt ”virkahenkilöiden” esitykset onkin toinen juttu !
25.4 ”storaenson” säästötalkoot
25.4 ”storaenson” säästötalkoot
Valitettavasti suomalainen metsäteollisuus ei ole pystynyt innovoimaan vihreästä kullasta 1/2 vuosisataan mitää uutta. Tänä päivänä, ”highteck” kartongin kauppa kehittyy globaalisti ja erikoispaperit kulkee hyvin maailmalla. Sanomalehti on pohjalukemissa ja lihakirveen alla. Makasiini- sekä painotuotteet ovat kovassa kustannuspuristuksessa. Sahat ei kannata jne..
Suomessa metsäteollisuuden kirves heiluu aineellisen ja aiheettoman pääoman karsinnassa. Vastaavasti Ruoti oli edellisen ”vuolukirveen” käytön kohde. Ay liikkeen voimistelut suomalaisen metsämiehen hyvinvoinnissa on ehtoo puolella, on haettava uusia lihaksia toimintaan.
Valtion voimakas omistaja ohjaus ja voimakas innovaatio tegnologia- ja metsäteollisuuteen on keino pelastaa suomalinen perusteollisuus. Suomalaisen ”StoraEnson” tulevaisuus ?. Suomalaisuutta UMP:ssa ei nykyisessä tilanteessa pelasta mikään. M-Groupin ”metsäliiton” pelastaa metsän omistajat, jos pelastavat.
Tarvitaan yhteisiä tekoja ei sanoja.
Kuntauudistusta 5.3 Kultturisalissa, Ruokolahti on priimusmootorina.
E-Karjalainen kuntauudistus 5.3 ….Tamora oy tekemä raportti ja Ruokolahti on priimusmootorina.
Kuntien elinvoima on A/O. Yhteistyön kaikki muodot on raportissa käyty läpi … Kestävän kehityksen ratkaisu, ”kolme kuntaa yhteen”. Imatran seutu ja Lranta seutu kahden kunnan malli E-karjalaan työnimellä ”Lranta 80000 ja Imatra 40000”. Tamron loppuraportti 10.3 mennessä ?.
Alustuksen jälkeen tIlaisuudessa käytettiin n. 50 puheen puheenvuoroa.
80% puheenvuoroista kohdistui nykyisen matkailun ”hehkuttamiseen”, olemassaoloon ja kehittämiseen. Investointintien kohdistaminen matkailupalvelun ja sen voimakkaaseen lisäämiseen sekä uusien jopa tuhansien työpaikkojen luomiseen perustuen viisin kertaiseen matkailuvirran kasvuun E-karjalan alueell vuoteen 2020. Matkailijat jättivät Imatran seudulle 2010 n. 50milj€ ja ennuste 2020 vastaava luku olisi 250milj€.
Mielestäni E-karjalaista palvelutuotantoa ei tule ”ohjastaa laput silmillä” on kyettävä näkemään laajemmat mahdollisuudet myös maame rajojen ulkopuolella .. jote.
Veikko käytti kaksi puheenvuoroa jossa pääpaino oli PKT (teolisuus) ja PK (palvelu) sektorille uusien firmojen ja työpaikkojen luomiselle. Firmoja jotka asuvat Etelä-karjalassa mutta palvelevat EU ja Itä-Euroopan aluetta. Totuus on että vientiteollisuuden menestys määrittelee ”suomalaisen ostovoiman” kansantaloudessamme joko palvelun myynnillä tai tavaran ”myynnillä” ulkomaille, unohtamatta matkailija joka tuo vaurautta suomalaiseen ostovoimaan ostaessaan palvelua Suomessa. Viimeaikaiset tilastot kertovat tavara viennin supistuneet mutta vastaavasti palvelumyynnin kasvaneen. Suomalainen tavaravienti on laskenut kymmenenä viimeisenä vuotena 38%.. 29% bkt:sta ja vastaavana aikana palvelumyynti kasvanut 6% ..10%. Voimakas satsaus meidän nykysen ja tulevan nuorison palvelutoiminnan koulutukseen ja kehitykseen on kaikkien ikäryhmien tulevaisuutta. Tulevaisuutta, jossa tavoitteena korkealaatuinen globaali palvelutoimita kaikilla vienti sektorin alueilla, aina sosiaalipalveluiden älykkäistä ”pehmo tuotteista” korkean ”hitecin” teknologiaan. Osaamista on mutta osaamisen markkinointia ja kauppaa on kehitettävä E-karjalaisen kestävän kehityksen toiminnassa.