1. Yhteiskunnan nykytila on hyvin sekava
Tänä päivänä monelle äänestäjälle yhteiskunta on hyvin sekava.
Voimakas ja jatkuva muutos tekee passiivisuutta ihmisiin
Suhtautuminen kaikkeen toimintaan nyky- yhteiskunnassa on negatiivinen.
Syrjäytyminen muustakin velvollisuudesta / oikeudesta kuin äänestämisestä.
2. Ei tiedetä kenelle haluaisi äänensä antaa.
Haluaisi äänestää, mutta ei halua ”roiskaista” ääntään jollekin henkilölle tai puolueelle, joten jätän äänestämättä.
3. Ei ole käsitystä kuka ehdokkaista olisi minun kannaltani riittävän hyvä.
Äänestäköön ne jotka tietävät ketä äänestävät.
5. Ei jaksa äänestää.
On päivittäisessä tekemisessä ja arjen hallinnassa tarpeeksi touhua.
Ei jaksa miettiä koko äänestystä.
6. Mikään ei tule muuttumaan.
Ei ole uskoa mihinkään muutokseen.
Omaan mahdollisuuteen vaikuttaa muutokseen on vähäinen.
Äänestyksestä on tullut etäinen asia.
7. Ehdokkaan julkisuus, tunnettavuus on ehdokkaalla vähäinen.
Haluaisi äänestää henkilöä mutta… julkisuus ehdokkaallani on vähäinen jne..
8. Ei ole mielenkiintoa äänestämiseen. On paljon mielenkiintoisempia asioita kun joku äänestys.
Ikivanha traditio menneiltä ajoilta joka on toimintatavoiltaan muinaisjäänne.
9. Sähköinen äänestys tulisi olemaan äänestys % kasvattava tekijä.
Herättäisi pelimaailman mielenkiinnon ja yhdistäisi nuorison, vanhukset ja lastenlapset.
10. Protesti nykyiselle.
Edellisten äänestysten kokemukset ja tämän jättämät epämiellyttävät vaikutukset.
Odotukset ja ehdokkaiden lupaukset ovat epäuskottavia.
Edellisellä kerralla asiat toteutui jopa päinvastaisesti mitä omalta ehdokkaalta odotti.
Pitää ehdokastaan jonka ääni ei ole odotuksista huolimatta kuulunut.
terv. veikkoh
Kiitoksia lukuisista palautteista, tämä on kerrottava ….
Kiitoksia palautteista ja tämä on niin aito ja minulle mieleen jäävä että haluan sen julkaista Teille … nimettömänä
…… Moi vielä Veikko! Lyhyesti haluisin siulle vielä kirjottaa………..Muistan sen, jo ajoilta, jolloin toimit päällikkönäni Tainion tehtaalla.
Hyvä luotsi ei vie venettä koskaan karille, eikä myöskään halua upottaa syvyyksiin
taidottomuudellaan………..siulla, on mielestäni ollut aina taito; Hyvä luotsi.
Vaikka viiva oiskin olemassa, taitaa sen , että viivan molemmin puolin on tilaa,
sitä on demokratia. Olet mielestäni oivaltanut sen.
”vaikeina aikoina täytyy uskaltaa tehdä oikeita rehelisiä ratkaisuja ja perusteltuja päätöksiä” se on oikeaa johtajuutta.
ter. veikko
Kiitoksia äänestäjille
Kiitoksia kaikille äänestäjille.
Valitettavasti äänestys % jäi kaikesta huolimatta alhaiseksi. Jotain protestia politiikkaan ”ilmastossa” on olemassa edelleen. Sää ei ainakaan ollut syynä alhaiseen äänestys %.
Kiitoksia Veikkoa äänestäneille.
Kiitoksia tukijoukoille niin kotona, naapurissa kuin kauempanakin.
Kiitoksia tukijoille.
Kiitoksia hengessä mukana olijoille.
On ollut yllätyksellistä ja miellyttävää huomata se laaja ystäväjoukko joka seurasi vaalien kehitystä ja sitä mikä tuli olemaan Veikon lopputulos… no ensimmäinen viesti tuli klo 21.33 jossa tilastollisella analyysilla perusteltiin ”veikko tulet menemään valtuustoon”. Kaikesta kannustuksesta huolimatta jännitystä riitti aina loppusuoralle saakka.
Kiitos kaikista lukuisista onnitteluista eri puolilta ”maapalloa”.
Nyt se työ kunnallispolitiikassa alkaa. Uskon että muutama kuukausi menee opiskelussa ja työharjoitelussa kunnallispolitiikan ”tavoille”.
Kuuntelen nöyrästi hyviä ja viisaita niin tapoja kuin asioita !
Kiitoksia
Veikkoh
20 uutta tonttia ja 200 vanhaa kunnostettua tonttia
Lukiessani tuota maanatain 22.10 Uutisvuoksea kiinnittyi huomio artikkeliin ”20 uutta omakotitonttia Meltolaan” ja jatkossa … kaupunginhallitus huolissaan tonttitarjonnan riittävyydestä.
Uskoisin että merkittävämpi uutinen ja suuri ympäristöteko olisi
”200 vanhaa siivottua tonttia eri puolilla Imatran kaupunkia on laitettu kuntoon haettavaksi uudelleen rakentamista varte”.
Kunnallisvaali ehdokkaana tulee ajeltua eri puolilla kaupunkia. Ihmetystä on herättänyt ”hylättyjen talojen autioiden pihojen” Imatra. Ymmärrän kyllä miksi näin on käynyt. Muutaman hyvin hoidetun tontinomistajan kanssa tuli keskustelu naapuritontin ränsistymisen vaikutuksesta omaan päivittäiseen elämään. Vaikutus ei ole ollut positiivinen etenkin kun kuulee ”kyllä kaupungille on asiasta ilmoitettu ja vastaukseksi on tullut, kaupunki ei voi asialle mitään”. Kaupunki ei voi mitään ”ränsistymiselle” tuntuu sangen merkilliseltä vastaukselta. Sama laki koskee myös Länsi-suomen kaupunkeja, siellä ympäristösiisteys tuntuu toimivan näissä autioituneiden tonttien kohdalla ymmärrettävästi ja hyvin. Vanha Pispala on hieno kaupunginosa Tampereella. Ympäristökatselmus on kaupungin yksi työkalu jolla pidetään yleistä siisteyttä ja järjestystä sekä ”puhtaus on puoliruokaa” ilmapiiriä kaupungissa yllä. Onko Imatran kaupunki näin voimaton yleiselle kaupungin siisteydelle ja ympäristön järjestykselle kuin miltä asiat näyttävät. Väitän että tuskin on. Kysymyksessä täytyy olla joku syy tai intressi taho tonttisiisteyden välinpitämättömyydelle. Onhan kaupunki aikoinaan pystynyt valmistammaan nämä vanhatkin tontit houkuttelevaksi ja myynti kuntoon, jossa pakkolunastus on ollut se viimeinen voima kaavoitusta tehtäessä jne.. En ole mikään pakko siisteyden saarnaaja mutta kohtuullinen siisteys kuuluu sivistykseen ja asioihin tulee pystyä yhteisesti puuttumaan etenkin jos yksilön epäsiisteys vaikutta yhteiseen elävään ympäristöön. ”Pakkokin” täytyy olla jos ei muuta keinoa ole olemassa. Kun Vuoksenniskalla pääkatua marssii, ei kukaan voi olla huomaamatta ränsistymistä ja liike-elämän pakoa. Jos taas haluaa kävelylenkillä poiketa harjun kahta puolta, hiukan hiljaisimmille kujille, en yhtään ihmettele niitä mielipiteitä jotka olen saanut eteenpäin välitettäväksi. Liian monelta asukkaalta on tullut sama viesti, kun kaupungille on ilmoitettu ”siivottomuuden näköalasta” niin vastaukseksi on tullut ”emme voi asialle mitään”. Millainen on kaupunki joka ei voi vaikuttaa, tonttinsa hyvin hoitavan kaupunkilaisen, siistimispyyntöön eikä voi mitään ”autioituneiden tonttien” omistajille. Väitän, kysymys on enemmän kaupungin asenteesta kokonaisvaltaiseen kaupunkisiisteyteen. Valitettavasti, kyllä se arki ihmisen pihakadun virkeä näköala luo eliksiiriä hänen päivittäiseen elämään enemmän kuin kiiltävän kauniit, monesti matkailijoita varten varustetut, pääkadut.
terv. veikkoh
Mitkä ovat vaaleissa isoja ja pieniä asioita
Myös kuntavaalikeskustelussa on isot ja pienet asiat ymmärrettävä.
Kun ehdokkaana on näitä katuja harpannut ja ihmisiä kuunnellut niin tuntuu ihmisistä tuo isojen ja pienien asioiden erottaminen hyvinkin hankalalta. Mikä on sitten pieni ja mikä iso asia on katsojan silmässä. mm. erilaiset ”kiistat” Imatra ja L:rannan välillä ovat etupäässä L:ranntalaisten tekemiä vai ovatko?. No, jos asia kysytään L:rantalaisilta vastaus on varmaankin toisinpäin jne..
Tosiasiat joista ei voi kiistellä.
Kaupunkiemme rajat on vastakkain. L:rannan ja Kouvolaan on välissä on lähes 90km metsä ja peltovyöhyke. Saimaa on pohjoisessa jne.. Totta kai L:ranta haluaa verotuloja kulujensa peittämiseksi itäpuolelta, kun ei Saimaan saaristokaan tässä paljoa jelppaa. Yhden kunnan taktiikkaan ei nyt kannata aivonystyröitä kuluttaa, sen aika ei ole vielä ”kypsä”. Vuoksi, Euroopan puhtain joki, virtaa Imatran läpi. Saimaan kanava on L:rannan väylä josta kulkee tavaraa myötä ja vastavirtaan. Meillä on yhteinen Saimaa ja yhteinen valtakunnanraja.
On olemassa isoja asioita.
Isoissa asioissa yhteisymmärrys ja kauas näkevä viisaus on tärkeä ja maakuntamme tulevaisuudelle välttämätön. Euroalueen 500 milj asukkaan ylivelkaantuminen on yhteinen ongelma. Yhteinen talousalue 140milj. venäläistä. ”ImatraLappee” 0,1milj. Yhteinen 5 milj. asukkaan metropoli. Yhteinen rahavirta naapurista. Yhteiset ongelmat ja mahdollisuudet. Eli meillä E-karjalassa on hyvä mahdottomuus luoda yhtenäinen talousalue palvelemaan suuren metropolin kasvavaa kehitystä ja meidän nuorisoa uhkaavaa työttömyyttä. Tällä hetkellä Metropolissa, ”Heillä”, on rahat ja meillä koulutus, välineet ja taito… Yhteisesti tulisi hyödyntää venäjä ja heidän WTO jäsenyys kestävän kehityksen viisaudella. Nyt ja tällä hetkellä ”etuoven” avaimet onnistumiselle ovat vielä meidän käsissä.
Katsojan silmästä katsottuna isoja tai pieniä asioita.
Ei meidän kannata energiaa tuhlata lauseeseen ”E-Karjala ja yksikunta” toki kuntaliitosta ei myöskään Helsingistä käsin päätetä.
Oli miten oli, kahden kunnan ratkaisu on tässä hetkessä ja näillä tiedoilla seuraavalle ”25 vuodelle” oikea ratkaisu määrätyin reunaehdoin.
Ensin on sovittava 7-10 vuotta seurantaa yhteisen pelin säännöin.
Sitten uusi näkemys ja päätös kuinka ko. asiassa on viisas edetä.
On toki monta (7-11) pääkohtaa jotka on yhteisesti hyväksyttävä ennen ensimmäistä kuntien yhteisopimusta.
Imatran ratkaisun tekee Imatralaiset itse.
Pieniä mutta Imatralaisen ”Elävän ympäristön ja Mielekkään elämän” kanalta tärkeä asia.
”just nyt” Imatra on Euroopan ainut sisäänpäin laajeneva kaupunki joten keskittykäämme neljän keskustan viisaaseen hallintaan, näissä kaikissa asuu ajattelevia ja järkeviä ihmisiä. Näinhän myös Alva Aalto on aikoinaan ”isosti” ajattellut.
veikkoh