Tennisartikkeli Uutisvuoksi 2.6.2010 (PDF)
Lue artikkeli klikkaamalla linkkiä. Linkki avautuu uuteen välilehteen tai selaimeen asetuksista riippuen.
 |
Seuraavassa näkyvä artikkeli on lainattu kirjoittajalta Kirsti Levander. Voit katsoa artikkelin digilehdestä klikkaamalla kuvassa olevaa linkkiä. Kirjoitus löytyy sivuilta 6-7. Linkki avautuu uuteen välilehteen tai selaimeen asetuksista riippuen.Julkaisupäivämäärä 18.4.2008 |
Teksti: Kirsti Levander
Ylempi toimihenkilö luo metsäteollisuuden henkisen pääoman
Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt haluavat kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Toukokuussa päättyvä kahdeksan kuukauden sopimuskausi toi vain niukan palkankorotuksen, joten uudelta neuvottelukierrokselta odotetaan paljon.
Metsäteollisuudessa on menossa rankka rakennemuutos, mutta jos muutokset halutaan viedä läpi vähin vaurioin, ylempiin toimihenkilöihin kannattaa satsata.
Työhönsä sitoutunut ylempi toimihenkilö on nyt metsäteollisuudelle kultaakin kalliimpi, alan YTN:n taustaryhmän puheenjohtaja Veikko Hämäläinen muistuttaa.
YTN:n metsäteollisuusalan sopimus päättyy toukokuun lopussa. Alkavia neuvotteluja sävyttää metsäteollisuuden rakennemuutos. Hämäläinen pitää tulevaa vuotta metsäteollisuuden kannalta tärkeänä.
Muutos on alalla varmaa – monissa asioissa ollaan vedenjakajalla. Muutoksen järkevä toteuttaminen on ison miettimisen asia. Kevään aikana nähdään, löytyykö suomalaiselle metsäteollisuudelle suunta vai jatkuuko arvailu tulevaisuudesta, Hämäläinen sanoo.
Ylemmillä toimihenkilöillä on kuitenkin omien tavoitteidensa suhteen selvä linja.
Palkkojen on oltava nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyisiä ja sopimuskentässä on oltava selvät pelisäännöt. Patruunoiden aikaan suusanallinen lupaus päti, mutta nyt on siirrytty Amerikan aikaan, jossa vain kirjallisilla sopimuksilla on jotakin arvoa.
Tavoitteena on myös ylempien toimihenkilöiden arvostuksen nostaminen. Kun osaamiselle saadaan vastinetta, alalla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden itsetunto kasvaa.
Arvostus taas lisää tekemisen halua ja tahtoa, mikä on tietysti eduksi myös työnantajalle.
Taustaryhmän puheenjohtaja uskoo, että tulevissa neuvotteluissa käydään aitoa keskustelua ja otetaan huomioon laajat kokonaisuudet ennen sopimusratkaisujen löytymistä.
Työnantajakin on huomannut, että henkinen sitoutuminen vaatii avointa keskustelua ja sanelun sijasta asioista sopimista. Tähän saakka ylempien toimihenkilöiden vaatimuksiin on suhtauduttu kyllä kuunnellen, mutta silti tehty niin kuin ennen vanhaan on tapana ollut.
Johtamiskulttuuri päivitettävä
Maailma on muuttunut, ja sen pitäisi näkyä myös johtamisotteessa.
Valitettavasti johtamista ei Suomen metsäteollisuudessa pystytty kehittämään. Käskyttäminen sujuu, mutta se ei enää riitä. Osaamisen johtaminen merkitsee myös kykyä kuunnella. Johtajan on kuunneltava ja annettava alaiselle mahdollisuus soveltaa, arvioida, analysoida ja luoda uutta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Askel käskytyksestä nykyaikaiseen sitouttavaan osaamisen johtamiseen on pitkä, mutta se on vain otettava, Hämäläinen painottaa.
Hämäläistä kismittää myös se, ettei johtaminen ole avointa. Hyvä esimerkki on IPE-palkkausjärjestelmä.
Monissa yrityksissä IPEen liittyy edelleen käsittämätöntä salamyhkäisyyttä. Tänä päivänä on aivan luonnollista, että ihminen tietää, mistä hänelle palkka maksetaan. IPE-luokitus ja sen perusteet pitäisi ilman muuta käydä läpi hyvään johtamiseen kuuluvissa esimies–alais-keskusteluissa. Jos epäselvyyttä jää, pitäisi olla luotettava tulkki käytettävissä.
Nyt IPEn ympärillä on Hämäläisen mielestä sellaista usvaa ja tietämättömyyttä, mikä haittaa jopa päivittäistä työhön keskittymistä.
Kun IPE-järjestelmää toteutetaan oikein ja luottamuksen vallitessa, henkilöt keskittyvät oleelliseen eli siihen tekemiseen, jota varten työnantaja on heidät palkannut.
Ylempi toimihenkilö takoo tulevaa
Hämäläinen nivoo ilman muuta yhteen metsäteollisuuden tulevaisuuden ja ylempien toimihenkilöiden osaamisen, aseman ja työssä jaksamisen.
Uskon, että työantajakin on ymmärtänyt, että ylemmät toimihenkilöt ovat vahvasti mukana rakennemuutoksesta selviytymisessä. Se on ylempien käsissä.
Hämäläinen arvelee, että kun pohjakosketus on saatu, metsäteollisuudessamme alkaa hahmottua uusi tulevaisuus.
Rakennemuutos on suorastaan tervetullut konservatiiviseen metsäteollisuuteemme, jossa on tähän asti keskitytty vain kannattavuuden jahtaamiseen ja kasvutavoitteet suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle. Aika näyttää palataanko lähtöruutuun, hän miettii.
Ei metsä Suomesta mihinkään katoa. Innovatiivisella T&K- toiminnalla kehitämme uusia tuotteita, joihin meillä on metsää tarjolla. Pikavoitot eivät ole mahdollisia – se on jo kantapään kautta opittu. Sen sijaan pitää luoda kestävän kehityksen visio riittävään jalostusasteeseen tähtäävästä metsäteollisuudesta. Jos jalostusasteen annetaan valua maailmalle, niin näinhän tietysti tapahtuu.
Jaksaminen koetuksella
Tällä hetkellä ylempien toimihenkilöiden jaksaminen on kovalla koetuksella, kun kannattavuuteen pyritään kaikin keinoin.
Jokainen tällä alalla ymmärtää tilanteen vakavuuden. Omat työpäiväni ovat entistäkin hektisempiä, ja päivän mittaan suunnitelmatkin muuttuvat vilkkaasti. Muutosten hallinta vaatii meiltä kaikilta henkistä kanttia nyt tavallista enemmän, Stora Enson Tainionkosken tehtaalla sähkö- ja prosessiautomaation kehitystehtävissä työskentelevä Hämäläinen sanoo.
Muun myllerryksen lisäksi metsäteollisuudessa työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä huolestuttaa alan imagon romahdus. Miten alalle saadaan houkuteltua nuoria, kun uutiset metsäteollisuudesta ovat jatkuvasti huonoja.
Tuoretta, luovaa verta tarvittaisiin kehittämään uutta; ei paperin sovelluksissa ole vielä kaikkea nähty. Sen lisäksi sekundäärituotteiden kehittäminen ja jatkojalostus tuo alalle vaikka kuinka paljon uusia mahdollisuuksia.
Eikä ideoista ole pulaa.
Metsästä saadaan älykkäitä puu- ja kuitutuotteita, kun yhdistetään metsäosaamiseen biotekniikkaa ja mikroelektroniikkaa. Näin voidaan luoda esimerkiksi älypakkauksia, jotka huolehtivat tuotteiden säilyvyydestä tai estävät varkauksia. Nanotekniikan avulla voidaan taas luoda uusi kuitupohjaisia materiaaleja. Metsä on myös valtaisa geenipankki. Jo nyt metsäteollisuus tuottaa jo lääketeollisuudelle kolesteroli- ja syöpälääkkeiden ainesosia. Huonekaluteollisuuskin odottaa jo innolla uutta nousua, joten sielläkin olisi kysyntää metsäteollisuuden innovaatiolle, Hämäläinen luettelee.
Kuinka tehdä ”VV” ? Sen tietävät ja tekevät mahdolliseksi vain ”pohjoisen Imatran” asukkaat itse. Kysymys on pitkälti näkemisen kyvystä ja tekemisen halusta. Pitkä savupiippu on enemminkin symboli menneistä vauraista ajoista.
Ei Tuurin kyläkauppakaan ole suomen suurin pelkällä ”tuurilla”. Tarvittiin pohjalaista ”pahoinvointia”, joka oikealla näkemyksellä, suurella yhteistyöllä sekä vuosia vaativalla rakentamisella saatiin maan kuuluksi kyläkauppa brändiksi ja hyvin menestyväksi kauppapaikaksi.
Talvimökkeily Saimaalla on lisääntynyt vuosi vuodelta ja lämpimät kesät tuovat lisää matkailijoita Saimaan ympäristöön. Nyt on tartuttava toimeen.
Vuoksenniska tulee saada ” viimeisen täydennyksen” kauppakeskukseksijärvisuomeen matkaaville.
Kaikki matkailijan haluamat palvelut ja tuotteet löytyvät, ympäri vuorokauden, riittävän nopealla ja laadukkaalla palvelutoiminnalla.
Esim. viimeiset vihannekset viihtyisältä sisätorilta.Lähialueella tuotettua tuoretta ja turvallista lähiruokaa nauttii niin kotimainen kuin ulkomaalainenkin matkaaja. Mihin katosi järvisuomen tarvitsevat veneily, metsästys ja kalastuspalvelut Vuoksenniskalta jne.”Kyllä kauppias homman hoitaa”, jos luodaan olosuhteet ja annetaan mahdollisuudet.
Vuoksenniskan rappeutuvan yleiskuvan muutokseen, toimimattomien rakennusten purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen sekä mielekkäästi toimivaan liikennöintiin on saatava nopeita ja oikeita ratkaisuja.
Vuoksenniskan yleisilme alkaa muistuttaa Petroskoin bulevardeja, joka ei voi olla vaikuttamatta asukkaiden henkiseen olemukseen eikä matkailijoiden näkemykseen ”Saimaan sylissä ja Vuoksen varrella” olevasta ja Alvar Aallon suunnittelemasta Imatrasta.
Onmuistot, Alanko, Kisa, BioVuoksi, Osula, Humina, Kurkvuori jne.
Vireä Vuoksenniska oli yksi vaikuttaja halutessani palatatakaisin iloiselle Imatralle.
Mikä on syy, ettei Vuoksenniskaa haluta kehittää? Olisiko ”pohjoisen Imatran” nyt toimittava vai jatkettava meinaamista? Veikko on valmis toimimaan mikäli tähän tulee mahdollisuus.
(mielipiteet osoitteeseen veikko@veikkoh.com)
Venäjän tulot pohjaavat energian ja raaka-aineen vientiin. Venäjän väestön väheneminen on hallitun ja turvallisen kasvun ongelma. Venäjän talouden kasvu tarvitsee palveluita ja valmiita tuotteita; mm. laadukkaita suomalaisia, tämän päivän ja tulevaisuuden vientituotteita. Imatralla ja Etelä-Karjalalla on suuret yhteiset mahdollisuudet PKT ja PK palvelu sektorilla.
-Tarvitaan idearikasta ja tulevaisuuteen näkevää yrittäjää sekä laadukasta ja ammattitaitoista työntekijää.
-Lähipalvelun PKT yrityksiä.
-Venäjän palveluun erikoistuneita yrityksiä.
-Suuryritysten alihankintaan erikoistuneita yrityksiä.
-Itä-Suomeen ja Karjalaan uusia työpaikkoja metsäteollisuudelle.
-Tarvitaan määrätietoisella tiedolla ja toiminnalla toteutettuja kestävän kehityksen työpaikkoja Imatralaisille nuorille.
Onko Imatralla riittävästi ammattitaitoa työpaikkojen vaatimuksille ja työpaikkojen luomiselle?
Onko uusien työpaikkojen mahdollisuus oikeasti olemassa?
(palautteet osoitteeseen veikko@veikkoh.com)
On tullut useampaan kertaan kysymys: kuka, mikä, ”helvetin Hämäläinen”?
Veikko Johannes Hämäläinen, on työtä arvostava omalla palkallaan elävä Suomen kansalainen.
– Tämän päivän ”henkilökodissa” sitoutumaton SDP:läinen.
”Luoja on luonut ihmiselle järjen viisautta varten, käyttäkäämme yhteistä viisautta järkevästi”.
On olemassa myös välttämättömyys.
On oltava työnantajia, jotta voi olla työntekijöitä.
Imatralla ja Imatralta toimiva innovatiivinen, menestyvä työnantaja, tarvitsee hyvin koulutettua, ammattitaitoista ja oikean työmoraalin omaavaa henkilökuntaa, nyt ja tulevaisuudessa.
Kansainvälistymisen lisääntyessä työn ja ammattitaidon vaatimukset kasvavat entisestään.
Hyvälle ja menestyvälle yrittäjälle, oikean työmoraalin omaava, hyvä ”ammattilainen” ei ole koskaan liian kallis!
– Vai onko kallis?
– Mistä syystä?
– Mikä mättää?
Työtä tarvitaan ja on tarjolla.
Elämme mahdottomuuksien ja mahdollisuuksien alueella suurvallan ”rajalla”.
– Venäjä 140 milj. ja juuri saatu WTO:n jäsenyys.
– EU 500 milj.
– Suomi 5 milj. ja Pietari 4 milj.
– Imatra 0,028 milj. asukasta.
Toimivat organisaatiot ja oikeat ammattilaiset, oikeissa tehtävissä, on menestymisen edellytys kaikessa kilpailussa, olkoonkin toimiala tai suorituksen laji mikä tahansa.
Käyttäkäämme alueen ja ”rajan” mahdollisuudet oikein hyväksemme!
– Onko meillä mahdollisuuksia, jos on, niin minkälaisia?
Historia kertoo, jostain se ”raha” itäsuomen rakentamiselle tuli 1900-luvun alussakin, mistä?
