Kun kysytään niin vastataan: Kuinka Imatran SDP:n tulisi kehittyä?

… FACTA …. SDP:n huolestuttava tulevaisuus.
SDP:n jäsenenä ja kestävän kehityksen kannattajana katson tulevaisuuteen ja viimeaikaiset politiikan gallupit ovat huolestuttavia kahdesta syystä.
A) kansan keskuudessa SDP kannatus n. 20%.
B) nykynuorten keskuudessa SDP:n kannatus 9%, edellä ovat vihreät, KOK, KESK, VS … takana PS 7,2%.
Toki molemmille prosenttiluvuille on omat vaikuttimet ja syynsä…

Kehittyminen on silloin vaikeaa kun eletään menneisyyden tunteilla, tosiasioita ei haluta ymmärtää ja yhteinen ”maali” puuttuu.
Nyt kukin Imatran 3Sdp järjestöä ”häärivät omissa keittiöissä”, mottona ” ei oo pakko jos ei taho”…….. odottamassa tilannetta, jossa ”ulkopuolinen pakko” integroi yhdistykset.
Henkilökohtaisesti olen yhteisiin kokouksiin osallistunut ”rajoitetusti” ja ihmetellyt mm. ikä rakennetta, osanottajien määrää, uuden veren vähyyttä, ”väärinmuistamista”, poissaolojen selityksiä ja ”arvauksia” tulevaisuudesta.
On ollut myös hyviä SDP:n kehitystä pohtivia, ”tekemistä vaille valmis”, idea hyvä, mutta ”suunta ja tekijä” puuttuu kokouksia.
FACTA on se että ”mikään ei ole niin varmaa kuin muutos’, joten kerran valittua kurssia voi tarvittaessa muuttaa.
Mielestäni tämän päivän ihmiset, nuoretkin, haluavat osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen, kun kehityksen suunta ”tuntuu” oikealta, se henkilökohtaisesti ”kiinnostaa” ja sillä on yhteinen maali ja tarkoitus.
Jos taas ”kehityksen suunta” pyörii tuuliviirin lailla, yhteisön ilmapiiri tuntuu epämiellyttävältä jopa ahdistavalta, ei ihmiset ”jaksa” olla kiinostuneita osallistumisesta ennen kun on ”pakko”. Pakkoa odotellessa ”vapaaehtoiselle pakoille” on vielä ”hetki” aikaa. Käytetäänkö ”hetki” yhteisen menestymisen hyväksi jää nähtäväksi.

Henkilökohtainen tiedon hankinta
Itse arvioin, niin yleisistä kuin kuntapolitiikan asioita, lukemalla, kuulemalla, kuuntelemalla, mielipiteitä, niin kadulta kuin ”lehdistä” jne… Kaupungin hallitus päätökset luen julkisesta k-hallituksen pöytäkirjasta jne… Toki muutaman henkilön kanssa keskustelen ja tarkennan faktat tehdyille esityksille kuin päätöksille, miksi niin ja millä perusteilla jne…

Kysymykseen vastaus: Lobbarointi vaiko populismi?
”Lobbarointi” ja populismi on toimintaa asioiden eteenpäin viemiseksi myös kunnallispolitiikassa. Asiantuntijoita ja asioiden puolestapuhujia tarvitaan. Tarinat ovat tarinoita, puheet puheita jne..
Mutta yksittäisen hallitusjäsenen ymmärrys, kulloinkin päätettävästä asiasta sekä virkamiesesityksen ”tyylistä & tavoitteista” on luonnollisesti hyvin yksilöllistä, joka riippuu paljolti kuulijan henkilökohtaisesta kompetenssista ja mielenkiinnosta kulloinkin esillä olevaan asiaan.

Henkilökohtainen populismi
Liian monesti näyttää ja tuntuu siltä että k-hallituksen tekemän päätöksen jälkeen, hallitusjäsenen henkilökohtainen jälkipuhe on enemmän tätä, sormet selän takan ristissä, ”jälki populismia”. ”Kyllähän minä mutta kun noi pojat päätti” ja kun SDP:llä on vähemmistö hallituksessa niin päätös oli luonnollisesti tällainen jne. Samalla omalla henkilökohtaisella ”narsistisella” politikoinnilla, tuodaan lehdistölle omaa ”HÄH?” mielipide esille, ”ME SDP:ssä” esityksen muodossa, vaikka mielipiteellä ei ole ”SDP ryhmän” statusta, ko. asia ei ole käsitelty puolueen v-ryhmässä, puhumattakaan demokraattisesta keskustelusta ”mitä mieltä ollaan” jne… Tällainen ”tapa toimia” ei anna luotettavaa kuvaa ei pienten eikä isojen asioiden hoidosta.

Kaupungin ”poliitinen” toiminta:
Kun en istu kaupungin hallituksessa, en ”näe heidän silmiään” en tiedä kuka, ketkä ymmärtää ja millä tavoin keskustelussa olevat asiat…. mm. konsernin toiminnasta, osakeyhtiön hallinnasta, osakeyhtiön hallitustyöskentelyst jne… Mutta minulle on muodostunut kuva, että ”nyt” kaupungin hallitusta vetää ”KOP” omalla kompetenssillaan, tietopääomallaan, KESK on mukana kieli keskellä suuta, PS myötäilee ”odottamalla parhaita paloja pullasta” ja muut vikisee. Vikinään lisäksi SDP jäsenten energia kuluu muuhun keskinäiseen viisasteluun, ehdotteluun, äänestelyyn …… kuin mediassa todisteluun kenen hattuun, ”työn puolustajan sulka” tällä kertaa laitetaan jne… ”voi viisautta sanon minä”.