Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

Viisaat näkemykset ja eletty kokemus käyttöön vuosille 2014 -2015.

Joulukuuta odotellessa Veikko ihmetteli kaupungin talouspäätöksien soutamista ja huopaamista. En tiedä miten ja millä foorumilla talouden hallinnan päätökset loppujen lopuksi tehtiin ja budjetti kokoon rassattiin. Itse olen ollut kuulemassa kaksi kertaa talousjohtajan mielipiteet, ”mitä Imatran kaupungin tulisi ottaa huomioon” budjettipäätöksiä tehtäessä, molemmat tapahtumat jäi mieleen hyvinä faktoina.
Kaupungin hallituksen ”säästökirjeen” sisältö 25.11.2013 TELALLE, yllätti telan. Säästökirjeen sisältö ja hallituksen esittämä, lukkoon lyöty, kaupungin strategia eivät mielestäni ojenna kättä toisilleen. Toiminnan strategia ja rahojen käyttö eivät saa mennä eri suuntiin.
Kun tehdään päätös valtuustossa, että veroäyriä ei korotetta, niin viime hädässä hallitus vetää talouden ”paniikkikahvasta” ja SÄÄSTETÄÄN LISÄÄ ja LISÄÄ. Ensin faktat, selvitys, keskustelu ja tämän jälkeen päätös veroäyristä.
”Facta..Roslakkaa” olisi pitänyt tulkita tarkemmin eikä kuunnella ”vanhojen aikojen muistelioita”.
1. Elokuussa Kylpylällä, jos L:ranta on pakoitettu korottamaan 1,5%, niin Imatra tulisi korottaa huomaamatta, peesissä 0,25 %, tekisi noin 1.5milj€ verotulon lisäyksen.
2. Syyskuun seminaarissa, talousjohtajan sanomana, sama asia toistui, hiukan eri sanoilla….. Viisas esitys, koska nyt olisi helpompi keskustella ”rihkama” säästämisestä ja ensilumen latumaksuista jotka ovat kuin ”rikka rokassa”, kun puhutaan kaupungin 150milj€ toimintakatteesta ja pakkosäästämisestä.
SÄÄSTÄMINEN EI SAA OLLA SAMA KUIN TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. Isot säästöt tuleva isoista asioista ja näihin kohdistuvista oikeista päätöksistä. Nyt median julkituomilla säästöesityksillä, ”valituksilla ja vuodatuksilla veronmaksaja hämmästelee tätä ”lillukan varsilla” näpertelyä Viesti, useamman kuntalaisen suusta, ”mielummin pikkusen veroja lisää kuin säästöjä niistä pienistä palveluista joita kunta tarjoaa” on perusteltua.
Olen optimisti .. ja siksi…
Kaikesta selvitään ja ihminen on adaptiivinen eläin, mutta kun kuntauudistus, uudet kuntien toimintamallit säästöohjelmineen tulevat realisoitumaan ihmisten arkielämään, tämä ei saa olla shokki ei kuntalaiselle eikä virkahenkilölle.
Muistutuksena itselleni ja muille mitä tarkoittaa hyvä ja itse hallittu mielenterveyspalvelu. Kun on toiminut vuosia, vuosia ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana, tässä teollisuuden yt- maailmassa, nyt kun tämä sama ”sirkus ja show” tulee väistämättä kuntamaailmaan. Voi kaverit, toverit kuin veljet ja sisaret, se henkinen jaksaminen on vain hallittava. Valitettavasti kaikki ei sitä itse hallitse, siksi mielenterveyspalvelut on mahdollisimman hyvin Imatran kaupungin itse hallittavana. Näillä näkemyksillä ko. palvelu tullaan ostamaan Eksotelta, paljonko L:rantalaista kiinnostaa Imatralaisen mielen terveys. Vastaus juuri sen verran mitä laki velvoittaa.
Mielenterveyden päätökset tulevat valtuuston ”pöydällä” keväällä 2014.

Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

Mitä kaupungin sopimusohjauksen järjestelmä kertoo.. kuka johtaa, ohjailee ja ketä.

Mitä kaupungin sopimusohjauksen järjestelmä kertoo.. kuka johtaa, ohjailee ja ketä.
Viime päivinä on tullut yhteyden ottoja, on neuvoja kuin kysymyksiä , mm ovatko teknisen toimen ratkaisut olleet viisaita, miksi yksi tulee ja toinen lähtee, onko varamiehelläkin on varamies, edelleen kadut on kuoppaisia ja putket vuotaa, kuka ne nyt korjaa.
TELAn jäsenenä olen vastannut soittajille.
– Imatran kaupungin johtamissääntö on tehty toimintaa varten ja toiminta jatkuu. Uskon että johtosäännön mukaiset ”kehityskeskustelut” on käyty ja päätökset tehty ja nyt katseet vuoteen 2014…… ”tuleeko meidän kadut ja putket nyt kuntoon”…. johon olen taas pontevasti vastannut, että kyllä tulee, hyvää päivän jatkoa, kiitos, kuulemiin.
– Todellisuudessa en ole ollut ”suuria” päätöksiä tekemässä, mutta vajaan vuoden TELA jäsenen kokemuksella & näkemyksellä joku muutos oli pakko tehdä jotta tekemättömät työt saadaan tehdyksi. Onko vika munassa vai kanoissa sen tulevaisuus näyttää.

Toki menetelläänkö kaupungin johtamisessa johtosäännön mukaisesti, paljon puhutusti, avoimesti sekä luottamuksellisesti, sopii kysyä niin luottamus- kuin virkahenkilöitäkin.
mm. meneteltiinkö sopimusohjauksen johtamisjärjestelmän mukaan a) avohoidon tukipalveluiden kilpailutuksen käsittelyssä ja b) 3,2 milj lisämäärärahankäsittelyssä.
Valtuustosalissa ja keskustelussa mukana olleena, mielestäni toisessa kyllä toisessa ei.
b) Kyllä. Terveyden ja hyvinvoinnin lautakunta esitteli hattukädessä 3,2mil€ lisämäärärahan ja se hyväksyttiin, vaikka Eksoten 2,5 mil€ lasku onki hiukan mysteeriö, laskun kuitaaja kyllä tietää ja joka vuosihan näin käy.
a) Ei. Vastaavasti asumis- ja tukipalveluiden hankinta esitys ei mennyt sovitun johtamisjärjestelmän mukaisesti. Ko kilpailutus tuotiin nähtäväksi ja esitys päätettäväksi täysin ohi terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan, hallituksen kautta, valtuustolle hyväksyttäväksi, esittelijän viestittämänä, että näin voidaan menetellä, ohittaa lautakunta ja esittää ”kipailutuksilliista- ja salassapitosyistä” asia hallituksen kautta suoraan valtuustolle päätettäväksi. Toki esittelijän esitys hyväksyttiin sovituin muutoksin.
Oletan että juridisesti tämä on mahdollinen, eikä virkahenkilö, mutta ei myöskään luottamushenkilö ole järjetön. Oletan myös tämän olleen täysin harkittu teko virkahenkilöiden taholta, joten herääkin kysymys miksi meille on muodostettu lautakunnat ja kunnallisen johtamisen yhteiset pelisäännöt?
Johtosääntöä, asian niin vaatiessa, voidaan tulkinnoin kiertää , mutta miltä asiat kansalaisten silmissä näyttävä on aivan eri asia, eikä kuntalainenkaan aivan ajattelematon ole.
Herää kysymys mihin ko. lautakuntaa jatkossa tarvitaan, kun edessä on suuret ”exsote” kysymykset. No ”3,2milj” lisämäärärahan esittäjäksi.

Tilaaja tuottaja malli ja organisaation luominen on teoriassa helppoa, toinen organisaatio tilaa ja toinen tuottaa niin kuin nimikin sanoo.On aivan toinen juttu kuinka se käytännössä toimii. Kuka päättää ja kuka suunnittelee hankinnan, mitä tilataan, millä ehdoilla ja millaisilla latuvaatimuksilla jne. Samoin kuka tuottaa kyseessä olevan palvelun, millaisella rahalla, laadun ja määränehdoilla, eli yhteisellä sopimuksella.
Sopimusohjausmalli, sopimusohjaussopimus on tehtävä riittävän laajana ja kirjallisena markkinatalouden edellyttämät muotoseikat huomiovana sopimuksena. Yksityiskohtainen, tilaaja / tuottaja välinen sopimus, jonka perusteella toimintaa voidaan koordinoidaan tuottajan puolelta samoin, vastaavasti tilaaja pystyy seuraamaan tilaamaansa, mm. palvelun toimintaa ja seuraamaan sovituin mittarein palvelun laatua ja määrää.
Eli kaikki toiminta perustuu kirjalliseen sopimikseen ja sen sisältämään informaation noudattamiseen.
Sopimuksien tulisi olla mahdollisimman selkokielistä sekä tulkitsematonta, joissa väärin ymmärrys ei ole mahdollista. Kuntasektorille markkinamaailman säännöksien mukaantulo ei ole ollut helppoa. On olemassa säännöksiä joiden ymmärtäminen ja toteuttaminen vaatii totutusta poikkeavan ”uuden” toimintamallin opiskelua niin virkamiehiltä kuin poliitikoilta. Silti on löydyttävä maalaisjärkeä niin johtamiseen kuin asioiden tekemiseen. On löydyttävä avoin ja luottamuksellinen johtaminen. On ymmärrettävä sopimus ja on myös luotettava henkilön sanaan, mutta jos luottamus sanoihin katoaa täytyy kaivaa ne tilaaja tuottaja sopimukset esille ja käydä läpi mitä sopimus kertoo ja miksi sanat ja tekemiset eivät tue toisiaan. Hyvien tavoitteiden ja toteutuksien takana on aina hyvät sopimukset. Kaikkein huonoin tulos toteutukselle ja palvelulle tulee silloin kun ei ole kirjallista sopimusta tai kyseessä on huono ja paljon tulkintoja sisältävä sopimus. Pahimmassa tapauksessa sopimuksen sisältö on liian juridinen ja monimutkainen. Mikäli säännöt ovat epäselvät, toinen pelata ”sököä” ja toinen ”pokkaa”, syystä tai toisesta tilaajan / tuottajan kommunikointi vaikeutuu ja lopuksi haetaan selvitysmies joka vaihtaa pelin ”mustaksipekaksi”.
Imatran teknisen toimen tekemisessä ja toiminnassa on juuri käynyt näin ja nyt lähdetään rakentamaan uutta mallia toiminnalle. Onko tämä tekninen toimi ainoa toimintasektori jossa ei ollut valmiuksia hypätä aitoon tilaaja tuottajamallin selviää ensi vuonna. Valitettavasti liian monessa tilaaja / tuottaja toiminnassa on täytynyt hakea apuun selittäjät ja lehdistö ennen kuin silmät ovat ideoiden ”isiltä” auenneet, missä mennään ja mihin tullaan.
Yksi oppimisen malli on virheistä oppiminen, toka, tunnustaa ”homma vaan ei toimi” ja kolmas uuden päätöksen tekeminen. Imatran kaupungissa tämä toimii mutta näitä ei voi lähteä ”harrastamaan”.

Yleistä ja muut

13.11. Imatran sosiaalidemokraatit ry, syyskokous

Esityslistan mukaan klo 18 – 20
Pakilla n. 20 jäsentä.
Alustuksen ja alkulämmittelyn päivän politiikkaan teki ison piirin puheenjohtaja. Pekan, Harri ja Paavon kyselyt ja kuittailua jatkoksi. Alustus jatkui muiden kuulijoiden mukaantulolla. Keskustelua ja kommentteja Imatra politiikasta, maakunnan sekä valtakunnan, niin kunta kuin sote sopasta. Omistaja ohjaus ja tämän välilliset vaikutukset niin valtion kuin kunnan omistajaohjauksessa kiinnostaa myös rivijäseniä. Samoin verotulojen ohjaus kuntalaisten palveluihin kun elinkeinopoliittisiin ohjelmiin kiinnostaa kunnallisveron maksajaa… Ansiotulosta kunnallisvero maksetaan vaan ei pääomatulosta. Eläkkeensajan verotusmalli ”jurppii” tavallista eläkeläistä. Puheenvuoroja SDP:n ja Imatran kaupungin päivän politiikasta tuli vajaalta kymmeneltä henkilöltä.
Sovitusti kokousta johti ansioitunut pitkäaikainen yhdistyksen jäsen toisen ansiokkaan jäsenen säestyksellä. Kokous esitti uudet henkilövalinnat vuodelle 2014 ja ne hyväksyttiin. Uusia jäseniä kolme, Veikkoh esitteli itsensä, kuin asian kuuluu.
Mielenkiintoinen tilaisuus, aate elää mutta kehitys kuollut …josta nuoriso puuttui, jotain tarttis tehrä! muuten aatekkin kuolee

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

11.11.2013 valtuustokokous, jossa HALOO, HALOO johtamisen linjaus.

11.11.2013 Imatran kaupungin valtuustokokous
Klo 16-17 SD ryhmäkokous
Muita mutkitta ja yksillä, kaksilla keskusteluilla per tärkeimmät esityspykälät, kaikkiaan §1-13.
§4 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy…. muutamat kommentit
§10 ”Lisämääräraha terveyden ja toimintakyvyn toimintaan” …3,2 milj€ ja §13 Asumis- ja tukipalvelun hankinta olivat eniten kuntademokratian, tilaaja/tuottaja ohjauksen sekä terveyden ja hyvinvointilautakunnan, kannalta hyvin merkillisiä nyt ja tulevaisuudessa.
Näissä §10 ja §13 enemmän henkilökohtaisia ihmetyksiä ja tulevaisuuden kysymysmerkkejä kuin selviä kananottoja … ei voi ottaa kantaa kun ei ole tietoa, luulolla ja päättäminen on vaarallinen harrastus… no kahville ennen Imatran valtuuston kokousta…

Valtuustokokous jossa lautakunta ”out” linjaus tulevaan johtamiseen.
Klo 17.30 – yli 21, vähän haparointi näiden teknisten laitteiden toiminnassa.
Yhteenveto:
Kyselin itseltäni mikä on Imatran kaupungin toiminnan ohjauksen, päätösten tekemisen ja luottamusjohtamisen tila. Onko kaupungin toiminnan ohjauksen valta virkamiehillä tai lautakunnilla, hallituksella, valtuustolla vaiko ”jollakin”. Tämän kolmetuntisen kokouksen lopputulos kyseenalaistaa avoimen ja luottamuksellisen johtamisen sekä tilaaja tuottajamallin toiminnan useammasta syystä, jossa kuuntelemattomuus, ”ohipuhuminen” itsekäs toteutuminen on syistä tärkein.

Kokouksen kulku:
Asiat etenivät esityksen edellyttämällä tavalla läpi §1-13. jne..
§4 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n. Asia keskustelutti jopa ”tilattujen” puheiden makuisella itsekehuntuoksuisilla kaunopuheilla. Kuinka hyvin meillä, yrittäjien ja kunnallisen demokratian vuoropuheilla ohjattuna, tämän päivänä Imatran seudun kehitysyhtiöllä meneekin ? No, tuntematta toimintaa syvällisesti, kyllä pyyhkii hyvin tunne valtasi myös ”hämäläisen” siksi ja sen vuoksi esitin kysymyksen….Kun katsomme tulevaisuuteen, vaikka kuntauudistukseen, mikä on ko. yhtiön tulevaisuus jne.. Vastus tuli, uskomme yhteiseen avoimeen, läpinäkyvään yhtiötoimintaan jossa nopeatkin käännökset ovat mahdollisia ja L:rannan kaupunki on myös ko. yhtiössä osakkaansa jne.. Näin minäkin teen, minulla on yksi osake jokaisesta yhtiöstä joiden vuosikertomukset haluan pöydälleni, varmuuden vuoksi.

§8 SWOP sijoitus, muutama kysymys, oma kommentti … Kun asiat ovat monikulmaisia ja himpun rahoituksen kannalta vaikeasti hallittavia niin tämä on hyvä tapa seurata elinkeinopoliittista ”tukea” ja kehittyvän ympäristön edellyttämä yrittäjyyden menestystä.

§11 tuloveroprosentin pitäminen 19,5%, ei nosteta, on hyvä asia ja osoittaa hyvää kokonaisuuden hallintaa ja taloushallinnon informointikykyä päättäville elimille. Tämä on rehellisesti ”ansatonta” ja avointa, virkamiesten sekä luottamushenkilöiden vuorojohtamista … yhteiseen tavoitteeseen. Eli hallitaan ja yhteisesti ymmärretään Imatran kaupungin tulorahoitus ja mihin menot kohdennetaan.

§10 LISÄMÄÄRÄRAHA TERVEYDEN JA TOIMKYVYN EDISTÄMISELLE
§13 ASUMIS- JA TUKIPALVELUIDEN HANKINTA olivat hyviä esimerkkejä Imatran kaupungin Terveydenhuollon ”tumasta” ohjaamisesta ja pelkopoisjohtamisesta.

Näiden §10 ja §13 tarinat sekä näihin käytetyt puheenvuorot ja pakkopäätökset nämä osoittivat nykyisen johtamisen ”tilanteen”. Tätä ”tumman harmaata” johtamistapaa on saatu lukea niin E-Saimaasta, Uutivuoksesta kuin Imatralaisesta tuon tuosta. Tämä ei voi olla näkymättä terveydenhuollon työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyyden mittareissa. Ko. mittarit ovat olemassa ja menestyvissä yhteisöissä ja yrityksissä niitä käytetään … tulevaisuutta varten.
Hyvää ”tumasta” ohjaamisesta on suoraselkäin johtamisen linja.
Huonoa on salassa pito ja yksin johtaminen.

TAPAHTUI ISO LINJAUS TULEVAAN JOHTAMISEEN IMATRAN KAUPUNGISSA.
Nyt Terveyden ja toimintakyvyn lautakunta vedettiin ”kölin alta” kahteen kertaan ja vielä edes takaisin.
Ekaks, §10.
Virkamiespäätökset käskivät terveyden- ja hyvinvoinninlautakuntaa hakemaan lisämäärärahan 3,2milj€ perusterveydenhuollon (0,7), erikoiterveydenhuollon (2,5) kulujen ylitykselle vuonna 2013. No se hyväksyttiin vaikkakin ko. lautakunnan lukuisista pyynnöistä huolimatta ei ole saanut selvitystä, mistä ylitykset johtuvat, miksi ei ole saanut… on aiva varmaa että ”joku” tämän tietää. ”Valta kuitata miljoonalasku ja pitää asiat salassa on siellä mihin se on annettu”
Kaksi §13.
Asumispalveluiden hankinta ja näihin liittyvä kilpailutus tuotiin täysin ohi lautakunnan, hallituksen kautta, valtuuston hyväksyttäväksi, jopa viestittämällä että näin voidaan menetellä, ohittaa lautakunta ja esittää ”kipailutuksilliista- ja salassapitosyistä” asia hallituksen kautta suoraan valtuustolle päätettäväksi.
Oletan että juridisesti tämä on mahdollinen, ei virkahenkilö, mutta ei myöskään luottamushenkilö ole järjetön. …. HALOO, HALOO mutta missä on luottamuksellinen ja avoin johtaminen ja mitä MEIDÄN yhteisesti allekirjoittama johtamissääntö ilman tulkintoja sanoo … lyhyesti tulkituna:
TILAAJAN vastuu:
1. lautakunnat toimiva tilaajina … ja … lautakunta vastaa vastuualueensa palvelun järjestämisestä.
2. lautakunta päättä palveluiden tilaamisesta ja järjestämisestä valtuuston vahvistaman talousarvion rajoissa.
3. lautakunta vastaa sopimusten (tilaussopimusten) avulla toiminnan ja tuloksen seurannasta.
4. lautakunta vastaa tehdyillä sopimuksella (tilaussopimuksilla) kaupungin palvelutarpeesta.

Veikon näkemys ja kuntalaista … oikaistuna, valtuusto pakollinen, hallitus pakollinen, lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta ne ovat mahdollisia kunnan niin päättäessä jne…
Mielestäni tämä oli ensimmäinen virkamiesten toimesta, tarkoin harkittu johtamistapa, jossa lautakunta tehdään tässä uudessa tilaaja/ tuottajamallissa tarpeettomaksi. Millainen on tulevaisuus saa nähdä…

Eli §13 on toimittu johtamissäännön vastaisesti ja §10 esityksessä halutaan veronmaksajilta lisää rahaa että saadaan nuo jo aikaisemmat virhepäätökset tai virhearviot kuitatuksi., missä on demokraattinen kontrolli ?. Minusta 11.11.2013 valtuustokokous ja tässä pykälien 10 ja 13 esitys sekä käsittely antaa selkeän kuvan kuinka Imatralaista terveydenhuoltoa ja jatkossa muitakin kaupungin lakisääteisiä velvollisuuksia johdetaan nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa.
Syitä miksi näin on menetelty on 6 kpl ja yksi niistän on ettei tilaaja tuottajamalli vain toimi, miksi ei toimi? kannattaisi selvittä kun on vielä mahdollisuus.
On harmi että tilaaja-/tuottaja pelin kortit jaettiin 1.1.2013, mutta ei muistettu kertoa mistä pelistä on kysymys. Nyt lautakunta pelaa ”avopokkaa” ja virkanaiset ”pihistyssököä” ja sitten kun kassa on tyhjä ruvetaan etsimään yhdessä ”mustaapekkaa”.

Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

5.11 Vanhuusneuvosto kokous

Kokous jo totuttuun tapaan
Aloitus… Hiukan alkulämmittelyä keskusteluun, ulkona pöytäkirjan, päivän polttavista aiheista. Tämä kaupungin toilailu Ukoskassa ja Vuoksen varressa, teknisen toimen töppöilyjä uusissa kohteissa katusähköistyksessä, katupäällysteissä herättää ihmetystä myös ikääntyvien ihmisten keskuudessa.
Kokous käynnistyi asialistan mukaan ja puoliaktiivisella ylesikeskustelulla. Pykäliä yhdeksän, kohdasa 3…
”Vanhuusviikon terveiset” … Olivat asialliset ja ”ei yllätykselliset” palautteet Mr. Vesikko toi keskusteluun. Vanhuuslaki keskusteluttaa edelleen sekä myös jatkossa. Kaupungin päätös ”ei maksaa”n. 1500€ pullat ja kahvit säästösyistä oli AIVAN HANURISTA … En tiedä kenen virkamiehen otsaa ikääntyvät ihmiset kivistää. Tämä vuosi meni harjoitteluun, mutta vuonna 2014 Vanhuusneuvosto tulee terästäytymään niin budjetoinnin kuin selvien kannanottojenkin suhteen kaupungin virkahenkilöitä kohtaan.
TIETOTEKNIIKAN JA VIESTINTÄLAITTEIDEN OPASTUSTA HALUTAAN… HENKILÖKOHTAISELLA TASOLLA JA TERVEISET MENEE TELAAN JA MYÖS MUILLE LAUTAKUNNILLE … VEIKKOH TOIMESTA

Scroll to Top