Huolenpito ja terveys

Huolenpito ja terveys, Yleistä ja muut

SUOSITTELETKO YSTÄVIÄSI MENEMÄÄN SAMAAN TERVEYDENHUOLTOON, JOTA ITSEN KÄYTÄN” KYLLÄ / EI.

/

”SUOSITTELETKO YSTÄVIÄSI MENEMÄÄN SAMAAN TERVEYDENHUOLTOON, JOTA ITSEN KÄYTÄN” KYLLÄ / EI.

Tuleeko Imatralle 500€ lisää maksu ”uudessa SOTESSA”?
NELJÄN vuoden SOTEkeitos alkaa jähmettyä ja muuttua muhennokseksi.
Samoin Eksote ja Imatran välistä yhteistyötä TERVEYDENHUOLLOSSA on hämmennetty hiukan kauemmin ja nyt on laitettu uudet mausteet yhteistyöhämmennykseen, EIKÖHÄN ALA TOIMIA.
2700€ korotus +500€ = 3200€ on iso raha E-K terveydenhoidossa ja siinä tapauksessa se kannatta maksaa, jos saa ”500€” parempaa terveydenhuoltoa. MUUTEN EI. Mistä tämä rahat otetaan on toinen juttu, saattaahan olla että maksajaa ei löydy.

Menot ja kulut on helppo laskea, mutta terveydenhuollon laadun mittaroinnissa tuntuu olevan suuria vaikeuksia. Itse näen sen enemmänkin arvovalta kysymyksenä, jota ei tarvitse, ei saa ”arvioida” tai mittaroida maallikon silmin, koska potilas ei tiedä mikä on hänelle terveyden kannalta parasta. Terveydenhuolto tietää mikä on ”potilaan parasta” vaikka palvelu olisi kuinka epämiellyttävää ja ihmisarvolle epäsopivaa….. Näkyykö…terveydenhuollon sivistymättömyytenä, osaamattomuutena tai haluttomuutena mitata ”terveydenhuollon” palvelun laatua ja oikeaa määrää, koska vaikeampiakin asioita mittaroidaan.
HELPPO KYSYMYS MITTAROINNISSA… kyllä vai ei kysymys…

HUONOSTA LAADUSTA TERVEUDENHUOLLSSA ei kannata maksaa mitään. Halutusta, asiakkaspalautteilla mitatusta, laadusta täytyy maksaa oikea hinta.
Jostakin STMinisteriön yhteisesti sovittujen laskentakriteerien TULOKSENA tämä 500€ lisäys on tullut koko E-K terveyshuollon ”piikkiin”. Onko se oikeudenmukainen ? Meidän mielesta ei tietenkään, mutta ”voittajien” mielestä kyllä. SOTE uudistuksen lopputulos sen aikanaan näyttää.

Pisti silmään… Kaupungin hallituksen agendalla 9.2.2015 käsiteltävänä ”$5”
Harvemmin tulee luettu Kaupungin hallituksen agendaa etukäteen, mutta kohta $5 ” … kodinhoidon nykytilan kokonaisvaltainen arviointi ja kehittämissuunnitelman”. Tämä on mm. niitä sote palveluita, joita tulisi oikein ”mittaroidaan” ja rakentaa, jotta kaupungin
1. ”talous” olisi tyytyväinen
2. asiakas olisi tyytyväinen
3. Työn tekijä ja työtyytyväisyy olisi kohdallaan.

Toinen joka tässä kohdassa ihmetyttä on ”25000€” konsultin käyttö kertomaan, mikä on ”huonosti”, missä on parannettavaa?. …. Missä on kaupungin, eli meidän omat omat osaajat ja analyytikot ?.
Ymmärrän hyvin konsulttien käytön, mutta joskus olisi hyvä osoitta, että itsekkin osataan oikeita ongelmia ratkaista ja käytännön kehitystä tehdä. Kyllä kaupungin työtyytyväisyys kysely osoitti, että poweria kaupungissa on. Tarvitaan älykästä johtamista … ja viisasta toimintaa.

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

19.1.2015 kaupungin valtuuston rauhallinen ”veden” kokous

/

19.1.2015 kaupungin valtuuston rauhallinen ”veden” eli kolmen kunnan Ruokolahti, Lranta ja Imatra vesisopimusten kokous.
SD ryhmäkokous Klo 16-16.45.
Järjestäytyminen vuoteen 2015. Ryhmyrin ja vararyhmyrin valinta. Veikko tuli myöhässä suoraan ”työkokouksesta” klo 16.15. Ryhmyrin valinta vuodelle 2015, äänestyksen kautta Heikki vastaa Sari, Heikki jatkaa, en muista äänestyksen tulosta tulin juuri kh.292 ovesta sisään. Kokous jatkui, ehdotettu Veikkoa vararyhmyriksi, ei muita OK. Sihteeri ja varasihteeri vaihtoivat paikkaa OK. Sitten asiaan… Vuoden 2015 ensimmäisen valtuustokokoukset esityslistan läpikäynti. Puheenvuoroja noin 15 kpl. Puheenvuoroissa ei äänestettävä asioita, enemmänkin toteamuksiin tulevaisuudesta. Toki hiukkasen Honkaharjun tilannetta ja tulevaisuutta, oli 4 puheenvuorolla. Oli ISS.ää, oli säästöstä ja äyristä jne… Honkaharju on ihmisten silmissä, niin hyvässä kuin pahassa ”palvelussa”. Suljetaanko osastoja kesällä, mitä ja mistä, säästösyistä ?, tai muista syistä jää nähtäväksi. Kevät kertoo asiat tarkemmin… minusta nämä oli enemmän huhua, mutta keskustelua kuitenkin. Jos kaupungin säästöt kohdentuu ainoastaan terveyden huoltoon niin kyseessä ei ole demokrattisesta vaan diktatuurisesta johtamisesta.

Kaupungin valtuuston rauhallinen ”veden” kokous klo 17.30- 18.10…
KUN kaupungin valtuusto ensimmäisen kokouksen esityslista on näin lyhyt niin:
ITSE näen, että tulevat asiat ja päätökset ovat ”seisovassa tilanteena”. Nyt kaikki seisoo asennossa, niin asiat kuin asioista päättävät virkamiehet ja valtuutetut. ”Kaupungin” kehityksen etenemisessä vaivaa päättäjien neuvottomuus, ”seisahtunut tila”, jossa odotetaan valtiovallalta strategisia käskyjä, kuinka kuntapäätöksissä lähdetään ”poteroista” viemään tekemistä etenemään. Eli millaisella kalustolla ja henkilöstöllä kaupunki lähtee hyökäämään kohti uutta kunta ja sote TULEVAISUUTA
KOKOUKSEN KULKU
$3 Tiedotusasiat. Yleisen motivointipuheen pitivät valtuuston pj. ja kaupunginjohtaja.
Valtuuston puheenjohtaja totesi mitä kaupungissa vuonna 2014 tapahtui sekä ”nyt” tilanteen. Imatran kaupungilla on tilanne HYVIN hallussa, aikaan, paikkaan, ympäröivään maailmaan suhteutettuna. Kaupungin hallitus OK…. tehnyt tehtävänsä. Lautakunnat ovat toimineet 6-8 arvoisesti ja ovat valmiita tuleviin haasteisiin. Lausunto ”Kaupungin talous on semmoinen kuin se on”, hiukan ihmetytti?. Toki itse kun ei ole ”YTIMESSÄ” ei tiedä taloudesta haluttua totuutta.
Kun olen lukenut useamman kunnan taloudellisen tilanteen niin MINUN MIELESTÄ TALOUS ON hyvässä KUNNOSSA (8) ja haasteita odottavassa tilassa. Turhia talouden löysäyksiä tai kiristyksiä ei ole tehty. Tekemätöntä työtä on riittävästi myös tulevalle vuodelle (vuosille) ja kaikki tämä edellyttää entistä parempaa suunnitelmallisuutta.

Kaupunginjohtajan puhe oli Eksoteen liityvä ja SOTE perusteinen. Kyllä puheessa paljastu se 4 vuoden Eksoten puolesta tehty työ eli kaikki se poliitikkojen räpellys virkamiesten viisautta vastaan alkaa näyttää konkretisoituvan.
Terveydenhuollon palvelun tuottaja ETELÄKARJALASSA ON UUSEXSOTELLE, johon Imatrankin on ”täysjäsenyydellä” tultava mukaan. Kuinka mukaan ? ja mikä on Honkaharjun tulevaisuus, vuosi 2015 tulee sen näyttämään…
Lyhyt yhteenveto, lyhyellä muistilla. Kaupungin sosiaali ja terveydenhuollon palvelusta tulee 60% siirtymään ”SOTE kuntayhtymän Oy:n” toimintaan .. (n. 800kpl) henkilöä. Imatran kaupungin budjetista katoaa n.80milj€ euroa ”SOTE kuntayhtymän Oy:n” budjettiin. Aikataulu tai vastaava:
ALUSTAVA ESITYS KUINKA EKSOTE ETELÄKARJALASSA 1.4.2015. Organisaatio kuinka mm. Eksote ja Imatra toimii 1.7.2015. Päätöksille ja näiden lobbauksella on riittävästi aikaa. Lopputulos äänestetään varmasti useampaan kertaa vuonna 2016. KUINKA SOTEN RAHOITUS TULLAAN KERÄÄMÄÄN … EDUSKUNNASTA TULEE TEHDÄ TÄSTÄ PÄÄTÖS. STARTTI UUSEXSOTELLE 1.1.2017.

$4 ITSE VESIASIA JA VESISOPIMUKSET
Eli Imatra, Lranta, Ruokolahti jätevesisopimus… Hyväksytty ja mikä tässä ihmetytti, puheenvuoroja niin sopimuksesta ja veden käytöstä 3 kpl, puheenvuorojen vähyys. No vesi on vettä ja arkinen asia.
LEHDISTÖ OLI ”vaisu”
Ihmetytti myös lehdistön kirjoitukset, ……”vähäisiä on kaupungin valtuustossa päätettävää asiat”, tälläisten asioiden takia ei kannattaisi kokoontua, tämä on rahojen tuhlausta….. YMMÄRRÄN HYVIN ETTÄ LEHDISTÖ HALUAAN NYRKKIRYSYÄ JA SIRKUSMENOA VALTUUSTOISTUNTOIHIN eli seuraavan päivän otsikoihin… Arkiset asiat kuten veden määrä ja laatu sekä näihin kohdentuvat päätökset mm. investoinnit kiinnostavat lehdistöä vasta silloin kun niihin liittyy ”joukkoripuli” ja jonot sairaalassa.

Huolenpito ja terveys, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

13.1.2015 Terveyden huollon malliin ”uusi rahoitus”

/

Tarvitaan kansallinen yhteinen näkemys miten sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan.

Terveyden huolto ja uusi malli rahoitukseen..
Nykyinen terveydenhuollon julkinen rahoitus jaetaan VALTION, KUNNAN, KELAN kautta.
On suoritettava tämän monikanavaisen rahoitusmallin purkaminen. Samoin on suoritettava rahoituksen yksinkertaistaminen. Yksinkertaistamisella poistetaan hoito ja kustannusvastuun siirtelyn ”luukulta toiselle”. Ongelmanahan ei ole ollut julkisen rahoituksen kerääminen vaan julkisen rahoituksen jakaminen, ohjautuvuus palvelutuotantoon joita tuottavat:
– terveyskeskukset
– sairaalat
– työterveysasemat
– yksityiset lääkäriasemat
Näillä kaikilla on samanlainen ”tekninen kalusto”, tekemisen työkalut ja ammatillinen osaaminen, kaiken tämän ylläpitoon he saavat rahoituksen eri periaatteiden mukaan.
Päällekkäisten terveyspalveluiden ylläpito on kallista sekä epäviisaasti. Asiaa ei yhtään helpota se että kaikki ko. palvelun tuottajat palvelevat samoilla palveluilla joka on johtanut vääränlaiseen ”toimintaan”, muun muassa:
1. terveyskeskuksen palveluiden heikkenemiseen
2. työterveyshuollossa lisääntyviin terveystarkastuksiin
3. jne..

TYÖSSÄ OLEVAN JA MUUT väestön terveyspalvelu
Työssä oleva, (työssä käyvä henkilö) eli noin 60% väestöstä voi olla
– kunnallisessa terveydenhuollossa
– yksityisessä terveydenhuollossa
– työ … terveyshuollossa
Mutta ei työssä oleva, eli nuori, lapasi, eläkeläinen, työtön, eli 40% väestöstä ovat
– kunnallisessa terveydenhuollossa
Nyt ollaan tilanteessa jossa esim. nuori psykiatrinen, masentunut jne.. ihminen joutuu odottamaan kunnalliseen terveydenhuoltoon viikko kausia…… jonot ovat joskus jopa kohtalokkaan pitkiä.

Terveydenhuollon nykyinen julkinen rahoitus jaetaan VALTION, KUNNAN, KELAN kautta.
Tulevassa mallissa rahoitus ohjataan alueittain yhdelle terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavalle organisaatiolle, toiminnanohjaajalle.
– esim. 20 SOTE aluetta
– esim. 5 ERVA aluetta
Organisaatioiden täytyy UUSIUTUA, mutta ne voivat perustua ”VAHOIHIN” voimassa oleviin ja hyvin toimiviin palvelurakenteisiin. Kaikkea ei pidä eikä täydy lähteä muuttamaan vaan korjaavat toimenpiteet tulee kohdentaa niihin ”vanhoihin” toimintoihin ja organisaatioihin jotka kokonaisuuden kannalta eivät ole viime vuosina toimineet, puhumattakaan ettei toimi tänä päivänä.

Terveyspalveluja järjestävän UUDEN ORGANISAATION on huomioitava, väestöpohja ja talouden kantokyky sekä riittävän vahva talous riskien hallitsemiseksi. Myös äkillisten ja kalliiden hoitojen tarpeet täytyy huomioida niin ettei palvelu tai uuden organisaation toiminta ajaudu taloudelliseen ahdinkoon eli ”konkurssiin”.

Nykyinen KELA, KUNTA, VALTION OSUUS tulee ohjata UUDELLE ORGANISAATIOLLE palvelutarvetta kuvaavin jakousuuksin sekä sopimuksessa sovituin kriteerein. Kriteereissä tulee ottaa huomioon suomen alueelliset erot palvelun laatua ja määrää tuotettaessa.
UUDESSA ORGANISAATIOSSA organisaatio itse tuottaa tarvittavat palvelut tai hankkii sopimuksen edellyttävät palvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta.
ASIAKKAALLE ELI PALVELUA TARVITSEVALLE on luotava valinnan vapaus sekä asiakaslähtöinen pavelu.

Päällekkäisyyksien karsiminen säästää rahaa ja aikaa.
Asiakaslähtöisempi palvelu luo valinnanvapauden palvelutuottajien joukkoon, luo monipuolisuutta ja antaa mahdollisuuden asiakkaalle kantaa itse huolen palvelun laadusta ja määrästä.
Päällekkäisyyksien karsinta selkeyttäisi työterveyden tehtävät, eli työterveyden ylläpitoa työpaikalla. Voimavarat pystytään, yhden järjestelmän mallissa, suuntaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveyden huollon alueelle eli väestön todellisia ja tulevisuudessa muutuvia tarpeita varten.
Työterveyshuolto voi keskittyä perustehtävään eli ehkäisemään työperäisiä sairastumisia ja osallistumaan työyhteisöjen kehittämiseen ja tukemaan työssä jaksamista.

Huolenpito ja terveys, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

16.12.2014 Vanhuusneuvoston ”puurokokous” jossa ”ASUMINEN” pää aiheena.

/

16.12.2014 Vanhuusneuvoston ”puurokokous” jossa ”ASUMINEN” pää aiheena.
Klo 12-15 ja Esterinkatu 17.
Aloitus tapahtui puurolla ja kukkasilla. Lähes kaikki paikalla, ainoastaan varapuhj. puuttui… Normaalilla kokouskäytännöllä edettiin eli agendan mukaan.

1. Vanhusten mielipidetutkimus. Tutkimus oli mielenkiintoinen useammastakin näkökohdista katsottuna.
Hyvä tutkimus ja tulokset laittavat mietiskelemään ikäihmisten liikuntaesteellisyyttä yhä kriittisemmin mm. teknisen toimen tekemisien kannalta. Ikäihmisten tarvitseman palveluprosessin riittävän laajapohjainen näkeminen ennen yksittäisten teknisen toimen päätöksien tekemistä ja toteutukseen saattamista on hyvän ja tavoitteellisen lopputuloksen saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeätä. ”Eli kuuntele ja kuuntele palvelun, toiminnan, laitteen KÄYTTÄJIÄ ennen päätöksen tekoa”

2. Joukkoliikenne puhuttelee myös ikäihmisiä. Viime kokouksen, Päivin ”joukkoliikenne Imatralla 2016 esitys” oli hyvä ja tulee olemaan esillä ikäihmisten kokouksissa jatkossakin. Ikäihmisten palautteita tulee joukkoliikenneasioihin kevään 2015 kuluessa lisääkin, mm Vuoksen takaiselta alueelta…

3. Jälkiasennushissi on esillä nyt ja tulee olemaan jatkossakin..
Purovaara kertoi kaupungin tilanteen JÄLKIASENNUSHISSEIHIN ja Esteetön suomi 2017 kamppanian sekä L:ranta Imatra hissityöryhmän tulokset. Tutkimuksen tulos ”JÄLKIASENNUSHISSILLÄ omassa huoneistossa asumiseen 7,8 vuotta lisäaikaa”.

VeikkoH jatkoi. Olin yhteydessä, muutaman henkilön ”käskystä”, Joensuun jälkiasennushissiorganisaatioon … Hups, hups … he ovat rakentaneet jälkiasennushissejä 10 vuotta, vuodesta 2004 lähtien 2-3 taloa/vuosi.
– asukkaita Joensuussa 780000
– kerrostaloja 350
– 44 taloon on rakennettu hissit
– 2014 hissejä rakennetaan 15 kpl. (12 toteutuu).
– 10% kustannusavustus hissirakentamiseen Joensuun kaupungilta. – 50% valtiolta.
– tietämättömyys on suurin syy, miksi hissejä ei rakenneta.
– ”kateus” on voima joka vie jälkiasennushissin naapuritaloon.
– viiden hengen HISSIPALVELUN TYÖRYHMÄN, talojen palvelijana.
– hissityöryhmän valmis tulemaan vierailulle Imatralle.
– hissiseminaari Imatralla 2015.
– tarvitaan ”moottori” viemään JÄLKIASENNUSHISSIASIAA eteenpäin Imatralla.
Keskustelu ja tulevaisuus jälkiasennus HISSIASIAsta tulee Imatran osalta ”lämpenemään” vuoden 2015 aikana. Imatran edistys jälkiasennushissiasiassa on verkkaista 150 kerrostaloa, 1 kerrostalo on rakennettu v 2013 hissilliseksi jne..

Imatran kaupungin asumisstrategia, politiikka.
Nyt omakotitalot jää ”käsiin”. Hissittömiin kerrostaloihin ei voi muuttaa. Uudet ”järkevät” kerrostalohuoneistot ovat ”kortilla”. Tarvitaa 10milj€ plvelutalo ivestointi, jossa 100 kpl 25m2 flättejä. Imatran väestö ikääntyy. ”nyt on 30%” Imatran väestöstä eläkeläisiä. Eli Imatran kaupunkiin tarvitaa asunnon kierrätyspolitiikka.
”OIKEA ASUNTO, OIKEALLE IHMISELLE, OIKEAAN AIKAA”

Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

1.12.2014 JÄLKIASENNUSHISSI-INVESTOINTI TUO MILJOONIEN SÄÄSTÖT KAUPUNGILLE.

/

JÄLKIASENNUSHISSI-INVESTOINTI IKÄIHMISTEN JA LIIKUNTAESTEELLISTEN ASUMISEEN TUO MILJOONIEN SÄÄSTÖT KAUPUNGILLE. jos ne toteutetaan…
(tämä kirjoitus on toteutettu vanhuusneuvoston pyynnöstä ja lähetetty molemmillle lehdille imatralainen ja uutisvuoksi 1.12.2014 jatkotoimintoja varten, 6.12 mennessä ei ole tullut ”vastakaikua” !!!!! asia on odottamisen arvoinen)

TULEVA VÄLTTÄMÄTÖN INVESTOINTI.
Investointi UUTEEN IKÄIHMISTEN PALVELUTALOON esim. ”VILLAVANAMOON” on noin 10milj€, 100 kpl (25m2) huonetta ikäihmisille lisättynä n. 250000€ käyttökustannukset per vuosi.

VAIHTOEHTO INVESTOINNILLE.
Vastaavasti n. 2milj.€ investointi JÄLKIASENNUSHISSEIHIN, kohdistuen 600 asuntoon, jatkaa ikäihmisen ja liikuntaesteellisen asumista omassa kotona 8-10 vuotta. Valtakunnallisen tutkimuksen (Global Research & Data Services 5.2.2014) mukaan jälkiasennushissillisessä talossa ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt asuvat n. 7,8 vuotta pidempään.

Yleistä… nyt ja tuleva, taloudesta
Kun lukee kaupungin budjettia vuodelle 2015 (- 2017) ja samalla arvioi tulevien vuosien näkymiä kaupungin taloudesta, terveydenhoidosta, säästötavoitteista, jne.. jotain ”suurta” tulisi tehdä.
Ikärakenne, sairastuvuus ja kaupungin huoltosuhteen rakenne jne. kertovat taloustilanteen nyt ja jatkossa, eli säästöjä on haettava nyt ja lähitulevaisuudessa.

Asumista on ymmärrettävä näkemällä ”2020 vuosikymmen”
Yksi muutostoimenpiteiden kohde tulisi olla kaupungin asumispolitiikka, eli näkemys kuinka saadaan olemassa olevat asunnot kestävän kehityksen kiertoon, TARVITAAN KAUPUNKIIN ASUNNON KIERRÄTYS STRATEGIA, JOSSA TARVE, TALOUS, TAHTO JA TOIMINTA KOHTAAVAT TOISENSA. Ihmisen ikääntymisen, kunnon ja liikkumisen myötä tullaan tilanteeseen, jossa omakotitalosta on luovuttava, on siirryttävä kerrostaloon, kerrostalosta palvelutaloon, palvelutaloista ryhmäkotiin, toivottavasti ei vuodeosastolle tai ”karhumäkeen”.
Jälkiasennushissit… kehityksen tulos
Imatran vanhusneuvosto näkee jälkiasennushissistrategia kiireellisenä useasta syystä, jossa asian juoksuttajana on voimakas muutos kaupungin ikärakenteessa. Nyt yli 65 vuotta on 7500 henkilöä. Vastaavasti Imatralla on 150 kerrostalo eli n. 4000 asuntoa vailla hissiä. Tilastot (Vanhuspoliittinen ohjelma vuosille 2014-2020. 17.10.2014) osoittavat, että vuonna 2030 Imatran väestöstä on 34% yli 65vuotiaita ja yhä useampi heistä asuu näissä kerrostaloissa jossa hissittömyys on muodostunut esteeksi omassa kodissa asumiselle. On vanhuksia jotka ajautuvat tilanteeseen, jossa omistaa asunnon, jossa et pysty asumaan tai omassa kodissa asuminen mutkistuu ja vaikeutuu merkittävästi.

Vanhusten ja liikuntaesteellisten omassa kodissa asuminen on tehtävä ennen kaikkea turvalliseksi ja mahdollisimman pitkäkestoiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Uusi tietotekniikka ja teknologiakehitys on saatettava mukaan turvalliseen vanhuuspalvelun, kustannuksia alentavalla ja palveluja parantavilla ratkaisuilla.

Nykypäivän, 100 huoneen palvelu- tai vanhustentalo, ”Villavanamolla” on hintaa n. 10milj. Vastaavasti kunnat joutuvat hakemaan tehokkuutta ja säästöjä vanhusten palvelusta. Jälkiasennushissi on merkittävä ratkaisu palvelun parantamiselle ja säästöratkaisuille kun puhutaan kotiin tapahtuvan hoidon lisäämisestä ja ikäihmisen inhimillisestä kuin virikkeellisestä asumisesta. Uusi hissiteknologia ja korjausrakentaminen tuo jälkiasennushissi mahdollisuuden vanhoihin kerrostaloihin.
30 asunnon kerrostalon ”jälkiasennus hissit”, 3 rappua, maksaa n. puoli miljoonaa (500.000€). Yhden ”Villavanamon” hinnalla on mahdollista rakentaa 20 kerrostaloa hissilliseksi, eli 10milj eurolla saa 60 kpl jälkiasennushissiä 20:neen kerrostaloon jossa on 600 asuntoa. Kuinka montako ikäihmistä asunnoissa asuu nyt ja tulevaisuudessa sen aika näyttää, toivottavasti mahdollisimman monta.

Tänä päivänä valtion avustus jälkiasennushisseille on 50% eli esimerkkitapauksessa 5milj€. Kun kunta investoi 20% 2milj. ja asunnon omistaja loput 30% 3milj. ollaan toimintamallissa, jossa kaikilla on mahdollisuus voittaa. Jälkiasennushissiin kohdistuva laina on mahdollista jakaa 10 – 25vuoden ajalle riippuen kohteen rahoitusratkaisusta ja kulloisenkin taloyhtiön maksukyvystä.

Kaupungin verotulot ei voi jatkuvasti pienentyä…
Kun ”palkatuloveroverotulot” kunnassa pienenevät niin omakotitalon kiinteistövero ”vähin äänin” nousee. Miten käy pienipalkkaisen omakotitalossa asuvan eläkeläisen?? kulut nousee mutta eläke ei? JA JOS OMAKOTITALO EI MENE JÄRKEVÄSTI KAUPAKSI, ollaan asumisloukussa ….

Yleensä yli 65 vuotta täyttänyt on eläkeläinen ja kuukausitulot sen mukaisia. Jälkiasennushissiratkaisulla, jossa valtionavustus on puolet ja kunta osuus on 20%, huoneiston omistajan osuus 30% voittajia ovat kaikki, mutta ennen kaikkea kunta on suurin voittaja joka säästää pelkässä uudisrakentamisessa jo useita miljoonia euroja. Samoin pienituloinen eläkeläinen tai liikuntarajoitteinen henkilö, hän pystyy elämään ”hissitalossa”, omassa kodissaan, täysipainoista elämää 8-10 vuotta kauemmin, kuolettamalla samalla henkilökohtaista hissilainasta 10-20€ kuukaudessa. Kun aika koittaa kerrostaloasunnosta luopumiseen, kauppa käy paremmalla hinnalla ja tulevan palvelutalon tai vuodepaikan palvelusta on mahdollista maksaa parempi hinta, sada parempaa palvelua ja taas suurin taloudellinen voittaja on Imatran kaupunki.

Scroll to Top