Kulttuuri ja liikunta

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Yleistä ja muut

12.9.2015 SD V-ryhmä, Imatran tulevaa hallintomallia ”veikon hämmennys hallintopuurolle”

/

12.9.2015 …. aurinkoista viikonloppua kaikille.
Tutustuminen aiheeseen ”Imatran tuleva hallinto 2016” ja Imatra strategia on tapahtunut enemmä ”kirjekurssin myötä”.

Rivivaltuutetun.. omasta näkökulmasta, kannanotto ja lausunnon anto on suurin piirtein ”yhden tekevää”. Tämä joko luetaan tai ei lueta ja kannanotto käsitellään tai ei käsitellä jne.. se siitää.

Myllerrys on kova ja en kadehdi päätöksen tekijöitä… En Imatratasolla, en myöskään maan hallitustasolla.

Mitä keskustelua ko. asiasta kaupunginhallituksessa, muiden puolueiden tai hallitusryhmien välillä on käyty on vaikea arvioida, eikä minulla ole näistä keskusteluista mitään tietoa.

Oma mottoni on ”sen mitä itse kuulen ja sen minkä itse luen, on sitä faktaa joista minä päätökseni teen”.

IMATRA STRATEGIA ..
Mitä olen mieltä, ”Imatra Strategiasta”, tässä tietämättömyyden ja päätöksentekemisen kilpajuoksussa. Tämä vastaus yhdellä lauseella:

”strategia ilman liitteenä olevaa konkretiaa on sanahelinää”.

Valitettavasti minun on vaikea nähdä tässä ”strategia tekstissä” konkretiaa, fiktioita kylläkin.
Toki fakta, flirtti, fiktio kuuluu hyvään politiikkaan.

ITSE TEKSTI, ASIA
Alla kirjoittajan ”tekstistä” kopio.
Tästä tekstistä, olen 70% samaa mieltä, johon muutama kommentt.
– Meidän osaltamme kuitenkin voisi todeta, että työttömyys, syrjäytyminen sekä sosiaalisen ja fyysisen kuin henkisen terveyden ongelmat ovat kasvaneet.
OLEN SAMAA MIELTÄ.

– Kaikissa ikäryhmissä ongelmien pitkittyminen heijastuu pitkällä aikavälillä yhteiskunnan epävakauteen ja Imatran kehitykseen.
OLEN JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ.

– Mielestäni tätä näkökulmaa tulee korostaa myös strategian tarkastelussa nykyistä painokkaammin. Näitä painotuksia ja toimintamalleja tulee löytää myös palveluohjemaa tarkasteltaessa.
MINUSTA VAATII TARKEMPAAN PERUSTELUA

– Palveluohjelman päivitys vaatii paremmin aikaa ja se tulee tehdä toimialoilla ja hallituksen toimesta valtuustokäsittelyyn.
ILMEISESTI HALLITUKSESSA OLEVA TYÖRYHMÄ OVAT NÄIN PÄÄTTÄNEET ?

– Ohjeman tulee tulee olla konkreetinen niin, että se ohjaa selkeästi palvelutuotantoa ja päätöksia.
NIINKUIN SANOIN ALUSSA, strategia ilman konkretiaa on ”huulien” heiluttamista OLEN SAMAA MIELTÄ.

TUOTTAJA VAI JOKU MUU PALVELUMALLI…
Veikon KOKEMUS ja NÄKEMYS TILAAJA – TUOTTAJAMALLISTA…
Muutamalla virkkeellä sanottuna .. ”tilaaja – tuottajamalli talouden ja toiminnan hallinnassa” TOIMII JOS SEN HALUTAAN TOIMIVAN.
Kuntasektori toimii 80% samalla tavalla kuin yksityinen sektori. Tilaaja – tuottajamalli toimii, jos ”ymmärretään mitä tehdään”, mitä kirjoitetaan molempia osapuolia sitovaan sopimukseen ja malli laitetaan toimimaan.

Jos tilaaja tuottajamallin ei haluta toimimaan jostakin muusta syystä kuin taloudellisista syistä.. on eri juttu.

Taloudellisen kustannuksen ja palvelulaadun näkökulmasta se on paras hallinnon ”työkalu”, toki se vaatii tietoa, taitoa ja osaamista.

– Hyvinvointilautakunta tulee palauttaa tilaaja-tuottajamallia edeltävään normaaliin, vähemmän byrokraatiseen linjaorganisaatioon.
OLEN ERIMIELTÄ
Vanha malli johon tulisi palata ?, en tiedä millaiseen malliin tulisi palata ja miten näitä ”hallintomalleja” on mahdollisesti hallitusryhmä keskustelussa vertailtu keskenään, VAIKEA OTTA MITÄÄN KANTAA.

Mutta jos malli oli esim. ”Halutaa itse päättä” mitä itse tilaamme ja ”päätää mitä itse” tuotamme, jopa valvojalla omaa toimintaa ne..
1. Henkilökohtaisesti en näe, että tämä edes tänäpäivänä toimisi kuntien ”kapeilla ja aina vaan kapenevilla hartioilla” palvelutarjontana tuottamisessa.
2. Päin vastoin, tarvitaan niin poliitikoilta kuin virkamiehiltä tietoa, taitoa sekä sosiaalista kyvykkyyttä, jotta ”KOKO maakunnan hartiat” ovat yksittäisen kuntalaisten tukena hyviä palveluja rakennettaessa.

ISOMPIA KOKONAISUUKSIA JA YKSITYINEN KUIN 3SEKTORI TUOTTAMAAN PALVELUITA KUNTALAISILLE.

– Monialaisen lautakunnan johtoon tulee valita toimalajohtaja, jonka paikka tulee täyttää mahdollisimman pian.
OLEN SAMAA MIELTÄ
– Tässä kuitenkaan ei vielä päätöksiä lyödä lukkoon, vaan lausunnot ovat suuntaa-antavia hallituksen ryhmissä asian valmistelua eteenpäin vietäessä…..
NO NÄINHÄN YLEENSÄ TODETAAN..

Kulttuuri ja liikunta, Yleistä ja muut

4.2.2015 Pohjoisen IMATRAN KUUTAMOHIIHTO ”IMMALAN JÄÄLLÄ”.

/

Siihen tarjosi loistavan mahdollisuuden keskiviikkona 4.2. klo 18-20 IMMALANJÄRVEN KUUTAMOHIIHTO.
Lietteenranta …ja nuotiolla oloa. Hiihto oli minun kohdallani unohdettava, sukset oli, mutta monot oli mökillä.
Latu kulki reittiä: Vuoksenniska (Liete) – Rautionkylä (Rautionranta) – Huhtasenkylä (Lavaranta), joissa kaikissa pisteissä lämmintä juomaa…
Kuutamohiihdon järjestivät Huhtasenkylän kyläyhdistys, Raution kaupunginosayhdistys ja Niskan Vuoksi.

TIETÄMÄTTÄ TAPAHTUMAN BUDJETTIA. Oma arvio … talkootyö, virvoitustarvikkeet + makkarat + ”AVOTULEN LÄMPÖ”= 300€. Niin 150 hiihtäjää eli 2€:lla saadaan ihmiset liikkumaan iloisesti sosiaalisessa ilmapiirissä.

”KUUTAMOHIIHTO”
Hyvä tilaisuus, johon osallistujia riitti. Suihketta oli ladulla ja nuotioilla. Tietämättä tarkkaan näytti siltä, että 1/3 kirjasi osallistumisen, loput suihki ladulle suoraan. Arvioimalla osallistujamäärä, toista sataa?, oma arvio 150. Lietteen rannassa ja tiellä oli autoja ”parkissa” yhtä aikaa 40-50. Poutasää, -3 astetta ja lunta riitävästi.

Puhetta riiti ja suksi luisti. TÄYTYISI OLLA ”SEURUSTELU LADUT” ELI KAKSI LATUA MOLEMPIIN SUUNTIIN.

Nuotio- ja lämminmehupuheena oli myös päivän politiikka.
Yleisenä puheena ja huolena oli Venäjä! niin Ukraina, rupla kuin matkailu. Mielipiteitä ruplan arvosta ja matkailijoiden määrästä Imatralla oli puolesta ja oli vastaan. Venäläisten matkailijoiden merkityksestä Imatran ”talouteen” ei kiistänyt kukaan, mutta huolenaiheena oli investoinnit turistimatkailun ja sen tulevaisuu…
Oli keskustelussa myös ”Pohjoisen Imatran” asumisen ja asukasviihtyvyys ja sen kehittäminen. Toteamus, ”jonkun”, vaiko meidän on pohjoisimatraa vietävä eteenpäin, mutta keitä varten?
Immalan alueen virkistyspalveluiden kehittäminen, kaavoittaminen, virkistysalueet huomioiden on kaupungin ja kyläyhdistysten yhteistyötä ja tämän tulee jatkua..
Ikääntyminen, asuminen ja tähän liityvät palvelut, Honkaharjun terveyspalvelut mukaanlukien, oli keskusteluissa voimakkaastikin mukana.
Liikunnan ja terveyden henkilökohtaiseen ylläpitoon vaikuttaa yhteisöllinen toiminta erittäin positiivisesti. Palvelut eivät saa jäädä kehittymättä ja ”3 sektori” eli seurojen tuleminen palvelutarjontaan mukaan on tärkeätä.
Kylätoimikunnan ovat merkittävässä asemassa yhteisöllisten toimintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Niskan vuoksi ry on toiminut erittäin voimakkaasti pohjoisen Imatran kehittämisen puolesta,
eikä aiheetta. ”Vain se kansa joka pystyy itse huolehtimaan itsestään voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuutta”

Kuunellessani tätä lupsakka, mutta asiallista ”sananvaihtoa” …. ja kun lehdestä lukee ja valtuutettujen istunnoissa lukee ja kuulee kaikenlaista tarinaa ja ”kehitystarpeen” kerrontaa. …. Kuinka ”Vuoksen kuuset” pimentävät henkilökohtaisen aamuvireyden, sielä ne kaupunkipuron ”€€€€”:rot, euron perään solisee ja ampumahiihtostadioni tuo ”uudenvuoden metelin” Karhumäen hiljaisuuteen ….. niin kylä välillä tulee mieleen, että pienet on Imatralaisen ihmisen murheet.
Kannattaisi tulla vilkaisemaan vaikka ”pitkien kilpien määrä” ja kuulemaan tunnelmaa maanantaisessa ”leipäjonossa” Vuoksenniskalla.
Jono muuten pitenee kuukausittain.

Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

10.11.2014 K- valtuuston kokous. ”äyri ja teatteria”

/

10.11.2014 kaupungin valtuuston kokous.
SD ryhmäkokous huoneessa 308
Koko ryhmä paikalla ja kokouksen agendassa pääpaino, päätöksiä katseltaessa, on Kaupungin talousarvion liittyvä 11$ tuloveroprosentti. Toisena 12$ Teatteri 4$ kuntalaisaloite 6$ Vanhuuspoliitinen ohjelma, Ilmoitukset, asemakaavat ja hallintosäännöt kuin hankintapalvelua koskevat keskustelut olivat 0 ”nolla” , samoin kiinteistöverosta keskustelu0 Näinhän se on, jos JOUKKUEENA MEINAA VOITTAA NIIN JOUKKUEEN TAHTOA ON NOUDATETTAVA JA PELIN SÄÄNTÖJÄ NOUDATETTAVA. Vero% korotuksesta 14/4 ja teatterista 16/2. Eli kun olin erimieltä teatterin sijoittumisesta ja esittää jatkoajan hakemisesta päätökselle, tietämättä muiden puolueiden kantaa oli yhden tekevää mitä mieltä olin tai joku oli. Teatteri tulee koskenpartaalle 16 SD äänillä ja 6+4 ääntä tulee muilta. Että se siitä. Halvalla menee keskustan tontti jonka Koskenparrassäätiö myy kaupungille. Ei SDP mikään kaupantekiäpuolue ole.
10.11Valtuustonkokous
Klo 17.30-22.12
Alku meni normaaleilla nuoteille…kuntalaisaloite Vuoksenniskalta keskustelutti noin 10 henkilöä samoin hankintapalvelu. Vanhuuspoliitinen ohjelma viittä ihmistä.
Kaupungin talousarvion liittyvä tuloveroprosentti, äänestytti kahteen kertaan 0,5% vastaan 1,0%. Koomista:
Veikko kannatti 1.0% esitystä, mutta painoi ”vahingossa” 0,5% esityksen puolesta. Tämä oli puhdas näkövirhe, väärin näkeminen ja painaminen aiheutui voimakkaasta silmätulehduksesta, joten tulevissa äänestyksissä tuli olla tarkkana ja varmistaa haluttu painonappi.

Silmätulehdus jatkui seuraavasti… Veikon silmät muurautuivat umpeen myöhemmin 11,11 yöllä klo03 ja 11.11 aamulla klo 08 lääkäriin. Heti lääkärin määräämän kortisoni pohjaisen silmälääkityksen vaikutuksesta silmäturvotuksen tilanne tuli hallintaan noin klo 10. Samoin lääkäri määräsi kotiin ja haluaa tarkistetaa niin silmä kuin flunssatilanteen tilanteen 12.11. Tarkistus suoritettiin ja lääkäri määräsi edellisen lääkityksen lisäksi 10 päivän antibioottikuurin. Töihin palluu 14.11.

No, toinen äänestys no 0,5% voitti KH 0% esityksen ja korotukseksi tuli 0,5% ratkaisu, jossa tulot lisääntyy noin 2,5 milj.€ ja nyt toiset 2 miljoonaa otetaan ERILAISILLA säästöillä VUODEN 2015 kaupungin budjettiin. Näin jälkeenpäin katsottuna ”0,5 painamisen vahinko” pelasti SD 1,0% vastaa KH 0% äänestyksen jonka lopputulos olisi ollut 21 puolesta ja 22 vastaan eli KOK ajama NOLLA% korotus olisi voittanut. Äyrikorotus asian käsittely otti aikaa 2 tuntia.

Toisena otteluna oli teatteri, ei ollut Veikolla pokka mennä tekemään omaa vastaehdotusta, joten oli vai peesattava omalla neutraaleilla sanoilla SD:n ehdotusta. Asia käsittelyn otti noin puolitoista tuntia. Tämäkin meni äänestykseen jossa lopputulos oli Imatrankosken puolesta olisiko ollut 25 / 18. Itse en olisi myynyt tonttia 230000 eurolla…
Kuntalaisaloite, Vanhuuspoliitinen ohjelma, Ilmoitukset, asemakaavat ja hallintosäänöt kuin hankintapalvelua koskevat keskustelut otti kaikkiaan noin 1 tunti koko ajasta.
Oli aivan eri kokous kuin edellinen valtuustokokous. Eli nyt oli järjestöjäsenten ”puoluediktatuurikokous, mutta muuten lennokkaan demokraattinen kokous. Oikeastaan, oli pirteä ja mielipiteitä sanova sekä tunnelmaa kirvoittava kokous.

Silmien käyttäytyminen turvotus ja kutina oli aivan ihmeellinen. Tuli mieleen, että miksi tämä tapahtui valtuustosalissa ???? ja oliko ”vedolla” jokin osuus tähän.
Teatterista vielä, KOK esitys oli hyvä mutta liian suuripiirteinen ja määrittelemätön. Oli heitetty vain joku vaihtoehto, ”meistä tuntuu esitys”. Esitys olisi vaatinut vakuuttavammin analyysin, miksi taloudellisesti ja kulttuurillisesti KULTUURIKESKUKSEN TEATTERITALO olisi ollut paras vaihtoehto. Minusta teatterikulttuuri kuuluu muun kulttuurin viereen.
TULEVAISUUDESSA JA 2050 HISTORIASSA… Kestävällä Imatran kehityksellä vuonna 2030 tulee valtuustossa esiin KYSYMYS MIKSI JOKU VALTUUSTO ON TEHNYT PÄÄTÖKSEN, ETTÄ IMATRAN TEATTERI ON IRRALLAAN MUSIIKKI-, TANSSI-, PUHETAITEEN KULTTUURIKESKUKSESTA ja miksi IMATRAN TEATTERI ei pysty lähettämään esityksiään kansalaisten kotiteattereihin ….

Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

Imatran iloinen teatteri 2015- 2020, jossa kaikilla on ”HYMY”.

/

Imatran iloinen teatteri 2015- 2020, jossa kaikilla on ”HYMY”. lähetetty molempiin lehtiin saas nährä julkaisevatko
Teatteri ja teatteritalo nyt ja TULEVAISUUDESSA.
Teatteri-investointi n. 6 miljoonan on ”soolojuoksu”, pikaselvitys, pintaraapaisu, jossa hinta ja investointiratkaisu sinnepäin. Tarvitaan tarkempia euromääriä ja mitä ko. euroilla saadaan, niin laadullisesti kuin määrällisesti ennen lopullista teatterirakennuksen rakentamispäätöstä. Rakennusratkaisusta puutuu paljon faktoja aina lopullista kustannusarviota myöten, puhumattakaan teatteri-, tanssi- ja musiikkitaiteen kuulemista. Nykyisen teatterirakennus ”pikaselvitystyö” on jouduttu tekemään ”homeen takia”, näin on kerrottu. Hintaero uudessa teatterirakennuksessa perustuu rakennettavaan neliömäärään, 1688m2 Koskenparrasteatteri, 2320m2 Kulttuuritaloteatteri ja julkisivuvaateisiin, eli ei puhuta ”samasta” teatterirakennuksesta. Taiteellisesti asiaa reposteltaessa näyttää siltä, että teatterirakennus ohjaa nyt vuorostaan ”teatteritaidetta”. Tässä maailman tilanteessa teatterirakennukselle tarvitaan ”viivytysratkaisu”, jossa on mahdollisimman monta voittajaa. Eli voittajia tulee olla useita, yksi ei riitä, veronmaksaja voittaa, kaupunki voittaa, teatteritaide voittaa, muut taiteenalat voitavat, kaupungin talous voittaa, poliitikot voittavat ja häviäjiä mahdollisimman vähän. TARVITAAN LISÄAIKAA NÄHDÄ, TULEVA IMATRAN KAUPUNKI, talouselämä kuin tulevien vuosien talouden tulokset.
IMATRAN TEATTERIRAKENNUS ja talouden faktat.
”Teatteriverkostoituminen” on hyvä asia, joten olin asian perästä liikkeellä, tuolla muissa maakunnissa. Kyselin mm. mitä tulisi huomioida nykyteatterissa, kuin teatterin rakentamisessa jne. Vastauksia tuli jopa sujuvasti ja ko. henkilöt kyllä tunsivat myös Imatran teatterikulttuuriakin.
Nyt uuden teatterirakennuksen on odotettava parempia aikoja, jokaisen miljoonan sijoitus on erittäin tarkoin harkittava. Teatteria ei kannata lopeteta Imatralta. Imatra tarvitsee oman teatterin, mutta nyt investointiraha tarvitaan muuhun kuin teatterirakennukseen. Tarvitaan aineettoman pääoman investointeja mm. teatteritaiteen tekemisen, laadun kehittämiseen, kesäteatterin kehittämiseen jne.
”Teatterin asiantuntija verkoston” arvio oli rakentamiselle tyly, ”tolla” 6milj rahalla ei nykyteatteria pystytä rakentamaan, toki rakennuksen seinät sillä saadaan. Joten kehottaisin katsomaan nyt valtakunnassa rakenteilla olevien teattereiden kustannusarviot ja mistä se koostuu, puhumattakaan rakenteista ja teknisistä ratkaisuista joilla itse teatteria tehdään ja käyttökustannukset hallitaan. Tulevaisuus tulee nähdä ja rakentaa kokonaisuuksina, jossa teatteri, musiikki, tanssi jne. voivat toimia monitoimisesti yhdessä toki taidekohtaiset reunaehdot huomioiden.
Nykyinen teatteri KULTTUURITALOON.
Tässä tulevia kuntaliitoksia ja taloustilanteita odotellessa paras ratkaisu on ”KULTTUURITALOTEATTERI”.
”2milj€” investoinnilla NYKYTEATTERIN siirto nykyiseen KULTTUURITALOON, eli muutosinvestointi VIRTA NÄYTTÄMÖÖN sekä tyhjien tilojen uudelleen järjestelyyn, jossa teatteri, musiikki, tanssitaide jne. voi jatkaa toimintaansa vuoteen 2020.
Uuden kaupungin uusi TAIDETALO vuonna 2020 eli ”uusi teatteri talo” kulttuuritalon viereen, jolloin molemmat näyttämöt niin uusi ja kuin vanha käytön. Taiteenkäyttö ja taloudenhallinta monipuolistuvat ja mm. teatteritaide pystyy hyödyntämään muuta taidetta ja päinvastoin.

Nykyinen TEATTERITONTTI.
Tuskin on epäilystäkään etteikö nykyisen teatterin tontti Imatrankoskella kelpaa liiketiloiksi. Itse arvioisin, että 250k€ tulisi löytyä ostajan kukkarosta, jotta tonttikauppa olisi mahdollinen. Nykyisessä markkinataloudessa ”tavara” vaihtaa omistajaa silloin kun ”hinta” on kohdallaan. Ehkä yksityinen haluaisi maksaisi noin 20 enemmän, tämäkin on nykytilanteessa kohtuullinen hinta.
Veikko Hämäläinen KV- jäsen ja (sd)

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

27.10.2014 Iltaisia ajatuksia Imatran teatterista

/

Iltaisia ajatuksia….
1. Imatran taloustilanne on hyvä verrattuna ympäristökuntiin. Oletetusti pohjoisten kuntien ratkaisut kuntaliitoksissa vaikuttavat kestävässä kehityksessä epämiellyttävästi myös Imatran talouteen. Toki totuuden tiedämme muutaman vuoden päästä. Itse seuraan Suomen taloudesta etupäässä S Korkmannin talousanalysointia .. no se siitä. Kun puhutaan henkisestä kulttuurista pidän erittäin tärkeän kuntalaisten itsetunnon ja identiteetin suhtautumista omaan esiintyvään taiteeseen, jossa yhtenä on teatteri.
2. Muutama kommentti:
– On tietysti hiukan vaarallista puhua ”jäähalli” tarvitaan, mutta ”teatteria” ei ja kun Imatran jäähalli rakennettiin keskusteltiin varmasti paljon, mutta ”Käyköön Ketterä pelaamassa Lrannan hallissa” jne. tuskin tällaista kukaan ääneen lausui, vai käytiinkö keskustelu ”isosta” monen jään hallista, en tiedä.
– Oma työtään ja itseään kunnioittavalla Imatralla on oltava kulttuuri / liikunta tasa-arvo nyt ja tulevaisuuden.
– Mitä teatteriin tulee niin toki L-rantalaisillakin on sanansa sanottavana heidän teatterista ja tämän käytöstä. Olin kuulemassa L-rantalaisten mielipiteet heidän teatterista ja mahdollisesta yhteiskäytöstä n. vuosi sitten. Kyllä keskustelu yhteydessä tuli lausunto ”ei meidän teatteriin tulla kuin havumajaan”, joten kyllä teatterikulttuurin ”yhteistyössä” on paljon kehittämistä kaupunkien välillä.
– Ne keskustelu jotka olen käynyt Imatralla 90% on sitä mieltä että oma teatteri tarvitaan.
– Ja ne keskustelut jotka olen käynyt Imatran ja E- karjalan ulkopuolella, heiltä tulleet vihjeet ja näkökannat kertovat.
a) ”katsokaa tulevaisuuteen ei huomiseen”, kun teillä on mahdollisuudet.
b) ottakaa aikalisä teatterin kanssa, ”kiirettä” teillä ei ole, jos ette itse halua tehdä ”kiireen”.
c) Imatran tulevaisuutta ajatellen … rakentakaa ihmeessä ”liikunta liikunnan viereen”
d) Imatran tulevaisuutta ajatellen … rakentakaa ihmeessä ”kulttuuri kulttuurin viereen”
e) Imatran tulevaisuutta ajatellen …. rakentakaa ihmeessä hyvä ”Imatran sisäinen” logistiikka. Tämä ihmetytti minuakin…
Paljon esisuunniteltavaa ennen hyvää toteutusta, jos näin halutaan tehtävän…

Copyright © 2024 Veikko Hämäläisen blogi

Scroll to Top