Rakentaminen ja Imatra

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

31.3.2015 TELA kokous ”5kk yhteenveto”

/

31.3.2015 TELA kokous 5kuukauden yhteenveto, ”kuinka TETO malli toimii”
Klo 16.30-17.00 SD ryhmäkokous
Esitysaineiston läpikäynti. Pykäliä seitsemän joista kaksi on ylitse muiden, Tiedonannot ja Savikantalaisten ”koulumatka”.
Keskustelua yleisistä asioista. Esityslistalla olevista asioita jotka johtaisivat laajempaan keskusteluun todettiin seuraavaa, Savikannankoulu asia ja tuleva koulukeitti aiheuttaa laajempaakin ”puhetta” ei nyt vaan myöhemmin.
Muut asiat vähemmän puhuttelevia… kolme puuttui joukosta.
Itse TELAN KOKOUS
17.30 – 19.20
Kokouksen käynnistys odotuksen mukainen, 4 jäsentä puuttui 2+1+1.
Tiedotteissa oli mielenkiintoisia asioita ja 5kuukautta 2 menneeltä ja 3 tältä vuodelta antaa jo näkymiä kuinka TETO on menestynyt. 6/2015 on mielenkiintoinen aika tuloksia katseltaessa…..nyt TIEDOTUSASIAT
– Rautjärven tiedustelu, ”Imatran vesihuollolta” mm. imuauton käytössä, veden käytön kaukovalvonnasta, manageroinnista, yhteistyötä Imatran kaupungin kanssa. Lautakunta keskustelussa tuli puoltavia ajatuksia puolueesta riippumatta, yhteydenpito Rautjärveen jatkuu… Toki on muistettava mitä kilpailuviraston ja EU lainsäädäntö asiasta kertoo..
– Infraan korjausvelka on mittava ja ei hetkessä korjattavissa. Viisivuotissuunnitelmat ovat tärkeitä jossa kohteena putkistot sekä katupinnoitteet jne..
– Palkkatuki, työllistämistuki on laitettava paremmin käyntiin. Kohteena viheralueen ja katuympäristön siistiminen.
– PK sektorin tukeminen KAUPUNKISTRATEGIAN mukaan on tärkeä ja yhteisesti sovittu kehityskohdetta. Pienten yritysten ja heidän mukanaolo kaupungin tilaamissa ”töissä” on välttämätön…. Kansallisten suurten ja paikallisten pienten firmojen tasa-arvoisuutta ”urakkatyön” kilpailutuksessa on tarkennettava mm. eri valintakriteerit kohdalta. Firmalta vaadittava ”takuu talletus” tai riittävä liikevaihto on oltava järkevällä tasolla, jotta paikalliset firmat voivat olla kilpailussa mukana. Esim. 2-5milj.€ liikevaihtotakuu pienyrittäjällä on urakan ohjaaminen kansalliselle firmalle jne.. Osaaminen, aikataulu, raha ovat osa, mutta tärkeän osan muodostaa TEKEMISEN LAATU JA AIKATAULUSSA PYSYMINEN…. TÄMÄ ASIA TULEE JATKOSSA TARKEMMIN ESITYSLISTA ASIANA.. NÄIN PÄÄTETTIIN.
– Katupäälysteiden saneeraukset, korjausvelka 800k€ eli noin 4 vuoden rupeama, ennakkosuunnitelma tarvitaan.
– Maisemointiin siistiminen ja meluvallien parantaminen oli huomioitu.
– katuojien siivous, perkaus kasvillisuudesta. Noin 10km ei yhdessä keväässä tapahdu. Tällä on suuri vaikutus hulevesien käyttäytymiseen.
– Asfalttivlun tekoa 30ktn, tarve noin 200ktn..nyt öljy on halpaa…
– Lumiraja kevyenliikenteenväylää väylillä 6cm putoaa 3cm, polkupyörä ei kulje ”6cm”.
– Muut sekavat selitykset … siisti selitettynä…fisiot ja fiktiot. En tiedä missä osa joukoista oli. Itse poistuin kokouksesta klo 19.05… Kokous päätyi 19.20.
Siisti kokous, kenen ”rinnat on rottingilla” vaalien jälkeen ?

Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

26.2.2015 ”pikakomennuksella” jälkiasennushissi esitys KH:lle 23.2.2015.

/

LIIKUNTAESTEETÖN SUOMI 2017, jälkiasennushissi kamppania koko suomessa.
Valtakunnan tasolla HYVÄ HANKE JOSSA EI E-KARJALA OLE EDENNYT ”KYNNYSTÄ” PIDEMMÄLLE. IMATRA EI EDES KYNNYKSELLE.
VANHUUSNEUVOSTOSSA ASIA ON OLLUT ”LÄMPIMÄNÄ” VUODEN 2014 JNE..
Olin esittelemässä ”pikakomennuksella” jälkiasennushissihanketta KH:lle 23.2.2015.
Esitys oli OK… Aikaa oli varattu n. 30min. Kesti noin 50min.

SANOMA OLI LYHYT… 10 MILJ:LLA 100 ASUNNON PALVELUTALO …. VAIKO 3 MILJ:LLA 100 JÄLKIASENNUSHISSIÄ, JOSSA 1000 ASUNTOA

Lyhyesti ”FAKTAT”
Esitys kesti noin 20 min jonka jälkeen kysymyksiä, puheenvuoroja oli noin 15 kpl, KOK 9, PS 3, KESK 1, virkamiehiltä 1. SDP 1 kysymys, puheenvuoro jne..
Kannatusta asialle tuli KOK puolelta ja PS, KESK ihmetteli 20% kaupungin osuutta. SDP:ltä ?, lähinnä epäily demokratiasta, eli kuka saa ja kuka ei ”hissiä” ja jos lähtisi käyntiin niin mitä sitten ?
Kaikkiaan mielenkiintoisia kannanottoja ja puheenvuoroja. Kokouksesta puuttui (1)+2 SDP:n edustajaa eikä varaedustajat olleet paikalla.

Kokouksen ”TUNNELMAN”.
Kuulemiselle oli tilaus. Kyllä asia jollakin tasolla etenee. Millä tasolla?. Herätys, että jotain on tehtävä meni perille. Kuinka puolueet haluavat keskustella ”itsensä kanssa” ko:sta jälkiasennushissiasiasta Imatran kaupungissa on mielenkiintoinen nähdä….”Perästä kuuluu sanoi torven soittaja”.
Itse korostin kaupungin mukanaoloa…talous- ja vetovastuuta, säästöjä ja kotona-asumisen mahdollisuutta. Viimeaikojen yhteisen ”asuntopolitiikan” ongelmaksi on muodostunut ”omakotitalojen kauppa ei käy” ja jos käy niin hissittömään kerrostaloon muutaminen ei ole mahdollista ja uudet hissilliset kerostalot ovat liian kalliita. Kaupungin hissittömässä ”vuokratalossa” asuminen on tulossa, LIIKUMISEN VAIKEUTUESSA, ikäihmiselle, ongelmaksi…

Kysymyksiin vastauksissani painotin, demokratia, yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ei ole pelkona jälkiasennushissin toteutukselle. Kyllä suurimmat ongelmat ovat:
A) itse taloyhtiöissä ja niiden hallituksissa…
B) 1500€/kk ikäihmisen on pystyttä olemaan hissihankkeessa mukana jne…
C) Kaupunki tarvitaan oikealla asenteella ”vetomootoriksi”. Yhteiskunnan, miljoonan, taloudellinen säästö on mahdollinen ja toisen miljoonan tuo ikäihmisten henkinen hyvinvointi, terveydenhuollon kautta..

”Ihminen kyllä huolehtii itse itsestään, sivistyneen yhteiskunnan tehtävänä on luoda mahdollisuus huolehtimiselle”

Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut, Yritykset ja teollisuus

27.1.2015 TELA:n kokous ”vartin startti” vuodelle 2015.

/

27.1.2015 TELA:n kokous ”vartin startti” vuodelle 2015.
SD ryhmäkokous klo 16.30-17.00
Kokouksen agendan mukaan, ampumahiihto stadion, markkinaoikeus ja vuoden 2015 talousarvio keskustelutti eniten. Ei vasta ehdotuksia tai päätöksiä. Noilla mennään..
TELA:n kokous klo 17.30-17.50…
Minun valtuustokauden nopein kokous.
$1-12 pykälää ja varttitunti. Puheenvuoroja koko kokouksessa noin 10kpl.
$3 Ampumahiihtostadionin ja ”herraH” valitukset tuntuu jo ”Huu Haalta”. Onkohan ”herraH”:lta kadonnut ampumaurheilun realismi tämän päivän maailmassa. Toivotaan asenteiden muuttuvan ja ymmärrystä tämän päivän ”suksilla” tapahtuvaan urheiluun. Ampumahiihto on huomattavasti kiinnostavampi laji Venäjällä ja keski-Euroopassa kun perinteelliset hiihdot. Katsojaluvut pyörii 30000-60000 katsojaa per maailmancup ja kun suomalaisnais menestystä on olemassa niin en voi muuta kuin ihmetellä ”herraH” valitusta.
Katuvalaisin osto on suunnitellusti toteutettu. Kun me puhumme 0,5 miljoonan kokonaiskaupasta ja vuotuinen säästö, uusilla valaisemalla, on 0,1 milj, niin aika on rahaa ja 0,03milj. ”sakkokulut” josta suurin osa on valtiolle meneviä verotuloja. Virhe on huomattu ja seuraavassa 1000kpl hankinnassa asia korjataan. Eurodirektiivit ja markkinaoikeus on joskus arvaamaton. Strihl Scandinavia co. ei saanut kauppoja muut 0.01milj korvauksen valituksesta SLO:n sertittömyydestä. Lappukaupat, ”valon osto” tehtiin SLO:n kanssa ja hinta oli kohdallaan. Veron maksaja maksoi siitä ”valosta” jota se tarvitsi, ei muusta.
$9 talousarvion seuranta, käyttösuunnitelma OK.
Muut asiat olivat enemmänkin nuijan kopautuksia. Maanhankinnassa on 300k€:sta nyt mennyt 250k€. Mistä loput, vuoden 2015, maa-alueen hankinnat rahoitetaan jää odottamaan arvauksia !!!!.
Kyllä TELAn toiminnassa nyt näkyy vuoden 2014 suunnitelmallisuus. Toki on asioita jotka voidaan tehdä paremmin mutta toiminta on oltava hallittua ja kuntalaisten järjellä ymmärrettyä. Kuntalaisia tekninen toimi palvelee..

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on veden tuotto ja vedenhuolto.

/

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on vesihuolto ja siitä maksettava ”vesihuollon hinta”.
Tilastojen ja tutkimusten mukaan ihminen kuluttaa vettä 0,1-0,15m3 vuorokaudessa joten elinImatralaiset kuluttavat vettä 3000-4000m3 vuorokaudessa. Uuden suunnitteilla olevan Meltolan vedenpuhdistamo kulutusmitoitus on Imatran osuus 16000m3, ”Ruokolahti 1000m3, Lranta 3000m3. Eli tulevaisuudessa Meltolan puhdistamolla tullaan puhdistamaan ”vettä” lähes 20000m3 vuorokaudessa.

Kuka maksaa ja mitä vedestä ja sen käytöstä.
Veden käyttäjän tulee maksaa oikea hinta käyttämästään vedestä, mutta ei kunnan ”veroäyrillä”. Kunnallisverolla ei tule säädellä ”veden hintaa” ei etenkään tulevaisuudessa.
Kunnan ja kuntayhtymien peruspalvelupolitiikka, kuten vesi-, sähkö-, lämpö-, tietoverkko palvelupolitiikka tulee muuttumaan seuraavan viiden – kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Palveluiden laatu ja määrä paranevat, käyttäjän omavastuu kuin oma valvonta kasvaa, ”yhteiset” ilmaiset palvelut poistuvat.
Palveluseteli ja vastaavat avustus ja maksupalvelumuodot kasvavat. Palveluseteli on myös avustumallina mahdollinen, eli kuntalainen voi kohdentaa hänelle osoitetut palvelusetelit haluamansa ”kuntapalvelun”, vaikka vesimaksun jne…
Tässä kaikessa peruspalvelun sähkö, lämpö jne..kehittämisessä yhtenä kehityskohteita on mm. vesihuolto ja tähän liityvät toimintapalvelut.

Perinteelliset toimintamallit
A) tuloverolla eli veroäyrillä hoidetaan myös kuntalaisten tarvitsema vesihuolto kustannukset
B) tai veden kulutuksen ”ylikorkealla” vesimaksulla eli piiloverolla kerätään tuloa muun toiminnan tai palvelun kustannuksiin…..
Nämä yksinkertaiset ja epäoikeudenmukaiset toimintamallit on käytetty loppuun.

Kuntauudistuksen ”lässähdys” 2015 sotki mm. maakunnallisen vesihuollon kehittymisen. Veden käyttö ei ole ”lässähtänyt” vaan mm. veden laatuvaateet ja käyttöturvallisuus ovat kasvaneet. Kuntien rajat ei tule säätelemään vesilaitosten vesihuoltoa eikä veden käyttöä vaan kestävä kehitys yhteisen vesivarannot käytössä.
Kyllä järkevä veden tuotto, käyttö, puhdistus ja luontoon päästö on oltava käyttökohdeperusteista toimintaa eli ”isot vedenkuluttajat tulevat maksamaan isot laskut ja pienet käyttäjät pienet laskut” jne.. jossa ongelmaksi tulee muodostumaan:
– Yhteiset hulevedet viemäriverkosto..
– Isot investoinnit vesien puhdistamiseen ja vesilogistiikkaan ylläpito sekä rahoitus.
– Saneerausinvestointien eli vanhojen putkistojen ylläpito sekä korjaustoiminnan toteutus ja rahoitus.
Onko vanhojen putkien ylläpitokustannusta hoidettava ”veroäyrirahoista”, vai mistä rahoitetaan uuden puhdistamon ja putkiston investointi …. kannattaa miettiä etukäteen.

ESIMERKKI LÄHITULEVAISUUDESTA, kun veden kulutus on kasvanut ja Imatran puhdistamo on ”ahdas” hoitamaan tehtäväänsä mm. kylpylöiden kasvaessa.
– Imatran uuden vedenpuhdistamon investointi, täysin oma arvaukseni n. 10 milj.
– Vanhaa putkistoja noin 320km, putkirikkoja n. 30kpl vuodessa. – Uutta putkistoja n. 10km, uudella alueella.
– Imatran asukasluku, eli vedenkäyttäjät vähenee 100henk. per vuosi.
– Suurimmat käyttäjät tulee olemaan kylpylät ja vastaavat laitokset.
– Imatra käyttää n. 75%, Lrannan 19%, Ruokolahti ja Rautjärvi 6% Imatran kaupungin puhdistamassa vedestä.
– Löytyykö vesipuhdistamon laajennusinvestoinille oikeat maksajat ?
Isot veden kulutuskohteet mm. kylpylät tulee olla siinä maksajan roolissa, jossa sen täytyy olla kun puhutaan ”suuresta” veden käytöstä sekä veden puhdistamiseen kohdentuvasta investoinnista.
Veronmaksaja eli kuntalainen maksa oman maksunsa veden käytöstä ”vaatimattomana” veden kuluttajana.
Hulevedet on yhteistä ”omaisuutta” ja niidenkin käyttö on vain hallittava. Käytetyn veden ja hulevedet (sadeveden) tekninen hallinta ja puhdistus ei ole aivan simppeli juttu. Ihmisten käyttämän veden ja hulevesien johtaminen ”vesien puhdistamolla” on hallittava myös ääriolosuhteissa eli ”viikon kaatosade” tai ” kuukaus rutikuiva” olosuhteissa. No onneksi meillä on toi Vuoksi.
Johtopäätös.
Nykyisestä Vesilaitoksesta on muodostettava liikelaitos tai kaupunkikonsernin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö, jonka omistaa Imatran kaupunki 100% tai on enemmistöosakas. Itsenäisenä toimijana se pystyy hallitsemaan puhdistuksen/tuotannon sekä tähän liityvän tekniikan kuin tekniikankehituksen. Samoin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö” hallitsee investoinnit sekä rahoituksen/kassavirrat tarkoituksenmukaisemm ja dynaamisemmin.
VESI ja LUONTO on yhdessä ja erikseen arvokas pääoma, joka on hallittava kestävällä kehityksellä tuleville sukupolville.

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

9.12.2014 TELA kokous ”jouluruokailu” ja 3 faktaa

/

9.12.2014 TELA kokous ”jouluruokailu”
16-17 Ryhmäkokous SD ja mukana koko porukka. Ei kovia asioita, päätettävänä olivat lähinnä loppuvuoden tekeminen ja tehtyjen toteaminen niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti.
TELA kokous Klo 17.00 – 18.10. Kaupungintalo ja 308
Itse kokous 10 pykälää ja näistä 3 joilla oli tulevaisuuteen merkitystä.
1. Selvitys vesilaitokset taksat ja investoinnit. Puhdistamolla tulevat vedet alustava arvio. Pohjoisen (Ru+Ra) vedet 1000m3/d eli 6% ja Lranta 3000m3/d 18%. Imatra kulutus noin 18000m3/d. Eli Imatran vedenpuhdistamon investointiin tulee ympäristökuntien taholta rahoitusta 20-25%. Yhteisenä asiana on lähialueiden jätevesien käsittelyn tulevaisuus, samoin kuin koko yhdyskuntajätteiden käsittely.

2. Teknisen toimen talouden ja tekemisen toteaminen vuodelta 2014, kokonaisuus oli HYVÄ, erinomainen jos mietiskelee vuotta 2013.

3. Hyviä asioita vuodesta 2014. IMATRAN KAUPUNGIN TULEVAISUUSTRATEGIAA VARTEN on tehty mm.
– joukkueliikennöinti selvitys ja alustava esitys KUINKA JOUKKOLIIKENNE TULISI JÄRJESTÄÄ IMATRAN KAUPUNGISSA VUONNA 2016.
– Samoin on tehty katujen kuntokartoitus vuonna 2014, johon tulee vuonna 2015 kytkeytymään lopullinen päätös kuinka katujen korjausohjelma lähdetään systemaattisesti toteuttamaan tulevina vuosina.
– kaupungin kiinteistöjen ylläpito ja näiden inventointi, kuntokartoitus ja korjausvelka selvitys, tehtiin vuonna 2014. Ko. selvitys tulee olemaan pohjana kiinteistöjen korjausvelkaohjelmalle vuosina 2015-2018 jne…

Yhteinen joulupäivällinen klo 18.30 – 20.00 Buterilla. Mukana virkamiehiä ja teknisen toimen henkilöitä.

Päivällisen yhteydessä selvisi kolme asiaa:
FAKTA Yksi….
Teatterirakennuksen purkuhinta on noin 70k€ ja ko. tonttihinta, markkinahinta olisi ollut 270€-300€/m2. Eli tontin markkinahinta noin 350.000€. Imatran kaupunki teki hyvän kaupan, mutta tulevaisuuden kulttuuribusinesta katsottaessa, ”näkökyvytön” teatterikulttuurin päätös. Pehmoisia oli teatteripuheet ja tosiyritystä, kulttuuri kulttuurin viereen, ei ollut demareista kuin ei muistakaan puolueista tulevaisuudenteatterin tekijöiksi. Ennustan että Imatran teatteri ”päätös” tullaan sorvaamaan uudelleen vuonna 2025

FAKTA Kaksi…. Kunnallisveronkorotus 0,5% oli Imatran kaupungille ja talouspäällikölle voitto. 0 korotuksella säästöjä eli menojen karsintaa olisi tullut 4,6milj€ edestä.
FAKTA Kolme… Jätevesiratkaisuihin liityvät hinnoittelut on kohdistuttava kulutuspisteisiin, ei kunnallisvero%tiin. ”Veden hinta” on alhainen Imatralla ja suomitasolla keskitason alapuolella joten 8% korotus on OK. Suurimmat yksittäiset veden käyttäjät sijoittuvat Ukoskan ja Ruhaan, Uimahallin lisäksi.

Scroll to Top