Rakentaminen ja Imatra

Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

”Kärttyisät papat lukion puolesta”. Uutisvuoksi 28.11.2012

/

Oli hienoa asia että tällainen tilaisuus oli järjestetty. Kiitos järjestäjille.
Harmi että Uutisvuoksi otsikoi asian hiukan erheellisesti, tarkoituksella tai tarkoituksettomasti.
Itse tilaisuudessa olleena ja lukioselvityksen lukeneena tulkitsen että 60% Uutisvuoksen kirjoituksessa oli totuutta ja loput sinne päin.
Lähivuosina lähidemokratia tullee kuntien toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, halusimme sitä tai emme.
Eli ne kaupungin osa-alueet jotka haluavat pitää itsestään huolta pystyvät myös sen tekemään.
En tiedä mikä kaupunginosa Imatralla maksaa minkäkin verran veroja kaupungin yhteiseen rahakirstuun, mutta ”Niskalaiset” ovat kyllä sen huomanneet että heidän maksamat veromarkat menevät johonkin muualle kuin Vuoksenniskan ylläpitämiseen. Eurotermeillä sanottuna ”pohjoinen Imatra” on nettomaksaja kaupungin yhteisessä ylläpidossa.
Toisaalta oli miellyttävä kuunnella kun veronmaksukykyiset elämää nähneet ”Niskan senjorit” olivat ilmaisemassa omaa näkemystään, ei ainoastaan lukion lopettamisesta vaan tästä Vuoksenniskan näivettämisestä, alas-ajosta, asukkaiden ”kuuntelemattomuudesta” jne.. Henkilökohtaisesti uskon että he toivat terveiset myös niiltä ”Niskalais junioreilta” jotka olisivat halunneet osallistua tilaisuuteen mutta aika ei sopinut heidän kalenteriin.

Itse lukioselvitykseen.
Aina päätöksiä varten halutut selvitykset tähtäävät johonkin, niin tämäkin, huolella tehty selvitys tähtää kestävän kehityksen päätökseen Imatralaisessa lukiotoiminnassa.
Valitettavasti määrätynlainen tarkoitushakuisuuden ”tuoksuu” on ko. selvityksessä, niin kirjallisessa raportissa kuin suullisessa selonteossa. Mm. jälkikäteen tilaisuuden esitykseen tehdyissä lisäyksissä oli tehostettu ainoastaan ne asiat jotka puoltavat yhden lukion mallia jne..
Ymmärrän kyllä opettajien huolen ja ”löysässä hirressä” roikkumisen. Valitettavasti tämä on hyvin yleistä tämän päivän talouselämässä. Mutta, faktat ovat fakatoja, eli jos ei ole oppilaita… ei tarvita opettajia … eikä tarvita toimitiloja jne. Unohtamalla faktat ja arvioimalla tilanne historian ”tunteella” vääristämme totuutta ja tulevien oppilaiden oppimismahdollisuuksia.

Miksi opetettavia oppilaita ei ole ja eikä tule … on hyvä kysymys.
Tähän ei ole ainoastaan yhtä vastausta vaikkakin ko. tilaisuudessa näin ”ehkä” ohjattiin ymmärtämään.
Kyllä lukion oppilasmäärän lisäämiseen on mahdollista. Niin kuin kuulimme lukion markkinointi ja tätä kautta oppilasmäärän lisääminen ei ole helppoa mutta ei missään tapauksessa myöskään mahdotonta. Tarvitaan oikeaa ja laajanäköistä yhteistyötä ympäristön kanssa niin markkinoinnissa kuin opiskelumahdollisuuksissa. Lisäksi tarvitaan yhteinen tahtotila, joka oli keskustelussa myös mukana. Jos ei ole tahtoa ei myöskään tapahdu mitään.

Mikä on Imatran yhteinen tahtotila lukio-oppilasmäärän lisäämiseksi ?
Me elämme mahdollisuuksien tilanteessa nyt tarvitaan hyvä kuntauudistus ja näkökyky tulevaan sekä keskustelun ”taito” … Tuskin IB luokan sijainti on Zurichistä käsketty. Ei Moskova tai Brussell päätetä missä meidän lentotukikohdat sijaitsevat. Meille on ”urheilun akatemiaa” varten valmistumassa mahtava urheilun ja liikunnan ”keidas”, keskus.
Missä ovat meidän ”kestävään kehitykseen painottuvat” lukiot, yhteiskuntasuunnitteluun -, ympäristösuojeluun – tai kaivosteollisuuteen painottuvat lukio. Tuleeko metsäklusterilinjan oppilasmäärä jatkossa kasvamaan jne.
Lukion kehitys tarvitsee nyt monipuolistumista, innovaatiota ja kansainvälistymistä.

Erittäin hyvä asia ….opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Mitä tulee esityksessä esitettyyn kustannusrakenteeseen niin vuosittaisen kunnossa/ylläpidon kuin mahdollisten rakennusinvestointien kohdalla Vuoksenniskan koulun korjaus- ja investointikulut on käsitelty selonteossa hyvinkin tarkkaan. Tämä oli erittäin hyvä asia ja näin opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Sitä vastoin Mansikkalan kohdalla selonteossa on yleisluotoiset kommentit opetustilajärjestelyistä, ”tarvittaessa lisätilat tullaan vuokraamaan”, suora lainaus selonteosta ”Mansikkalan” kiinteistössä on tehty perusparannus ja lisärakentamista 1990-luvulla. Kiinteistön kunto on kahtalainen. Suurimmat ongelmat ovat puutteellisessa ilmanvaihdossa ja opetustilojen ajanmukaistamisessa. Kesällä 2011 kunnostettiin piha-alue. Liikennejärjestelyt ovat alueella ajoittain ongelmallisia”.Edellinen lause huomioiden, ennusta että 2014 käynnistyy koulurakennuksiin ja liikennejärjestelyihin kohdistuva lisäinvestointi Mansikkalassa. Mikä tule olemaan tämän ”hinta”?
Miltä tuntuu olla 75min täydessä luokassa jos ilmanvaihto ja opetustilat eivät ole ajan mukaisia ?

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

”Imatratori” ei kävelykadulle vaan Vuoksenniskalle….

/

(Kirjoitus julkaistu Imatralaisessa 5.12.2012)
Oli mielenkiintoinen katsella näitä ajatuksia mihin tulisi sijoitta ”Imatran tori”, eli ei mihinkään !
Olisiko nyt oikea hetki tehdä päätös tälle ”toriturinalle”.
Tehdään Imatran sisätori joka on vähemmän kuin kauppahalli mutta enemmän kuin kesätori ja päätöksen jälkeen keskittyä ”isoihin asioihin”. Esim. miltä Imatra tulee näyttämään kuntaliitosten jälkeen tai kuinka meidän tulee evästää seitsemän E-karjalan kansanedustajaa jotta Itäsuomen talouselämän tärkein projekti ”kaksoiraide Imatra – Luumäki” toteutuu. Vastaavasti Varsinaisessa suomessa maakunnan isojen hankkeiden läpi vientiin riittää yksi ministeri mutta riittääkö meiltä seitsemän kansanedustajan ”joukkue” raideprojektin toteuttajaksi, jää nähtäväksi.
Enne nuijan kopautusta, toripäättäjien on suunnattava katse niille paikkakunnille joissa on yhteisesti ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosia … vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ?
Tässä tapauksessa kannatta ottaa ryhti suoraksi, realismi esiin ja lyhyt ”historia”, keskustelupöydälle, enne lopullista päätöstä. Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”. Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunnattu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut ihmetys on Alkon puuttuminen. No, Imatralainen ei tätä ihmettele mutta satunnainen matkailija sekä BB huumasta innostunut turisti kylläkin. Kaikki kaupungin alueelle sijoittuvat ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat.
Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä. Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa. Eli ”torimenneisyys” elää yhä niissä syvissä juoksuhaudoissa josta on erittäin hankala nousta tähän yhteiseen sosiaalisen median arkipäivään. Totuus on, ettei toritoiminta perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”tasku eurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Väkisin toria ei voi perustaa.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuri ja identiteetti. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua, niin on Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. eli ne edustavat kulttuuria näissä eläville ”immeisille”.
Torilla täytyy olla oma tuotemerkki eli brändi, status, henki jonka historian saatossa ovat, niin myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit, maakuntien ”torislangit” ja torilla viihtyvät sekä siellä piipahtavat, asiakkaat yhdessä luoneet.
Missä on Imatran ”toribrändi” ?.
Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta Imatralle. Täällä ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori , ”sisä- ja ulkotori”? Onko nyt asia ”kypsä” ja paikka yhteiselle toiminnalle mahdollinen. Onko paikka Vuoksenniskan keskusta ?
Niin mitkä ovat niitä isoja – asioita … no jaa.. riippuu paikasta ja ajasta … missä seisot ja mitä haluat katsoa.

Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

”Imatratori” ei kävelykadulle vaan Vuoksenniskalle….

/

Päättäjien on nyt katsottava niistä paikkakunnista mallia joissa yhteisesti on ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ? Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”.
Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunniteltu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut, jos matkailijoita ajattelee, niin Alko täältä puuttuu.
Kaikki kaupungin ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat. Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä.
Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa.
Torin toiminta ei perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”taskueurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuriin ja identiteettiin. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua niin Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. ne ovat brändejä. Väkisin toria ei voi perustaa. Torilla täytyy olla oma brändi, henki jonka historian saatossa ovat myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit sekä asiakkaat yhdessä luoneet. Missä on Imatran ”toribrändi” ?.Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta. Imatralle ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille ”kypsä” ? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori, ”sisä- ja ulkotori”. … Onko nyt ”biffi” ja paikka yhteiselle toiminnalle olemassa. Paikka on Vuoksenniskan keskusta vai onko ?

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

20 uutta tonttia ja 200 vanhaa kunnostettua tonttia

/

Lukiessani tuota maanatain 22.10 Uutisvuoksea kiinnittyi huomio artikkeliin ”20 uutta omakotitonttia Meltolaan” ja jatkossa … kaupunginhallitus huolissaan tonttitarjonnan riittävyydestä.

Uskoisin että merkittävämpi uutinen ja suuri ympäristöteko olisi
”200 vanhaa siivottua tonttia eri puolilla Imatran kaupunkia on laitettu kuntoon haettavaksi uudelleen rakentamista varte”.
Kunnallisvaali ehdokkaana tulee ajeltua eri puolilla kaupunkia. Ihmetystä on herättänyt ”hylättyjen talojen autioiden pihojen” Imatra. Ymmärrän kyllä miksi näin on käynyt. Muutaman hyvin hoidetun tontinomistajan kanssa tuli keskustelu naapuritontin ränsistymisen vaikutuksesta omaan päivittäiseen elämään. Vaikutus ei ole ollut positiivinen etenkin kun kuulee ”kyllä kaupungille on asiasta ilmoitettu ja vastaukseksi on tullut, kaupunki ei voi asialle mitään”. Kaupunki ei voi mitään ”ränsistymiselle” tuntuu sangen merkilliseltä vastaukselta. Sama laki koskee myös Länsi-suomen kaupunkeja, siellä ympäristösiisteys tuntuu toimivan näissä autioituneiden tonttien kohdalla ymmärrettävästi ja hyvin. Vanha Pispala on hieno kaupunginosa Tampereella. Ympäristökatselmus on kaupungin yksi työkalu jolla pidetään yleistä siisteyttä ja järjestystä sekä ”puhtaus on puoliruokaa” ilmapiiriä kaupungissa yllä. Onko Imatran kaupunki näin voimaton yleiselle kaupungin siisteydelle ja ympäristön järjestykselle kuin miltä asiat näyttävät. Väitän että tuskin on. Kysymyksessä täytyy olla joku syy tai intressi taho tonttisiisteyden välinpitämättömyydelle. Onhan kaupunki aikoinaan pystynyt valmistammaan nämä vanhatkin tontit houkuttelevaksi ja myynti kuntoon, jossa pakkolunastus on ollut se viimeinen voima kaavoitusta tehtäessä jne.. En ole mikään pakko siisteyden saarnaaja mutta kohtuullinen siisteys kuuluu sivistykseen ja asioihin tulee pystyä yhteisesti puuttumaan etenkin jos yksilön epäsiisteys vaikutta yhteiseen elävään ympäristöön. ”Pakkokin” täytyy olla jos ei muuta keinoa ole olemassa. Kun Vuoksenniskalla pääkatua marssii, ei kukaan voi olla huomaamatta ränsistymistä ja liike-elämän pakoa. Jos taas haluaa kävelylenkillä poiketa harjun kahta puolta, hiukan hiljaisimmille kujille, en yhtään ihmettele niitä mielipiteitä jotka olen saanut eteenpäin välitettäväksi. Liian monelta asukkaalta on tullut sama viesti, kun kaupungille on ilmoitettu ”siivottomuuden näköalasta” niin vastaukseksi on tullut ”emme voi asialle mitään”. Millainen on kaupunki joka ei voi vaikuttaa, tonttinsa hyvin hoitavan kaupunkilaisen, siistimispyyntöön eikä voi mitään ”autioituneiden tonttien” omistajille. Väitän, kysymys on enemmän kaupungin asenteesta kokonaisvaltaiseen kaupunkisiisteyteen. Valitettavasti, kyllä se arki ihmisen pihakadun virkeä näköala luo eliksiiriä hänen päivittäiseen elämään enemmän kuin kiiltävän kauniit, monesti matkailijoita varten varustetut, pääkadut.
terv. veikkoh

Rakentaminen ja Imatra

Tehdään yhdessä Vuoksenniska vireäksi eli ”VV”.

/

Kuinka tehdä ”VV” ? Sen tietävät ja tekevät mahdolliseksi vain ”pohjoisen Imatran” asukkaat itse. Kysymys on pitkälti näkemisen kyvystä ja tekemisen halusta. Pitkä savupiippu on enemminkin symboli menneistä vauraista ajoista.
Ei Tuurin kyläkauppakaan ole suomen suurin pelkällä ”tuurilla”. Tarvittiin pohjalaista ”pahoinvointia”, joka oikealla näkemyksellä, suurella yhteistyöllä sekä vuosia vaativalla rakentamisella saatiin maan kuuluksi kyläkauppa brändiksi ja hyvin menestyväksi kauppapaikaksi.
Talvimökkeily Saimaalla on lisääntynyt vuosi vuodelta ja lämpimät kesät tuovat lisää matkailijoita Saimaan ympäristöön. Nyt on tartuttava toimeen.
Vuoksenniska tulee saada ” viimeisen täydennyksen” kauppakeskukseksijärvisuomeen matkaaville.
Kaikki matkailijan haluamat palvelut ja tuotteet löytyvät, ympäri vuorokauden, riittävän nopealla ja laadukkaalla palvelutoiminnalla.
Esim. viimeiset vihannekset viihtyisältä sisätorilta.Lähialueella tuotettua tuoretta ja turvallista lähiruokaa nauttii niin kotimainen kuin ulkomaalainenkin matkaaja. Mihin katosi järvisuomen tarvitsevat veneily, metsästys ja kalastuspalvelut Vuoksenniskalta jne.”Kyllä kauppias homman hoitaa”, jos luodaan olosuhteet ja annetaan mahdollisuudet.
Vuoksenniskan rappeutuvan yleiskuvan muutokseen, toimimattomien rakennusten purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen sekä mielekkäästi toimivaan liikennöintiin on saatava nopeita ja oikeita ratkaisuja.
Vuoksenniskan yleisilme alkaa muistuttaa Petroskoin bulevardeja, joka ei voi olla vaikuttamatta asukkaiden henkiseen olemukseen eikä matkailijoiden näkemykseen ”Saimaan sylissä ja Vuoksen varrella” olevasta ja Alvar Aallon suunnittelemasta Imatrasta.
Onmuistot, Alanko, Kisa, BioVuoksi, Osula, Humina, Kurkvuori jne.
Vireä Vuoksenniska oli yksi vaikuttaja halutessani palatatakaisin iloiselle Imatralle.
Mikä on syy, ettei Vuoksenniskaa haluta kehittää? Olisiko ”pohjoisen Imatran” nyt toimittava vai jatkettava meinaamista? Veikko on valmis toimimaan mikäli tähän tulee mahdollisuus.
(mielipiteet osoitteeseen veikko@veikkoh.com)

Scroll to Top