Yleistä ja muut

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

20 uutta tonttia ja 200 vanhaa kunnostettua tonttia

Lukiessani tuota maanatain 22.10 Uutisvuoksea kiinnittyi huomio artikkeliin ”20 uutta omakotitonttia Meltolaan” ja jatkossa … kaupunginhallitus huolissaan tonttitarjonnan riittävyydestä.

Uskoisin että merkittävämpi uutinen ja suuri ympäristöteko olisi
”200 vanhaa siivottua tonttia eri puolilla Imatran kaupunkia on laitettu kuntoon haettavaksi uudelleen rakentamista varte”.
Kunnallisvaali ehdokkaana tulee ajeltua eri puolilla kaupunkia. Ihmetystä on herättänyt ”hylättyjen talojen autioiden pihojen” Imatra. Ymmärrän kyllä miksi näin on käynyt. Muutaman hyvin hoidetun tontinomistajan kanssa tuli keskustelu naapuritontin ränsistymisen vaikutuksesta omaan päivittäiseen elämään. Vaikutus ei ole ollut positiivinen etenkin kun kuulee ”kyllä kaupungille on asiasta ilmoitettu ja vastaukseksi on tullut, kaupunki ei voi asialle mitään”. Kaupunki ei voi mitään ”ränsistymiselle” tuntuu sangen merkilliseltä vastaukselta. Sama laki koskee myös Länsi-suomen kaupunkeja, siellä ympäristösiisteys tuntuu toimivan näissä autioituneiden tonttien kohdalla ymmärrettävästi ja hyvin. Vanha Pispala on hieno kaupunginosa Tampereella. Ympäristökatselmus on kaupungin yksi työkalu jolla pidetään yleistä siisteyttä ja järjestystä sekä ”puhtaus on puoliruokaa” ilmapiiriä kaupungissa yllä. Onko Imatran kaupunki näin voimaton yleiselle kaupungin siisteydelle ja ympäristön järjestykselle kuin miltä asiat näyttävät. Väitän että tuskin on. Kysymyksessä täytyy olla joku syy tai intressi taho tonttisiisteyden välinpitämättömyydelle. Onhan kaupunki aikoinaan pystynyt valmistammaan nämä vanhatkin tontit houkuttelevaksi ja myynti kuntoon, jossa pakkolunastus on ollut se viimeinen voima kaavoitusta tehtäessä jne.. En ole mikään pakko siisteyden saarnaaja mutta kohtuullinen siisteys kuuluu sivistykseen ja asioihin tulee pystyä yhteisesti puuttumaan etenkin jos yksilön epäsiisteys vaikutta yhteiseen elävään ympäristöön. ”Pakkokin” täytyy olla jos ei muuta keinoa ole olemassa. Kun Vuoksenniskalla pääkatua marssii, ei kukaan voi olla huomaamatta ränsistymistä ja liike-elämän pakoa. Jos taas haluaa kävelylenkillä poiketa harjun kahta puolta, hiukan hiljaisimmille kujille, en yhtään ihmettele niitä mielipiteitä jotka olen saanut eteenpäin välitettäväksi. Liian monelta asukkaalta on tullut sama viesti, kun kaupungille on ilmoitettu ”siivottomuuden näköalasta” niin vastaukseksi on tullut ”emme voi asialle mitään”. Millainen on kaupunki joka ei voi vaikuttaa, tonttinsa hyvin hoitavan kaupunkilaisen, siistimispyyntöön eikä voi mitään ”autioituneiden tonttien” omistajille. Väitän, kysymys on enemmän kaupungin asenteesta kokonaisvaltaiseen kaupunkisiisteyteen. Valitettavasti, kyllä se arki ihmisen pihakadun virkeä näköala luo eliksiiriä hänen päivittäiseen elämään enemmän kuin kiiltävän kauniit, monesti matkailijoita varten varustetut, pääkadut.
terv. veikkoh

Yleistä ja muut

Mitkä ovat vaaleissa isoja ja pieniä asioita

Myös kuntavaalikeskustelussa on isot ja pienet asiat ymmärrettävä.
Kun ehdokkaana on näitä katuja harpannut ja ihmisiä kuunnellut niin tuntuu ihmisistä tuo isojen ja pienien asioiden erottaminen hyvinkin hankalalta. Mikä on sitten pieni ja mikä iso asia on katsojan silmässä. mm. erilaiset ”kiistat” Imatra ja L:rannan välillä ovat etupäässä L:ranntalaisten tekemiä vai ovatko?. No, jos asia kysytään L:rantalaisilta vastaus on varmaankin toisinpäin jne..

Tosiasiat joista ei voi kiistellä.
Kaupunkiemme rajat on vastakkain. L:rannan ja Kouvolaan on välissä on lähes 90km metsä ja peltovyöhyke. Saimaa on pohjoisessa jne.. Totta kai L:ranta haluaa verotuloja kulujensa peittämiseksi itäpuolelta, kun ei Saimaan saaristokaan tässä paljoa jelppaa. Yhden kunnan taktiikkaan ei nyt kannata aivonystyröitä kuluttaa, sen aika ei ole vielä ”kypsä”. Vuoksi, Euroopan puhtain joki, virtaa Imatran läpi. Saimaan kanava on L:rannan väylä josta kulkee tavaraa myötä ja vastavirtaan. Meillä on yhteinen Saimaa ja yhteinen valtakunnanraja.

On olemassa isoja asioita.
Isoissa asioissa yhteisymmärrys ja kauas näkevä viisaus on tärkeä ja maakuntamme tulevaisuudelle välttämätön. Euroalueen 500 milj asukkaan ylivelkaantuminen on yhteinen ongelma. Yhteinen talousalue 140milj. venäläistä. ”ImatraLappee” 0,1milj. Yhteinen 5 milj. asukkaan metropoli. Yhteinen rahavirta naapurista. Yhteiset ongelmat ja mahdollisuudet. Eli meillä E-karjalassa on hyvä mahdottomuus luoda yhtenäinen talousalue palvelemaan suuren metropolin kasvavaa kehitystä ja meidän nuorisoa uhkaavaa työttömyyttä. Tällä hetkellä Metropolissa, ”Heillä”, on rahat ja meillä koulutus, välineet ja taito… Yhteisesti tulisi hyödyntää venäjä ja heidän WTO jäsenyys kestävän kehityksen viisaudella. Nyt ja tällä hetkellä ”etuoven” avaimet onnistumiselle ovat vielä meidän käsissä.

Katsojan silmästä katsottuna isoja tai pieniä asioita.
Ei meidän kannata energiaa tuhlata lauseeseen ”E-Karjala ja yksikunta” toki kuntaliitosta ei myöskään Helsingistä käsin päätetä.
Oli miten oli, kahden kunnan ratkaisu on tässä hetkessä ja näillä tiedoilla seuraavalle ”25 vuodelle” oikea ratkaisu määrätyin reunaehdoin.
Ensin on sovittava 7-10 vuotta seurantaa yhteisen pelin säännöin.
Sitten uusi näkemys ja päätös kuinka ko. asiassa on viisas edetä.
On toki monta (7-11) pääkohtaa jotka on yhteisesti hyväksyttävä ennen ensimmäistä kuntien yhteisopimusta.
Imatran ratkaisun tekee Imatralaiset itse.

Pieniä mutta Imatralaisen ”Elävän ympäristön ja Mielekkään elämän” kanalta tärkeä asia.
”just nyt” Imatra on Euroopan ainut sisäänpäin laajeneva kaupunki joten keskittykäämme neljän keskustan viisaaseen hallintaan, näissä kaikissa asuu ajattelevia ja järkeviä ihmisiä. Näinhän myös Alva Aalto on aikoinaan ”isosti” ajattellut.

veikkoh

Yleistä ja muut

”XXX on ollut useimmin pois kaupunginhallituksesta”

(Julkaistu Uutisvuoksen katukanavassa otsikolla ”Poissaoloista” 9.10.2012)

Tulee usein mieleen, ei se laatu mutta se määrä. Totta on, määrää on helpompi ymmärtää kuin laatua. Samoin tarjouksissa, numerot on kaikkien ymmärrettävissä mutta mitä niillä numeroilla laadullisesti saa onkin jo toinen juttu. Poissaolot ovat huono asia niin työpaikalla kuin luottamustoimessa. Mutta jos vapaaehtoisesti kunnan luottamustehtävään on hakeutunut niin on varmasti hyvä syy jos ei pysty niihin hommiin täysipainoisesti osallistumaan. Menestyvässä kunnassa on paljon sellaisia kehitykseen ja palveluun liittyviä asioita joita on lueskeltava useampaan otteeseen ja kuunneltava asiantuntijoita ennen kuin oikea päätös on valmis. Ja kun päätös on tehty on kaikkien päättäjien ymmärrettävä mistä on päätetty ja mikä on sen sisältö sekä fokus tulevaisuutta varten. Tämä on pystyttävä perustellusti kertomaan myös äänestäjille.
Väitän että päätöksen laadulla olkoonkin vaikka yhden tai 10 valtuutetun päätös on huomattavasti suurempi merkitys kuin sillä montako ihmistä on ollut tekemässä kulloistakin päätöstä. Väitettäni ei pidä ymmärtää niin ettei tarvitse olla läsnä päätöksiä tehtäessä ja riittää kun tietää mistä on päätetty. Halua vain painotta sitä laadun ja esivalmistelun merkitystä kun halutaan tehdä hyviä päätöksiä.
Hinnan ja laadun ymmärtäminen kaikessa myös päätöstä tehtäessä on kaiken pitkäjänteisen ja kestävän kehityksen edellytys.
Vaaliriehassa kysyttiin millainen on hyvä kunnallisvaaliehdokas ? Vastaus oli ”täydellinen pakkaus syntyy elämän kokemuksesta, tuoreista ajatuksista, paneutumisesta ja huumorintajusta. Olen samaa mieltä.

Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

Julkisuus ja politiikka

Vaalien alla poliitikot ja julkisuus kytkeytyvät toisiinsa. Kuntapolitiikka tuo vaateita niin valtuutetuille kuin kuntalaisille. Äänestäjä haluaa tietää onko annettu ääni oikeassa osoitteessa kunnan ja maakunnan asioista päätettäessä.

Päätöksiä kritisoitaessa halutaan valtuutetun omaa näkemystä asioihin ja poikkeaako oman valtuutetun päätös harmaasta politiikan massasta. Toiset onnistuvat henkilökohtaisilla ansioillaan, aikaisemman julkkiskuvan ansiosta tai populistisuudellaan. Jotkut noudattavat tuttuja ja turvallisia kuntapolitiikan latuja, välttäen visusti joutumasta ”ladun” avaajaksi.

Mitä äänestäjä omalta poliittiselta edustajaltansa oikein haluaa, ulkonäköä, taitavuutta, sanavalmiutta, osaamista, julkisuuden hallintaa vai vain mukanaoloa ja napinpainallusta? Vai ei mitään, eikä äänestä ollenkaan. Haluaako äänestäjä ehkä kymmeniä vuosia mukana olleen ”konservatiivin”, jonka tavoitteena on vanhalla ladulla pysyminen, tapahtukoon ympäristössä minkälaisia muutoksia hyvänsä.
Onko poliitikon valta vain näennäistä joka on rakennettu vain henkilökohtaisesta ”brändistä” eikä osaamisesta ja maineesta ja jonka tärkein osa-alue on luottamus?
Jotta ihmiset, yhteisöt ja ryhmittymät voisivat luottaa poliittiseen päätöksentekoon, ovat poliitikkojen henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoonallisuus aivan keskeinen asia.

Kuinka luodaan henkilökuva uudelle poliitikolle? Uusille halukkaille on pystyttävä luomaan julkisuuskuva joka tarjoaa riittävän houkuttelevan vaihtoehdon kokeneille, jopa ylikypsille poliitikoille. Uskon että jokaisen, joka haluaa hoitaa yhteisiä asioita, pitää saada oma henkilökuvansa näkyviin ja omat ajatuksensa julki. Ei rahan vuoksi vaan rakkaudesta lajiin.
Hesarin kirjoitus 10.9 ”joka viides pääkaupungin valtuutetuista luopuu vapaaehtoisesti paikastaan” herättää kysymyksen miksi? Miksi hyvien ehdokkaiden saanti kunnalliseen politiikka on niin vaikeaa? Mielestäni vaikeus johtuu ainakin osaksi poliittisesta pelistä jossa oikea demokratia ja äänestäjää henkilökohtaisesti koskettava lähidemokratia eivät kohtaa. Olipa asiat ja tilanteet Imatralla niin tai näin, niin uskon poisjäännin tai jatkamisen päätökset olleen henkilökohtaisesti tarkkaan mietitty. On eriasia ilmoitetaanko todellinen poisjäännin syy julkisuuteen.

Älykkyyden ja ideologioiden sokea ihannointi on vaaraksi niin poliitikoille, äänestäjille kuin yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Viime vuosina politiikassa toimineet ovat saaneet tuntea henkilökohtaisesti toimintaympäristön rajut muutokset. Vanha 60 tai70 luvun kunnallispolitiikka ei johda haluttuun maaliin tämän päivän markkinavoimien maailmassa. Toiset ovat rajujen muutosten välttämättömyyden ymmärtäneet ja pystyneet uusiutumaan toiset taas eivät. Uusia tuulia tarvitaan Imatran kunnallispolitiikassa. Oikeilla valinnoilla tuemme mm. alueen yritysten kehitystä, ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen, hyviä terveys- ja hoivapalveluja sekä toimia sivistys ja koulutuspalveluja.

Niin yrittäjän kuin palkansaajankin kohdalla, kohtuullisen veron maksaminen Imatran kaupungille tulee saada kaikkien hyväksymäksi asiaksi eli pois harmaasta taloudesta ja veroparatiisista.
Oikein tehdyt kuntaliitokset, Venäjän WTO jäsenyys ja mahdollinen viisumivapaus avaavat suuria mahdollisuuksia. Näihin päätöksiin on osallistuttava henkilökohtaisella järjellä ja yhteisellä viisaudella. (kommenti osoiteeseen veikko@veikkoh.com)

Veikko Hämäläinen
kunnallisvaaliehdokas SDP (sitoutumaton)
www.veikkoh.com

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Palvelu ja matkailu, Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

Kuka helveltin Hämäläinen?

On tullut useampaan kertaan kysymys: kuka, mikä, ”helvetin Hämäläinen”?

Veikko Johannes Hämäläinen, on työtä arvostava omalla palkallaan elävä Suomen kansalainen.
– Tämän päivän ”henkilökodissa” sitoutumaton SDP:läinen.
”Luoja on luonut ihmiselle järjen viisautta varten, käyttäkäämme yhteistä viisautta järkevästi”.

On olemassa myös välttämättömyys.
On oltava työnantajia, jotta voi olla työntekijöitä.
Imatralla ja Imatralta toimiva innovatiivinen, menestyvä työnantaja, tarvitsee hyvin koulutettua, ammattitaitoista ja oikean työmoraalin omaavaa henkilökuntaa, nyt ja tulevaisuudessa.
Kansainvälistymisen lisääntyessä työn ja ammattitaidon vaatimukset kasvavat entisestään.
Hyvälle ja menestyvälle yrittäjälle, oikean työmoraalin omaava, hyvä ”ammattilainen” ei ole koskaan liian kallis!
– Vai onko kallis?
– Mistä syystä?
– Mikä mättää?

Työtä tarvitaan ja on tarjolla.
Elämme mahdottomuuksien ja mahdollisuuksien alueella suurvallan ”rajalla”.
– Venäjä 140 milj. ja juuri saatu WTO:n jäsenyys.
– EU 500 milj.
– Suomi 5 milj. ja Pietari 4 milj.
– Imatra 0,028 milj. asukasta.

Toimivat organisaatiot ja oikeat ammattilaiset, oikeissa tehtävissä, on menestymisen edellytys kaikessa kilpailussa, olkoonkin toimiala tai suorituksen laji mikä tahansa.

Käyttäkäämme alueen ja ”rajan” mahdollisuudet oikein hyväksemme!
– Onko meillä mahdollisuuksia, jos on, niin minkälaisia?

Historia kertoo, jostain se ”raha” itäsuomen rakentamiselle tuli 1900-luvun alussakin, mistä?

Scroll to Top