Yleistä ja muut

Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

”Kärttyisät papat lukion puolesta”. Uutisvuoksi 28.11.2012

/

Oli hienoa asia että tällainen tilaisuus oli järjestetty. Kiitos järjestäjille.
Harmi että Uutisvuoksi otsikoi asian hiukan erheellisesti, tarkoituksella tai tarkoituksettomasti.
Itse tilaisuudessa olleena ja lukioselvityksen lukeneena tulkitsen että 60% Uutisvuoksen kirjoituksessa oli totuutta ja loput sinne päin.
Lähivuosina lähidemokratia tullee kuntien toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, halusimme sitä tai emme.
Eli ne kaupungin osa-alueet jotka haluavat pitää itsestään huolta pystyvät myös sen tekemään.
En tiedä mikä kaupunginosa Imatralla maksaa minkäkin verran veroja kaupungin yhteiseen rahakirstuun, mutta ”Niskalaiset” ovat kyllä sen huomanneet että heidän maksamat veromarkat menevät johonkin muualle kuin Vuoksenniskan ylläpitämiseen. Eurotermeillä sanottuna ”pohjoinen Imatra” on nettomaksaja kaupungin yhteisessä ylläpidossa.
Toisaalta oli miellyttävä kuunnella kun veronmaksukykyiset elämää nähneet ”Niskan senjorit” olivat ilmaisemassa omaa näkemystään, ei ainoastaan lukion lopettamisesta vaan tästä Vuoksenniskan näivettämisestä, alas-ajosta, asukkaiden ”kuuntelemattomuudesta” jne.. Henkilökohtaisesti uskon että he toivat terveiset myös niiltä ”Niskalais junioreilta” jotka olisivat halunneet osallistua tilaisuuteen mutta aika ei sopinut heidän kalenteriin.

Itse lukioselvitykseen.
Aina päätöksiä varten halutut selvitykset tähtäävät johonkin, niin tämäkin, huolella tehty selvitys tähtää kestävän kehityksen päätökseen Imatralaisessa lukiotoiminnassa.
Valitettavasti määrätynlainen tarkoitushakuisuuden ”tuoksuu” on ko. selvityksessä, niin kirjallisessa raportissa kuin suullisessa selonteossa. Mm. jälkikäteen tilaisuuden esitykseen tehdyissä lisäyksissä oli tehostettu ainoastaan ne asiat jotka puoltavat yhden lukion mallia jne..
Ymmärrän kyllä opettajien huolen ja ”löysässä hirressä” roikkumisen. Valitettavasti tämä on hyvin yleistä tämän päivän talouselämässä. Mutta, faktat ovat fakatoja, eli jos ei ole oppilaita… ei tarvita opettajia … eikä tarvita toimitiloja jne. Unohtamalla faktat ja arvioimalla tilanne historian ”tunteella” vääristämme totuutta ja tulevien oppilaiden oppimismahdollisuuksia.

Miksi opetettavia oppilaita ei ole ja eikä tule … on hyvä kysymys.
Tähän ei ole ainoastaan yhtä vastausta vaikkakin ko. tilaisuudessa näin ”ehkä” ohjattiin ymmärtämään.
Kyllä lukion oppilasmäärän lisäämiseen on mahdollista. Niin kuin kuulimme lukion markkinointi ja tätä kautta oppilasmäärän lisääminen ei ole helppoa mutta ei missään tapauksessa myöskään mahdotonta. Tarvitaan oikeaa ja laajanäköistä yhteistyötä ympäristön kanssa niin markkinoinnissa kuin opiskelumahdollisuuksissa. Lisäksi tarvitaan yhteinen tahtotila, joka oli keskustelussa myös mukana. Jos ei ole tahtoa ei myöskään tapahdu mitään.

Mikä on Imatran yhteinen tahtotila lukio-oppilasmäärän lisäämiseksi ?
Me elämme mahdollisuuksien tilanteessa nyt tarvitaan hyvä kuntauudistus ja näkökyky tulevaan sekä keskustelun ”taito” … Tuskin IB luokan sijainti on Zurichistä käsketty. Ei Moskova tai Brussell päätetä missä meidän lentotukikohdat sijaitsevat. Meille on ”urheilun akatemiaa” varten valmistumassa mahtava urheilun ja liikunnan ”keidas”, keskus.
Missä ovat meidän ”kestävään kehitykseen painottuvat” lukiot, yhteiskuntasuunnitteluun -, ympäristösuojeluun – tai kaivosteollisuuteen painottuvat lukio. Tuleeko metsäklusterilinjan oppilasmäärä jatkossa kasvamaan jne.
Lukion kehitys tarvitsee nyt monipuolistumista, innovaatiota ja kansainvälistymistä.

Erittäin hyvä asia ….opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Mitä tulee esityksessä esitettyyn kustannusrakenteeseen niin vuosittaisen kunnossa/ylläpidon kuin mahdollisten rakennusinvestointien kohdalla Vuoksenniskan koulun korjaus- ja investointikulut on käsitelty selonteossa hyvinkin tarkkaan. Tämä oli erittäin hyvä asia ja näin opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Sitä vastoin Mansikkalan kohdalla selonteossa on yleisluotoiset kommentit opetustilajärjestelyistä, ”tarvittaessa lisätilat tullaan vuokraamaan”, suora lainaus selonteosta ”Mansikkalan” kiinteistössä on tehty perusparannus ja lisärakentamista 1990-luvulla. Kiinteistön kunto on kahtalainen. Suurimmat ongelmat ovat puutteellisessa ilmanvaihdossa ja opetustilojen ajanmukaistamisessa. Kesällä 2011 kunnostettiin piha-alue. Liikennejärjestelyt ovat alueella ajoittain ongelmallisia”.Edellinen lause huomioiden, ennusta että 2014 käynnistyy koulurakennuksiin ja liikennejärjestelyihin kohdistuva lisäinvestointi Mansikkalassa. Mikä tule olemaan tämän ”hinta”?
Miltä tuntuu olla 75min täydessä luokassa jos ilmanvaihto ja opetustilat eivät ole ajan mukaisia ?

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

”Imatratori” ei kävelykadulle vaan Vuoksenniskalle….

/

(Kirjoitus julkaistu Imatralaisessa 5.12.2012)
Oli mielenkiintoinen katsella näitä ajatuksia mihin tulisi sijoitta ”Imatran tori”, eli ei mihinkään !
Olisiko nyt oikea hetki tehdä päätös tälle ”toriturinalle”.
Tehdään Imatran sisätori joka on vähemmän kuin kauppahalli mutta enemmän kuin kesätori ja päätöksen jälkeen keskittyä ”isoihin asioihin”. Esim. miltä Imatra tulee näyttämään kuntaliitosten jälkeen tai kuinka meidän tulee evästää seitsemän E-karjalan kansanedustajaa jotta Itäsuomen talouselämän tärkein projekti ”kaksoiraide Imatra – Luumäki” toteutuu. Vastaavasti Varsinaisessa suomessa maakunnan isojen hankkeiden läpi vientiin riittää yksi ministeri mutta riittääkö meiltä seitsemän kansanedustajan ”joukkue” raideprojektin toteuttajaksi, jää nähtäväksi.
Enne nuijan kopautusta, toripäättäjien on suunnattava katse niille paikkakunnille joissa on yhteisesti ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosia … vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ?
Tässä tapauksessa kannatta ottaa ryhti suoraksi, realismi esiin ja lyhyt ”historia”, keskustelupöydälle, enne lopullista päätöstä. Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”. Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunnattu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut ihmetys on Alkon puuttuminen. No, Imatralainen ei tätä ihmettele mutta satunnainen matkailija sekä BB huumasta innostunut turisti kylläkin. Kaikki kaupungin alueelle sijoittuvat ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat.
Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä. Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa. Eli ”torimenneisyys” elää yhä niissä syvissä juoksuhaudoissa josta on erittäin hankala nousta tähän yhteiseen sosiaalisen median arkipäivään. Totuus on, ettei toritoiminta perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”tasku eurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Väkisin toria ei voi perustaa.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuri ja identiteetti. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua, niin on Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. eli ne edustavat kulttuuria näissä eläville ”immeisille”.
Torilla täytyy olla oma tuotemerkki eli brändi, status, henki jonka historian saatossa ovat, niin myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit, maakuntien ”torislangit” ja torilla viihtyvät sekä siellä piipahtavat, asiakkaat yhdessä luoneet.
Missä on Imatran ”toribrändi” ?.
Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta Imatralle. Täällä ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori , ”sisä- ja ulkotori”? Onko nyt asia ”kypsä” ja paikka yhteiselle toiminnalle mahdollinen. Onko paikka Vuoksenniskan keskusta ?
Niin mitkä ovat niitä isoja – asioita … no jaa.. riippuu paikasta ja ajasta … missä seisot ja mitä haluat katsoa.

Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

”Imatratori” ei kävelykadulle vaan Vuoksenniskalle….

/

Päättäjien on nyt katsottava niistä paikkakunnista mallia joissa yhteisesti on ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ? Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”.
Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunniteltu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut, jos matkailijoita ajattelee, niin Alko täältä puuttuu.
Kaikki kaupungin ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat. Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä.
Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa.
Torin toiminta ei perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”taskueurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuriin ja identiteettiin. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua niin Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. ne ovat brändejä. Väkisin toria ei voi perustaa. Torilla täytyy olla oma brändi, henki jonka historian saatossa ovat myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit sekä asiakkaat yhdessä luoneet. Missä on Imatran ”toribrändi” ?.Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta. Imatralle ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille ”kypsä” ? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori, ”sisä- ja ulkotori”. … Onko nyt ”biffi” ja paikka yhteiselle toiminnalle olemassa. Paikka on Vuoksenniskan keskusta vai onko ?

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

Imatran ”sisäinen ja ulkoinen” tulevaisuutten vaikuttava asia

/

1 Anu Urpalaisen siirtyminen kansanedustajaksi. Nythän tulee tilanne jossa meidän kansanedustajat, E- karjalan talousympäristöstä, K Tiilikainen, S Kymäläinen, J Kärnä ja nyt A Urpalainen sekä A Kiljunen, J Kopra, A Torniainen ovat avainpaikoilla puhumassa kaksoisraiteen tuomisesta maamme kansantalouden kannalta tärkeimmälle rataosuudelle ”Luumäki – Imatra”. Ohessa on linkki joka kertoo factat, fictiot tämänhetkisestä tilanteesta. Jatkossa heillä on näytön paikka kuinka hyviä joukkuepelaajia he oikein ovat. .. Varsinaisessa suomessa yksi kansanedustaja on pystynyt pelaamaan vastaavat asiat omalla talousalueellaan varsin hyvin.
2. Vuoksenniskan kehitysasiat. Jostakin syystä ”ei vuoksenniskalaisilla” on valtava tarve kerto kuinka runsaasti Vuoksenniskaa on ”pää pensaassa” kehitetty, en ymmärrä miksi. Ei vuoksenniskalaisen kannattaisi jalkaantua ja käydä katsomassa, oikeuden termillä lausuttuna, ”miltä asiat näyttävät” Vuoksenniskalla. Itse en ole saanut kirjoituksia ko. aiheesta Uutisvuoksessa läpi mutta viimeinen, 16.11.2012 katukanava Hannu Ojalan, kirjoitus oli erittäin selkeä kannanotto täällä tapahtuvaan kehitykseen.
Hiukan huolestuttaa tämä ”Niskalaisen”, joka ei puolueiden rajoja halua nähdä mutta joka näkee ”arjen ilmeen” omasta ikkunastaan, passiivisuus tai aktiivisuus omasta elinympäristöstästään. VTY on kirjoituksillaan mukana Vuoksenniskan kehittämisessä mutta onko VTY:n kanta ainut ja oikea, tuskin, tarvitaan moniväriset silmälasit näkemään ja ajatteleva yhteistyö rakentamaan tulevaa Vuoksenniskaa. Lähidemokratia ei tunnu saavan ääntänsä kuuluviin. Haluaako se äänensä kuuluviin? onko se heittänyt vai onko siltä heitetty ”pyyhe kehään”? Edelleen vanha sanonta, ”kylä joka itse pystyy huolehtimaan itsestään voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuutta”, on ajankohtainen edelleen.
Vuoksenniskan lukion lakkauttamisen asiassa otan kantaan jos/tai/kun on valtaa ottaa kantaa, ”FFF”
Factoja en tunne.
Fiction pystyn piirtämään.
Flirtin olen lukenut uutisista.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/luumaki_imatra

Yleistä ja muut

Kiitoksia Karille ja Kiitoksia kollegoille ..

/

No nyt on vaalit ohi
Valkoiset valheet ja väärin muistamiset on kerrottu sekä rehellisyys ja tulevaisuus piirretty äänestäjille nähtäväksi. Valitettavasti Imatralla noin 45% äänivaltaisista antoi valinnan 55% tehtäväksi.
Kun äänestysprosenttia katsoo valtakunnan ”analyysityökaluilla” niin 5 perussyytä äänestämättömyyteen nähtävissä, joista 3 merkittävää jne… joten opiksi on otettavaa.
Tämä päivä
Alkaa tulevan valtuustokauden elämän synnytys.
Ensimmäiset poliittista toimintaa ohjaavat ”voittajien lausunnot” on kerrottu ”tiedotuskanaville”.
On toimintakykyisen ja viisaan luottamusorganisaation valinnan aika.
Ei pidä unohtaa, että äänensä antanut äänestäjä ”kuuntele” korva tarkkana viestinnän sanomaa … onko tässä minun oma näkemykseni .. ehdokkaani on myös ”loopin alla”…. Tuliko ääni annettua oikeaan kohtaa!
Tulevaisuus
Suuret ja merkittävät asiat niin Imatralle kuin muillakin lähikunnilla ovat edessä ”perässä hiihtäminen ja napin painaminen ei nyt riitä” tarvitaan kokonaisuuksien näkemistä ja hyvin perusteltua viisautta tuleviin päätöksiin.
Me elämme mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien ”rajalla” joten käyttäkäämme ne mahdollisuudet. Tulevan nelivuotiskauden ratkaisuihin on löydettävä Imatralainen sekä E- karjalainen yhteinen kestävän kehityksen ”malli”. Nyt jos koskaan valituilla tulee olla hyvän sosiaalisen kyvyn lisäksi uusia mm. Imatraa eteenpäin vieviä ajatuksia ja innovaatioita, vanhat ”mallit” ja ajatukset ovat olemassa mutta tulevatko riittämään ?
Realismi
Edelleen meitä on 0.028milj….. maakunnassa reilu 0.1milj….. talousalueella 5milj…. EU:ssa 500milj.
Erään paperikaupungin eräässä muistomerkissä lukee ” vain se kansa joka itse pystyy huolehtimaan itsestään voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuutta”. Lause on ”evergreen”.
terv. veikkoh

Scroll to Top