Myös kuntavaalikeskustelussa on isot ja pienet asiat ymmärrettävä.
Kun ehdokkaana on näitä katuja harpannut ja ihmisiä kuunnellut niin tuntuu ihmisistä tuo isojen ja pienien asioiden erottaminen hyvinkin hankalalta. Mikä on sitten pieni ja mikä iso asia on katsojan silmässä. mm. erilaiset ”kiistat” Imatra ja L:rannan välillä ovat etupäässä L:ranntalaisten tekemiä vai ovatko?. No, jos asia kysytään L:rantalaisilta vastaus on varmaankin toisinpäin jne..

Tosiasiat joista ei voi kiistellä.
Kaupunkiemme rajat on vastakkain. L:rannan ja Kouvolaan on välissä on lähes 90km metsä ja peltovyöhyke. Saimaa on pohjoisessa jne.. Totta kai L:ranta haluaa verotuloja kulujensa peittämiseksi itäpuolelta, kun ei Saimaan saaristokaan tässä paljoa jelppaa. Yhden kunnan taktiikkaan ei nyt kannata aivonystyröitä kuluttaa, sen aika ei ole vielä ”kypsä”. Vuoksi, Euroopan puhtain joki, virtaa Imatran läpi. Saimaan kanava on L:rannan väylä josta kulkee tavaraa myötä ja vastavirtaan. Meillä on yhteinen Saimaa ja yhteinen valtakunnanraja.

On olemassa isoja asioita.
Isoissa asioissa yhteisymmärrys ja kauas näkevä viisaus on tärkeä ja maakuntamme tulevaisuudelle välttämätön. Euroalueen 500 milj asukkaan ylivelkaantuminen on yhteinen ongelma. Yhteinen talousalue 140milj. venäläistä. ”ImatraLappee” 0,1milj. Yhteinen 5 milj. asukkaan metropoli. Yhteinen rahavirta naapurista. Yhteiset ongelmat ja mahdollisuudet. Eli meillä E-karjalassa on hyvä mahdottomuus luoda yhtenäinen talousalue palvelemaan suuren metropolin kasvavaa kehitystä ja meidän nuorisoa uhkaavaa työttömyyttä. Tällä hetkellä Metropolissa, ”Heillä”, on rahat ja meillä koulutus, välineet ja taito… Yhteisesti tulisi hyödyntää venäjä ja heidän WTO jäsenyys kestävän kehityksen viisaudella. Nyt ja tällä hetkellä ”etuoven” avaimet onnistumiselle ovat vielä meidän käsissä.

Katsojan silmästä katsottuna isoja tai pieniä asioita.
Ei meidän kannata energiaa tuhlata lauseeseen ”E-Karjala ja yksikunta” toki kuntaliitosta ei myöskään Helsingistä käsin päätetä.
Oli miten oli, kahden kunnan ratkaisu on tässä hetkessä ja näillä tiedoilla seuraavalle ”25 vuodelle” oikea ratkaisu määrätyin reunaehdoin.
Ensin on sovittava 7-10 vuotta seurantaa yhteisen pelin säännöin.
Sitten uusi näkemys ja päätös kuinka ko. asiassa on viisas edetä.
On toki monta (7-11) pääkohtaa jotka on yhteisesti hyväksyttävä ennen ensimmäistä kuntien yhteisopimusta.
Imatran ratkaisun tekee Imatralaiset itse.

Pieniä mutta Imatralaisen ”Elävän ympäristön ja Mielekkään elämän” kanalta tärkeä asia.
”just nyt” Imatra on Euroopan ainut sisäänpäin laajeneva kaupunki joten keskittykäämme neljän keskustan viisaaseen hallintaan, näissä kaikissa asuu ajattelevia ja järkeviä ihmisiä. Näinhän myös Alva Aalto on aikoinaan ”isosti” ajattellut.

veikkoh

(Julkaistu Uutisvuoksen katukanavassa otsikolla ”Poissaoloista” 9.10.2012)

Tulee usein mieleen, ei se laatu mutta se määrä. Totta on, määrää on helpompi ymmärtää kuin laatua. Samoin tarjouksissa, numerot on kaikkien ymmärrettävissä mutta mitä niillä numeroilla laadullisesti saa onkin jo toinen juttu. Poissaolot ovat huono asia niin työpaikalla kuin luottamustoimessa. Mutta jos vapaaehtoisesti kunnan luottamustehtävään on hakeutunut niin on varmasti hyvä syy jos ei pysty niihin hommiin täysipainoisesti osallistumaan. Menestyvässä kunnassa on paljon sellaisia kehitykseen ja palveluun liittyviä asioita joita on lueskeltava useampaan otteeseen ja kuunneltava asiantuntijoita ennen kuin oikea päätös on valmis. Ja kun päätös on tehty on kaikkien päättäjien ymmärrettävä mistä on päätetty ja mikä on sen sisältö sekä fokus tulevaisuutta varten. Tämä on pystyttävä perustellusti kertomaan myös äänestäjille.
Väitän että päätöksen laadulla olkoonkin vaikka yhden tai 10 valtuutetun päätös on huomattavasti suurempi merkitys kuin sillä montako ihmistä on ollut tekemässä kulloistakin päätöstä. Väitettäni ei pidä ymmärtää niin ettei tarvitse olla läsnä päätöksiä tehtäessä ja riittää kun tietää mistä on päätetty. Halua vain painotta sitä laadun ja esivalmistelun merkitystä kun halutaan tehdä hyviä päätöksiä.
Hinnan ja laadun ymmärtäminen kaikessa myös päätöstä tehtäessä on kaiken pitkäjänteisen ja kestävän kehityksen edellytys.
Vaaliriehassa kysyttiin millainen on hyvä kunnallisvaaliehdokas ? Vastaus oli ”täydellinen pakkaus syntyy elämän kokemuksesta, tuoreista ajatuksista, paneutumisesta ja huumorintajusta. Olen samaa mieltä.