Yleistä ja muut

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

16.4.2018 SUUREN SAIMAAN alueella mahdollisus matkailuun…

/

16.4.2018 SUUREN SAIMAAN … matkailu..
Onko se niin, että ”SAIMAASTA”  ja sen matkailusta puhujia riittää ja Savolainen sanonta ”homma on tekemistä vaille valmis” pitää karjalassakin paikkansa.
Eteläisen Saimaan maakuntien, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon, matkailun kehittämisen tavoitteet ovat hyvin yhdenmukaisia. Kantavana ajatuksena niissä on Saimaan hyödyntäminen matkailun kohteena esiintyy puheesta puheeseen ja maakunnasta toiseen.
Yhteinen tavoitteemme on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi. Saimaan alueesta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Uudenmaan ja Lapin rinnalle, ”eli homma on tekemistä vaille valmis”.
Totuus:
Merkittävin asia tämän päivän matkailijalle on aktiivinen elämyksiä näkevä ja kokeva aika, ”elämysaika”. Elämysaika tarvitsee nopean siirtymisen paikasta A paikkaan B.

Eli jo ”Saimaalle” tulemiselle on pystyttävä luomaan riittävän nope ja luotettava logistiikka joka mahdollistaa matkailijoiden tulemisen alueelle ”suoraan” ilman mutkia …. eli yhteisen lentokentän Lappeenrantaan.

Samoin kansainvälisen tunnettavuuden lisääminen edellyttävät merkittäviä myynninedistämis- ja markkinointipanostuksia alueesta… matkailija ei tule ”viihtymään lentokentälle” ja jos joutuu viihtymään niin silloin ei ole onnistuttu elämysmatkapaketin logistiikan ratkaisuissa..

Toinen vähemmän selvä asia on mitä matkailija haluaa matkaltaan, mitä palveluita, mitä elämyksiä. Miksi hän haluaa tulla Saimaalle tämä on kysyttävä ”heti ja aina” matkailijalla.

On hyvä muistaa, että hyvää palvelua, elämyksiä ja erilaisuutta omaan arkiseen elämään tätä matkailija haluaa. Tähän kaikkeen tulee vastata koko Saimaan alueella ja kaikkien matkailu-, ravitsemus ja palvelualojen taholla ja riittävällä panostuksella joka ei voi olla ”minusta tämä on riittävä” vaan silloinkin kun asiakas toteaa saman silloin on onnistuttu.

Ei kansainvälinen matkailija ja liike-elämä edustaja tule Lappeenrannan lentokentälle odottamaan ja ihmettelemään mihin menisi kirkkasta vedestä ja puhtaasta luonnosta nauttimaan. Matkailija ja busineshenkilö on KAAPATTAVA hyvillä palveluilla niiden odotusten ja toiveiden ympäristöön jota HE Saimaa vierailultaan odottavat.

Tarvitaan voimakasta yhteistyötä kaikken palvelun, asumisen, liikennöinnin, ravitsemuksen, sekä luonnon välillä. Kansallinen kuin kansainvälinen viihtyvyys ja eksotiikka on huomioitava ja mielummin koko Saimaan alueella.
Eteläisen Saimaan maakuntien, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kärkituotteet, hyvät palvelut ja ainutlaatuisen luonnon tarjoamat nähtävyydet muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän elämysmatkailun niin liike-elämälle kuin selfkuvia ottavaille matkailijalle. Mutta kaikki tämä edellyttää parempaa suunnitelmallisutta, parempaa logistiikka, parempaa yhteistyötä ja pitkäjänteisempää toimintatapaa niin kunnissa ja maakunnissa.

Yhteisillä ja toimintaan sitoutuvilla tavoitteilla kaikki on mahdollista… SAIMAALLE HALUTAAN SAMAA KESÄLLÄ … KUIN LAPPIIN TALVELLA… eli elämystä haluavia matkailijoita.

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

20.3.2018 soitto ”HISSIN RAKENTAMINEN ON MAHDOTON”

/

20.3.2018 soitto ”HISSIN RAKENTAMINEN ON MAHDOTON”

Kysyjä: ”HISSIN RAKENTAMINEN ON MAHDOTON” koska se on liian kallis.
Vastaus kysyjälle: Noin esimerkillä ja noin euroilla ja …. LYHYESTI

OULU / IMATRA jälkiasennus HISSIN rahoitusrakenne.

”Jälkiasennus” Hissi maksaa lähes yhtä paljon KOKO MAASSA
– n. 200000€ / HISSI.

Yksinkertaistettu esimerkki yhden porraskäytävän rahoituksesta Oulussa ja Imatralla.

1. Oulun hissi 200000€
– ARA maksaa puolet eli 100000€
– Oulun kaupunki maksaa hissistä 40000 (20% hissin kustannuksista)
– Talon yksi porraskäytävä maksaa hissistä 60000€
(Jos porraskäytävässä 10 as.) Yksi asunto Oulussa maksaa hissistä 6000€
(Asuntokohtainen 20 vuoden laina 6000€) Lainan kulu 32€/ kuukausi.

2. Imatran hissi 200000€
– ARA maksaa puolet eli 100000€
– Imatra kaupunki maksaa hissistä 7000€ (hissin kustannuksista)
– Talon yksi porraskäytävä maksaa hissistä 93000€
(Jos porraskäytävässä 10 as.) Yksi asunto Imatralla maksaa hissistä 9300€
(Asuntokohtainen 20 vuoden laina 9300€) Lainan kulu 47€/ kuukausi.

TODELLISUUS 1.
Asuinkerrokseen kohdistuva euromäärä ei ole sama. 3- kerros maksaa enemmän kuin 1-kerros.
Kuinka paljon enemmän riippuen talon kellari- ja ullakkokäytön ratkaisuista.

TODELLISUUS 2.
Sen jälkeen kun hissi on talossa:
A) ASUNNON KÄYTÖN ESTEETÖMYYS POISTUU JA …
– ihmisen elinkaari mahdollistaa asunnon käyttöiäksi ”vauvasta vaariin” ajanjakson.
B) ISOSSA ASUNTOSTRATEGIASSA kaikki voittaa, (asukas voittaa, kunta voittaa, valtio voittaa)
C) ASUNNON KIINNOSTAVUUS / TALOUDELLISUUS LISÄÄNTYY.
– Asunnon arvo nousee heti 20% ja seuraavat 20% muiden esteettömyys poistojen jälkeen.
– Hissi laina maksetaan pois seuraavassa asuntoa koskevassa kaupassa.
– Talon yleisten tilojen käyttö monipuolistuu no. ullakko ja kellaritiloissa.
– Talon asuntojen omistuspohja laajenee, käyttäjäkunta laajenee.
– ”vanhus” luopuessaan talosta on varakkaampi ostamaan valinnanvapauden tuomat palvelut valitsemastaan ”terveyspalvelusta”
D. ISOSSA SOTESSA kaikki voittaa, (asukas voittaa, kunta voittaa, valtio voittaa)

Taas kerran yksi kysyjä jäi ihmettelemään puhuttaessa LIIKUNTAESTÖÖTTÖMYYDESTÄ IMATRAN KAUPUNGISSA.

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

15.3.2018 AMK ”tulee” LÄHTEMÄÄN POIS IMATRALTA ?

/

15.3.2018 AMK LÄHTEE IMATRALTA ..lähteekö?

AMK lähtee Imatralta näin on ”joku” päättänyt.
Eli ei muuta kuin lippu puolitankoon. AMK voidaan haudata Imatran kohdalta.
Mitään muuta ei ole tehtävissä kuin ottaa opiksi. Opiksi se kuinka pitkäjänteisellä työllä rakennetaan haluttu menestys. Nyt E-Karjalaisella yhteistyöllä rakennettiin Imatralle AMK:n menestymättömyys.
Maakunnan sivistyksen ja koulutuksen menestystä rakennetaan vain  voimakkaalla maakunnan ”joukkuepelillä” yhteisillä arvoilla ja tavoitteilla. Onko Imatra tässä AMK koulutuksen ”pelissä” valinnut omalle kohdalleen menestymättömyyden? ja vielä ”naapurikunnan” myötävaikutuksella …. no näin tulee joka tapauksessa tulee todennäköisesti tapahtumaan.

Muutamia vuosia sitten, vuonna 2010

Etelä-Karjalan liitto tyrmäsi selvityksen v. 2010. Asetettu ”selvitysmies” lakkauttaisi Etelä-Karjalasta Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimipisteen. No maakuntaliitto tyrmäsi selvityksen tältä pohjalta täysin. ”Se ei vastannut ollenkaan niihin kysymyksiin ja tarpeeseen mitä ”me” esitimme professori Koiraselle”. Tämä viesti tuli aikoinaan ympäri maakuntaa, eli tähän esitykseen ei oltu tyytyväisiä jne. Näin latasi Etelä-Karjalan liiton hallitus aikoinaan jne… mitä sitten?

Nyt vuonna 2017

MITÄ SITTEN ON E-Karjalassa TEHTY näinä seitsemänä toiminnan vuotena. EI MITÄÄN, on vain odotettu, että ”joku” hoitaa asia Lrannan puolesta päätökseen, vai onko tehty? Muutama silloisten opettajien palaute on tullut minulle. Palaute kertoo että Imatran yksikön alasajo alkoi vuosia sitten ja vastustajat siirrettiin ”muihin hommiin”.  NO nyt, vuonna 2018 se ”joku” on hoitanut asian Imatran kohdalta päätökseen.

Miksi näin on toimittu ja kenen on ”syy” ?
Oikeastaan on yhden tekevää kenen on syy, koska syynä on E-Karjalaisten näkökyvyttömyys luoda yhdessä sivistyksen kasvun edellyttämää elinvoimaa, muussa kuin juhlapuheissa. Silloin kun teot ja puheet ei eivät tue toisiaan, pikemmin päinvastoin, lopputulos toteutuu suuremman voiman  ehdoilla.

E-Karjalassa on ollut ja on edelleen kyvyttömät ”kotiseudun” elinvoiman kehitystä edustavat poliitikot. Kuntien ”sormet seläntakanan ristissä” toimivat virkamiehet hoitavat KK, AMK, Ammattiopisto asioita valtakunnan tasolla. Valitettavasti tämä, Imatraan kohdistuva ”AMK CASE” osoittaa sen mikä on taito ja tahto pelata joukkuepeliä valtakunnnan tasolla maakunnassamme. Annetaan ”ohjakset” jollekin ja odotetaan että ”joku” hoitaa asiat Imatran puolesta. NO nyt ”joku” on hoitanut asian näin.

Se miksi haluan sanon näin, on aivan luonnollista. On pitkä työrupeaman metsä- ja teknologiateollisuudessa, jossa YHTEISTYÖ KK, AMK, Ammattiopiston kanssa opinnäytetöiden ja harjoittelupaikkojen kohdalla oli voimakasta vuosikymmeniä. Näihin maakunnan teollisuusaloihin vaikuttava AMK:n ”alasajon” havaittiin 2000 luvun alussa. Itse uskoin että kehitys lähtee positiiviseen nousuun viimeistään Mestsäklusterin perustamisen yhteydessä vuosina 2007-2009, …. mutta näin ei käynyt siihen en osaa vastata.

Viimeisen kerran kun olin AMK eli SAIMAN kanssa tekemisissä 2015, silloin oli keskustelussa LUT ja AMK yhdistämisen tärkeys !  Oli selityksiä selityksien päälle, milloin mitäkin visiota vision päälle jne… TULEE LUODA SE vetovoimainen E-Karjala, keskitytään ”matkailuun, palveluun, taiteeseen” toteamalla kyllä teollisuus omansa hoitaa.  No nyt ei tarvitse keskittyä mihinkään AMK toimintaan  kun lopputulos on että AMK toiminnan loppuminen Imatralla.

”SAIMAAN AMK:n” hallituksessa ei istu yhtää Imatralaista, eikä ole istunut yhtään teollisuuden edustajaa, tätä itse ihmettelin ja ihmettelen edelleen.

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

25.2.2018 loppuuko AMK opiskelu Imatralla.

/

Pitäkäämme AMK opiskelu Imatralta LUOMALLA UUTTA mallia opiskelulle. Ammattiurheilu ja ”tulevaisuuden” ammattiin koulutus yhtäaikaa ja käsi kädessä.. on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ABC… 

Kun on nähnyt tätä opiskelun maailmaa monelta suunnalta niin ihmettelee E-Karjalan AMK koulutusta ja miksi ja mihin on IMATRALLA opiskelu kadonnut. – 80- 90 luvulla oli laajapohjaisesti mm. ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempana.

2000 luvulla opiskelijat alkoivat kadota Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeliin, Savonlinnaan jne.

Jotain ajattelematonta on E-Karjalan opiskelumaailman hallinnassa tapahtunut. Missä on AMK opiskelupaikkojen luomisen tahtotila ? Onko seuraava askele lopettaa ammattiopisto Imatralla siirtämällä tämäkin ”johonkin”, ihmetellen samaan aikaan E-Karjalan vähenevän väestöä.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Yhtiöt tarvitsevat erilaisia palveluja. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, omia korjaus- ja kunnossapidon palveluja. Vuosittain alueen tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii 50-80milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Restonomikoulutusta tulee suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. Vuoksi, Valtiohotelii ja nyt uutena liikunta-, Saimaa- , luontomatkailu ja kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Mihin on kadonnut Imatralainen tahtotila luoda uutta, rakentaa omilla vahvuuksilla tulevaisuuden AMK koulutusta. Tehdä uutta koulutusta jossa yhdistyvät kylpylät, Ukonniemen matkailu, ammattiurheilun, AMK- ja toisen asteen ammatilliset opinnot.

Pidetään taidekoulu Imatralla. Ei anneta AMK koulutuksen valua ulos Imatralta, kuten on annettu aikoinaan metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Onko meillä ”päättäjiä” jotka ajavat puheilla ja teoillaan opiskelijoiden tuoman elinvoiman ”johonkin”, pois Imatralta ?

Imatran asukasmäärä vähenee, eläkeläisten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. opettajien määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävät katselemaan tätä ”ihmeellistä Imatraa”. Tuskin tälläistä tulevaisuutta Imatralle kuvitellaan.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Talous ja turvallisuus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

20.2.2018 Opiskelu lähemmäksi tuotannon ja tekemisen jokapäiväistä toimintaa.

/

Ammattiosaaminen, koulutus lähemmäksi jokapäiväistä toimintaa.

– Ammattiosaaminen kuin osaamisen taidon ja tiedon johtaminen on tuotava lähemmäksi tuotannon tehokasta toteutusta.

– Samoin tutkimuksen ja tieteen toiminta on tuotava lähemmäksi kansantalouden kestävän kehityksen edellyttämiä toimintoja.

”Koulutusta” ja opiskelua on lisättävä ihmistä motivoivilla metodeilla… ”keppi” ei ole tapa jolla tehdään menestystä mutta ”porkkanan” keinot on saatava monivalintaisiksi ja haastajiksi.

Passiiviväestö on, lapset alle 15, eli koululaiset ja tekijöiden reservi yli 65 vuotiaat eläkeläiset.

Aktiiviväestön eli työssä olevan joukon väheneminen E-Karjalassa kansantalouden kasvupotentiaali huomioiden ei ole enää entisensä. Tehdyn työn määrää on tulevina vuosina vaikea kasvattaa, jos tekevien ja osaavien käsiparien lukumäärä laskee vuosi vuodelta. Vastaavasti hitaan talouskasvun vuoksi kilpailu mm. palvelutalouden markkinaosuuksista monimutkaistuu Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat yritykset voivat kasvattaa markkinaosuuksia ja siten turvata liiketoimintansa kasvun ja firman menestyksen.

Suomen kannalta koveneva kansainvälinen kilpailu tarkoittaa, että vahvan markkina-aseman saavuttaminen ja ylläpito on yritykselle entistä haastavampaa.

Työikäisten ihmisten vähenemisen myötä myös nettoveronmaksajien määrä laskee hyvinkin voimakkaasti ”poismuuton” esim. Imatran alueilla. Samalla ikääntyvän ihmisjoukon hoivamenot kasvavat huolestuttavasti esim. Imatralla. Tämä vääristymä synnyttää alueille ”tulovajeen” joka koettelee maamme kuin Imatran, kykyä ylläpitää ”hyvinvoinnin” olemassaoloa.

Talouden hallintaa on kovennettava, jos mielimme menestyä kilpailussa ja kuroa ko. alueellisen tulovajen umpeen.

On rakennettava talouden kunnostusohjelman jonka kulmakiviä ovat:

Henkisen pääoman eli osaamisen ja uudistumisen kyky: Monipuolista ja kilpailukykyistä toimialarakennetta voidaan ylläpitää vain, jos ideoiden kehittely sekä niiden kaupallistaminen toimivat saumattomasti. Uuden oppimista, koulutusta, koulutuksen infrastruktuuria kuin ”oppilaitosten” ja elinkeinoelämän yhteispeliä saadaan parannettua merkittävästi.

Joustavat henkisen ja fyysisen pääoman rakenteet: Kun henkisiä ja mekaanisia resursseja vapautuu markkina-asemia menettävistä yrityksistä, tuotantopanokset ja tuotantolaitokset tulisi kyetä ”kierrättämään” tehokkaasti uusille, kilpailukykyisemmille aloille. Työmarkkinoiden henkisillä jäykkyyksillä ja yritystuilla on valitettavasti taipumus kannatella olemassa olevia rakenteita ja siten hidastaa talouden uudistumista.

On saatava aikaan aktivoiva henkinen sosiaaliturva: Sosiaaliturva on muutettava osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Mahdollisuus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen lisää sekä työn tarjontaa että yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Myös matalamman tuottavuuden työt ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, koska ne mahdollistavat erikoisosaajien keskittymisen korkean tuottavuuden toimintoihin.

On rakennettava aktiivinen, vahva ja muutoskykyinen julkinen talous: Julkinen talous on pidettävä tehokkaana, nopeasti reakoivana, muutoskykyisenä ja iskunkestävänä, toimiakseen elintärkeänä ”puskurina” toimintaympäristössään niin positiivisia kuin negatiivisia shokkeja vastaan. Hyvinä aikoina tarvitaan ”ylöspäin” tuppausta ja vastaavasti iskunkestävyyttä kun on ”alaspäin” taantuman vaara on analysoitu.

Scroll to Top