Imatra ja Maakunta, Talous ja turvallisuus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

11.10.2017 E-K liiton tarkastuslautakunta

/

11.10.2017 E-K liiton tarkastuslautakunta
Klo 10-11.30
Mukana oli maakunnan johtaja ja maakunnan kehitysjohtaja. Kokouksen ”alku pykälät” ok. ja kaikki paikalla.
Vierailijat:
M Viialainen piti hyvän katsauksen maakunnan tilanteesta nyt ja huomenna.
A Tuimala samoin piti hyvän esityksen maakuntauudistuksen etenemisestä.
Muu kokous oli hyvää tarkastuslautakunnan ”dynamiikkaa”, eli kokous meni jouhevasti ja kaikkia asiat oli käsitelty sovitussa ajassa.

OMA HUOMIONI 1. (tämä kokous ja lehdestä luettua)
Kyllä maakuntauudistuksen ”NYT TILANNE” on edelleen sitä mitä julkisuus kertoo ja siinä ”kevään 2017” aikataulussa… ELI VUODEN 2019 alussa astuu uusi ”ETELÄ KARJALAN MAAKUNTA TOIMIMAAN” niin ???.
MITÄ TARKOITTI KUN julkisuudessa ”C21” eli 21 suurimman kaupungin johtajat oli koolla KERTOMASSA ETTÄ nämä eivät hyväksy tilannetta jossa suuret kaupungin ”ei voi järjestää mm. sote palveluita itse”.
VALINNANVAPAUS on sanan helppo … mutta toteutettuna vaikea.
Mitäs jos tulee tilanne, jossa ”C21” eli 21 suurinta kaupunkia ei hyväksy maakuntauudistusta ?

OMA HUOMIONI 2. (tämä kokous ja lehdestä luettua)
Kaksoisraide Imatra …. Luumäki 400 milj€ ja meluvallit 27 milj€
Liikennevirasto on laskenut Pohjanmaan ja länsisuomen referenssit laskentaperusteena että Lrannan osuus olisi 3,6 milj€ ja Imatran osuus 0,4milj€ meluvallien kustannuksista.
LRANNAN PIKAPÄÖTÖS ”järki älä jätä” osa 1.
LRANTA ON PÄÄTÄNYT ”EI MAKSA” JA IMATRA ”järki hoi älä jätä osa2” MYÖTÄILEE LRANNAN PÄÄTÖSTÄ.
– JOS LOPPUTULOS ON TÄMÄ NIIN TURKU – HELSINKI ”RANTARATA” ODOTTAA ”KIELI PITKÄLLÄ” SIEVOINEN 400milj€ LISÄRAHOITUS ..
– PAHIMMASSA TAPAUKSESSA TULEE PÄÄTÖS JOSSA ”400 milj€:sta” SIIRRETÄÄN 200 milj€ KOUVOLA VAINIKKALA VÄLILLE JA KAKSOISRAIDE (Imatra …. Luumäki 400 milj€ ja meluvallit 27 milj€ ) JÄÄ (länsisuomalaisen Liikenneviraston meluvalli lobbauksena on saavuttanut tavoitteensa) TOTEUTUMATTA.
– JOTTA ASIA EI OLISI NIIN YKSINKERTAINEN, ON TODETTAVA ETTÄ EU:n PÄÄTÖS ”SUOMI EUROOPAN ”ILMASTOPÄÄSTÖJEN NIELUNA’ 3.10.2017 TULI FAKTAKSI” ja on tuhoisa suomalaisen metsäteollisuuden kehitykselle ELI JOS SE EI SAA RAAKA-AINERATAA ”VENÄJÄLE” (kaksoisraide Imatra …. Luumäki 400 milj€) IMATRAN RATAPIHAN KAUTTA NIIN ON VAIKEA AJATELLA ETTÄ ÄÄNEKOSKI – HELSINGIN ”VIENTISATAMA RATA” TÄYTTYY SUOMALAISEN METSÄTEOLLISUUDEN UUSISTA VIENTITUOTTEISTA.

OMA HUOMIONI 3. (tämä kokous ja lehdestä luettua)
Vain se MAAKUNTA joka itse pystyy YHTEISELLÄ VIISAUDELLA huolehtimaan itsestää voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuutta.

Tämä oli ”eteenpäin katsova” E-K liiton tarkastuslautakunnan kokous…

Huolenpito ja terveys, Palvelu ja matkailu, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

10.10.2017 SE eläkeläiset HALLITUS

/

10.10.2017 SE eläkeläiset HALLITUS
Klo 10-12.30
Normi hallituksen kokous joka kesti 2,5 tunti.
Yksi ” täysin näkökyvytön asia Imatran kaupungilta” oli taas kerran isossa keskustelussa tässäkin kokouksessa ELI:
– On aivan uskomatonta että Imatran kaupunki ei pysty järjestämään 100 hengen kerho- ja kokoustila eläkeläisjärjestöjen viikoittaiseen 2 tunnin käyttöön KULTTUURIKESKUKSEN YMPÄRISTÖÖN.

Nyt logistiikka ja liikennöinti toimii, mutta ei ole kokoontumiselle luvattuja tiloja, ei ole ”maksajaa” 30-50k€ tilojen rakentamiselle vanhojen tilojen nykyaikaistamiselle, liikuntaesteetömyys, sosiaalinen kanssakäyminen ja digitekniikan huomioiden.

Eläkeläinen on varma kuntaveron maksaja, kulttuurin ja lähikauppojen kuluttaja, ELÄKELÄISTEN PALVELUT TULEE JÄRJESTÄÄ NIIN HYVÄKSI, ETTÄ TÄNNE KOTISEUDULLEEN ”PALUUMUUTTAJAT” NE 50000 ihmistä jotka ”työnperään” muualle viimeisen 30 vuoden aikana ovat lähteneet PALAA TÄNNE.
HEILLÄ ON RAHAA OSTAA TÄÄLTÄ MITÄ VAAN JA KANNATTA KYSYÄ MITÄ HE HALUAVAT… PIENISTÄ TEOISTA ON LIIAN MONI ISO KEHITTYMINEN KIINNI…NÄMÄ TULISI VAIN OIKEASTI OIVALTAA..

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, SDP kunnallisjärjestö, SDP valtuustoryhmä, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

8.10 ja 9.10 kaksi kaupungin budjettin liittyvää kokousta.

/

8.10 ja 9.10 kaksi kaupungin budjettin liittyvää kokousta.
8.10.2017 Imatra SDP yhteiskokous
Klo 18-20.15 Esterinkadulla.
Mukana parisenkymmentä jäsentä ja aiheena Imatran kaupungin budjetti 2018.

Itse tulin paikalle klo 19 suoraan Jyväskylästä. Kaupungin viranhaltija esitteli budjetin joka menee huomenna KH ekaan käsittelyyn.
Kaupungin ”Strategiasta 2018” ja tähän liittyvästä budjetista keskustelu kohdentui kahteen keskeiseen asiaa.
– kaupunki infran rakentamiseen ja ylläpito jossa mukana koulut.
– koulutukseen jossa oppiminen, sivistys oli keskeisesti mukana ”kuinka huono tietotaito on peruskoulun lopettaneilla ” toisen asteen, ammatiopiston, vaatimukset huomioiden.
Kuinka tulisi molempia keskustelussa olleita asioita parantaa ???? Mitään sellaista joka nostattaisi suuria muutoshaluja nyky tilanteeseen hyvinvointi tai elinvointi toimintojen parantamiseksi ei tullut esille.
– henkilökohtainen mielipide, puhuminen ja tekeminen on kaksi eri asiaa ja viekö G22 omia esityksiä eteenpäin ja millä mallilla on kohta oltava esillä.
SE ETTÄ JOUTUU JOKA HETKI PUNNERTAMAAN ETTÄ G22 TOIMII JA PYSYY YHTENÄISENÄ ON HEIDÄN PÄÄNSÄRKY ….

9.10.2017 Kaupungin hallituksen ”SD ryhmän kokous”
Klo 09-10, ennen hallituksen varsinaista kokousta..
Mukana melkein kaikki kokoukseen normaalisti osallistujat.
KH esityslista läpi esityksen mukaan
– BUDJETIN liittyvän koulutuksen ja sivistyksen osuus tulisi tarkemmin positioida, eli tieto tarkemmin ”mihin raha menee” oli keskustelussa, jatkuuko keskustelu K-hallituksessa ?
– Hallitus keskustelee rahankäytöstä G22 ohjaamana ja kuinka 5 sd jäsentä on mukana keskustelussa, millä ajatuksilla, omilla / yhteisillä jää nähtäväksi. MITÄ ”DEMARIAJATUKSINA” MUKAAN ja tuleeko huomioiduksi ???

Kun kaupungin vuoden 2018 budjetti tulee valtuuston käsittelyyn, EHKÄ SITTEN SYNTYY KESKUSTELUA… EILISESSÄ IMATRAN SDP YHTEISESSÄ TILAISUUDESSA EI SYNTYNYT IMATRAN SDP:n ”VARJOBUDJETTI” tai VAIHTOEHTOA.
TIETÄÄKÖ IMATRAN ”SDP JOUKKUE” MILLAISEKSI SE HALUAA IMATRAN KANNATTA MIETTIÄ.
MINULLA ON OMA VAHVA KÄSITYS MILLAISEKSI MINÄ IMATRAN HALUAN.. tästä myöhemmin..

Yleistä ja muut

5-6. 10.2017 Hallitustyöskentelyn koulutusta jakso 2.

/

5-6.10.2017 Hallitustyöskentelyn koulutusta jakso 2.
Kaksi päivää ja ”normiasiaa”, normi aikataululla ja järjestäjänä on FCG nyt jatkossa. Osallistujia kaikkiaan n.40 kautta maan..myös imatralaisia jotka työskentelevät eri hallituksissa joko virkamiehinä tai luottamushenkilöinä.

YLEISTÄ:
Hyvä koulutus joka ”pyöräyttää” varmaan monen pään ”totuuksillaan” jotka liityvät konsernin tytäryhtiöiden hallituksen toimintaan.
Esim.. TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUSJÄSENTEN VASTUULLISUU HALLITUSTYÖSKENTELYSSÄ
on yksi niistä.
Kannanotto koulutuksen sisältöön:
– ”opettajat” olivat ammattilaisia ja tiesivät mitä tullee opettaa, meneekö oppi perille riippuu opetettavista. Koko Oy (osakeyhtiö) toiminta ei ole mitään uutta, näin se on ollut ”aina” ja on jatkossakin.
– Yksityisen sektorin osakeyhtiötoiminta on selvää ”kaljaa”, TUOTTAA VAIN VOITTOA OMISTAJALLE nyt ja jatkossakin, mutta julkisen sektorin on ”käymistilassa”.
– KUNTAKONSERNIEN yhtiöt PAINIVAT KUNTALAIN JA ”OY”LAIN kompromissin ympyröissä jossa TÄYTYY OLLA selkeä omistajaohjaus.

OY LAKI ja KUNTALAKI:
Oy:n KOKOUKSET EIVÄT OLE OSAKEYHTIÖLAIN MUKAAN JULKISIA. Lähinnä on kyse kahden lain kuntalaki- ja osakeyhtiölain eroista ja ”rikoslain” tulkinnasta salassapito.. Miksi on näin voimakas salassa pitämisen velvoitta hallotustyöskentelyssä HERÄÄ KYSYMYS?
– kun kuitenkin hallitus toiminta julkisilla verorahoilla toimivissa joskus jopa ”pystyssä pidettävistä” ja ei voittoa tuottavissa yhtiöissä.

KUNTAMORAALI JA ETIIKKA..
Kun kunnat osakeyhtiöittävät toimintojaan, se vie julkista rahaa ja tietoa pois kuntapäättäjiltä ”salassa pidettäväksi” eli piiloon kansalaisilta.
Valtakunnassa väärikäytökset ovat saaneet edunvalvojat tukemaan avoimuuden ja ”rehellisen” selvyyden lisäämistä kuntakonsernin osakeyhtiöissä.
HUOM…
Suomessa julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä, mutta muissa pohjoismaissa avoimuus on laajempaa ja on ymmärretty mahdollisuutena pitää tavallinen kuntalainen KUNTAKONSERNIN ELI TYTÄRYHTIÖIDEN toimista avoimesti tietoisena ja ”tässä päivässä”
– Esimerkiksi Ruotsissa julkisuuslaki koskee yhtiötä, mikäli siinä kunnan omistus on yli 50 prosenttia.

Miksi Suomi ei ole seurannut Ruotsin mallia?
– Avoimuus- ja demokratia-asiat nähdään usein ylimääräisenä painolastina, jopa vihataan edustuksellista demokratiaa vaikka se on koko yhteiskunnan tasa-arvon ja sivistyksen perusta. Denokratia ja avoimuus on talouden tasa-arvoisuudesta kysymys, koska niukkuuden jakamisessa on tärkeää, että meillä on mahdollisimman avoimet rakenteet, jotka ennalta ehkäisevät mahdolliset väärinkäytökset.
– Kuinka saisimme osakeyhtiömaailman läpinäkyvämmäksi?
– Kyllä tämä edellyttäisi julkisuuslakiin muutoksia.
– ”salassa pidolla” ei voi tietää onko toimittu omistajan parhaaksi.
– Täytyykö asian varmistamiseksi pyytäneet ”poliisin” apua.

Valtuustoaloitte yhtiöitä koskevan avoimuuden lisäämisestä olisi paikallaan. Aloitteen ajatuksena olisi:
– yhtiöiden esityslistat ja pöytäkirjat olisivat soveltuvin osin julkisia.
– mutta yrityssalaisuus joka tarkoittaa liike- tai ammattisalaisuutta tai muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaantietoa KIRJATAAN SALAISEKSI.
KOSKA rikosoikeudellisen vastuun edellytyksenä on, että tiedon ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko elinkeinonharjoittajalle tai toiselle elinkeinoharjoittajalle, joka on uskonut kyseisen tiedon hänelle muu on ei salaista…

TÄMÄN PÄIVÄN GLOBAALI EIKÄ LOCAALI MENESTYMINEN PERUSTU SALATTUUN TIETOON.

Imatra ja Maakunta, SDP valtuustoryhmä, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

8.10.2017. Salassapito velvoitteesta TORUTTU xxxx Oy:n jäsenenä ”kokouskulun kirjoittelusta”

/

Minua on hiukkasen TORUTTU.
– koska Xxxx Oy:n hallitus, jonka jäsen olen ja olen kertonut peitellysti omin muistioin kirjoituksissani kahdesta kokouksesta. En ole julkistanut mitään pöytäkirjaan kirjoitetuista asioista.

JULKISUUSPERIAATE
Xxxx rakentajat Oy on kaupunkin omistama yhtiö, joka toimii veronmaksajien rahoilla. Osakeyhtiön hallintoa koskeva osakeyhtiölaki ei kuitenkaan tee eroa julkisesti ja yksityisesti omistetun osakeyhtiön välillä. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on toinen:
– Jos valtio ja kunnat omistavat yli puolet osakeyhtiöstä, sitä koskevat samat julkisuusperiaatteet kuin valtion ja kuntien liikelaitoksia.

OY LAKI
Osakeyhtiölaki ei kiellä yhtiön hallitusta julkistamasta pöytäkirjojaan. Itse asiassa laki tai sen perustelut eivät sano hallituksen pöytäkirjojen julkisuudesta mitään, ainoastaan edellyttävät säilyttämään pöytäkirjat ”luotettavalla tavalla”.

SUOMITAPA
Vallitseva käytäntö suomalaisissa osakeyhtiöissä on kuitenkin että hallitusten pöytäkirjat ja kokouskäytäntö salataan. Miksi? No oletuksena on että suurin osa osakeyhtiön hallituksessa käsiteltävistä asioista koskee luottamuksellisia asioita kuten liikesalaisuuksia, riita-asioita tai henkilöstöasioita.

VALVONTA
Osakeyhtiön hallituksen tehtävänä on valvoa ensisijaisesti yhtiön etua, ja hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisessa korvausvastuussa yhtiölle aiheuttamistaan vahingoista. Tämä periaate menee osakeyhtiölaissa muun edelle.

SALAAMISVELVOITE
Mitään juridista estettä osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjojen julkaisemiselle ei kuitenkaan ole, kunhan hallitus päättää erikseen salata kaikki sellaiset asiat, jotka voivat vahingoittaa yhtiötä tai sen yhteistyökumppaneita.

JULKISUUDESSSA TOIMIMINEN
Jotta julkisuus toimisi käytännössä, päätösten julkisuus tulisi ottaa huomioon jo esityslistaa ja sen liitteitä laadittaessa ja pöytäkirjaa kirjoitettaessa. Luottamuksellisuutta edellyttävät kysymykset on käsiteltävä kunkin asian kohdalla erikseen, muuten jäljelle ei jää juuri mitään julkistettavaa.

No…Vaikka on ”hullu” ei silti tarvitse olla ”tyhmä”.
Jos osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjat julkaistaisiin sellaisenaan, osakeyhtiön kanssa yhteistyötä tekevät yritykset saisivat tietoonsa mm. kilpailijoidensa tekemät tarjoukset ja niiden käyttämät hinnoitteluperusteet sekä tilaajan hyväksymät yksikköhinnat ja kilpailijoiden urakoissa ilmenneet ongelmat jne… Ne tietysti hyödyntäisivät tietoja omassa toiminnassaan, esimerkiksi omissa urakkatarjouksissaan, mikä vahingoittaisi paitsi osakeyhtiötä itseään, myös muita samalla alalla toimivia yhtiöitä. TÄMÄ ON SALATTAVA.

ESIMERKKI 1
Käytännössä tilanne riippuu myös siitä, millainen osakeyhtiö on kyseessä. Tutuin tapaus on asunto-osakeyhtiö, jonka hallituksen pöytäkirjoja ei yleensä luovuteta edes yhtiön osakkaille eli asukkaille muuten kuin heitä itseään koskevien päätösten osalta. Periaatteessa asunto-osakeyhtiöiden hallitusten pöytäkirjat eivät ole salaisia, mutta ne sisältävät asukkaiden yksityiselämään liittyviä tietoja, joiden julkaisemisen suhteen ollaan korostetun varovaisia.

ESIMERKKI 2
Avoin päätöksenteko ja sisäpiirisäännökset eivät yksinkertaisesti ole yhteensopivia. Kun osallistun ”kaupantekoon” valtuustoryhmän puheenjohtajana, en saa sisäpiirisäännösten vuoksi kertoa neuvotteluiden olemassaolosta edes omalle valtuustoryhmälleni.

RUOTSIN MALLI
Suomen tulisi mielestäni omaksua Ruotsin käytäntö, jossa julkisuusperiaate koskee myös valtion ja kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Se ei tarkoita, että kaikkien kunnan omistamien yhtiöiden hallitusten päätökset perusteluineen olisivat silloinkaan julkisia, mutta kunkin osakeyhtiön hallitus joutuisi joka asian kohdalla erikseen päättämään, mitä salataan.

ITSE VOI PÄÄTTÄÄ
Nykyisen käytännön mukaan osakeyhtiön hallitus voi halutessaan päättää erikseen, mitä julkistetaan. Ero voi kuulostaa teoreettiselta, mutta sillä olisi käytännössä suuri merkitys, kun julkisuus ja mahdollinen salassapito otettaisiin jo päätösten valmistelussa huomioon. Toki työmäärä kasvaisi sekä valmistelussa että kokouksissa, mutta merkittävän julkisen vallankäytön avoimuus olisi mielestäni ”kohtuullisen” kokouspalkkion arvoista.

Scroll to Top