Maakunnan, yritysmaailman, E-K koulutuskuntayhtymän on tehtävä yhdessä eri ammattien ja niiden kehityksen tulevaisuutta.

Elävän ja kehittyvän maakunnan perustana on aktiivinen ja osaava  ammattitaito niin työnantajilla kun työntekijöillä. Nyt elämme uudessa ajassa, uudessa normaalissa, jossa 1900 luvun kansallinen metsä- ja terästeollisuus on kasvanut kansainväliseksi toimijaksi joka pysyy Kaakkois Suomessa mikäli taloudelliset ja toiminnalliset edellytyksen menestykselle jatkuu. Tämän osoitti mm. ”suomalainen metsänomistaja” Metsä Groupin päätöksellä Pohjois-Suomelle ja Kemin kaupungille.

Yhtenä tärkeänä ”ankkurina” maakunnassa pysymiselle on ammatillinen koulutus. Tämä ”aineettoman pääoman”,  arvostetun osaamisen jatkuva ylläpito ja uuden luominen niin tekniikan- kun palvelun sektoreilla on ehdoton edellytys työnantajien olemassaololle ja uusien yritysten tulemiselle maakuntaan.

Koulutuskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa osaavia ja motivoituneita ammattilaisia maakunnan elinkeinoelämän palvelukseen sillä strategialla jolla kunnat omistajina, näkevät omilla päätöksillään parhaaksi. Päättäjien näkemys maakunnan talouselämän menestykseen ja kestävään kehitykseen on oltava yhtenevä niin, kuntien, yrityksien kuin ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. On koulutettava niin määrällisesti, mutta ennen kaikkea laadullisesti ammattihenkilöitä, jo olevien ja kuntiin tulevien työnantajien näkemykset ja vaatimukset huomioiden.

Etelä-Karjalan dimensiot ja yritysrakenne on ollut aina haasteellinen ammatilliselle koulutukselle. Ammatillisen koulutuksen tulee jakautua myös jatkossakin opiskelijapaikkojen suhteen Lappeenrannan talousalue 60% ja Imatran talousalueella 40%, näkemällä ja kuulemalla myös yritysten olemassaoloa kyseisillä talousalueilla. Liikenteen-, logistiikan-, tiedon ja ”datanväylät” ovat tulevaisuudessa entistä merkityksellisempiä katsottaessa kuinka ihmiset, infra sekä yritykset haluavat asennoitua maakuntamme kuntiin.

Vastaavasti koulutuskuntayhtymän omistajaohjauksella on oltava yhtenäinen ja selkeä näkemys millaista ammatillista koulutusta niin Lappeenrannan kuin Imatran opetusyksiköt tulevat jatkossa toteuttamaan.
Vuosia sitten AMK:n koulutuksen lepsu edunvalvonta, yllättävät päätökset ovat hyvä esimerkki siitä kuinka AMK koulutus ”katosi” Imatran talousalueelta valuttaen ongelmat talousalueen yrittäjien ”syliin”. Vastavanlaista ”kadotusta” ei saa tapahtua, ei ammatiopiston, ei opetuslinjojen eikä opetuspaikkojen kohdalla. On kehityttävä yritysmaailmaa kuuntelemalla ja näkemällä oikein työllisyyden kuin työttömyyden tilanne maakunnassa.

Perusopintojen jälkeen nuori ihminen tekee ensimmäisiä valintoja omaan tulevaisuuteen ja ne ammatilliset linjat jotka tarjoavat ”kirkkaimman näkymän”, työhön-, yleiseen turvallisuuteen kuin elämässä menestymiseen ovat ammatinvalinnan ykköskohteita.Ammatillisen koulutuksen tulee edetä oikeilla opintolinjoilta, opetuksen laatu kärkenä, oikeilla opettajilla, oikein motivoituneille, alkavalle kuin varttuneemmallekin haluamaansa ammattiin opiskelevalle. Päätös tulevaisuuden ammattioppimisen mallista jossa 50% tapahtuu yrityksissä, 30 lähiopetuksena koulussa, 20 virtuaalista etäopetusta on oppimisen malli ja on kova haaste opetukseen sekä oppimiseen osallistuville, eikä tällä opetusmallilla ole varaa epäonnistua.

Rakkaus ja halu menestyä haluamassaan ammatissa vie aktiivisen opiskelijan arvostettuun oppimisympäristöön, missä opetuksen taso on riittävän korkea valmistuminen ammattilaiseksi myös henkisesti on varmaa. Vastaavasti oppivelvollisuuden nosto 18 ikävuoteen on uusi haaste vanhemmille ja nuorille, heille jotka eivät tiedä millaisilla elämäntaidoilla tulisi viedä omaa elämä eteenpäin. Tässä on kova haaste yhteiskunnalle, niin opetuksen, oppimisen kasvatuksen maailmalle.
”Ihmisen halu menestyä hakee olosuhteet ja keinot menestymiselle ilman menestymättömyyden selityksiä”.

Veikko Hämäläinen E-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuuston pj. Imatra (sd)